MATTEUS
4. luvun tutkimisviitteet
henki johdatti: Tai ”aktiivinen voima johdatti”. Kreikan sana pneúma tarkoittaa tässä Jumalan henkeä. Se voi olla motivoiva voima, joka saa ihmisen toimimaan Jumalan tahdon mukaisesti. (Ks. sanasto, ”Henki”.)
Paholaisen: Kreikan sana diábolos merkitsee ’panettelijaa’ (Joh 6:70; 2Ti 3:3). Samaan sanueeseen kuuluva verbi diabállō merkitsee ’syyttää’, ’esittää syytöksiä’, ja se on käännetty Lu 16:1:ssä vastineella ”syytettiin”. (Ks. sanasto.)
On kirjoitettu: Jeesus käyttää tätä ilmausta kolme kertaa, kun hän torjuu Paholaisen kiusaukset lainaamalla Raamatun heprealaisia kirjoituksia (Mt 4:7, 10).
Jehovan: Tässä 5Mo 8:3:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)
pyhään kaupunkiin: Tarkoittaa Jerusalemia. Kaupunkia sanottiin usein ”pyhäksi”, koska siellä sijaitsi Jehovan temppeli. (Ne 11:1; Jes 52:1.)
temppelin korkeimmalle kohdalle: Tai ”temppelin sakaraharjalle”. Kirjaim. ”temppelin siivelle”. ”Temppeliä” vastaava kreikan sana voi tarkoittaa temppelin pyhäkköä tai koko temppelikompleksia. ”Temppelin korkeimmalla kohdalla” voidaan siksi viitata temppelikompleksia ympäröivän muurin harjaan.
Jehovaa: Tässä 5Mo 6:16:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)
näytti hänelle: Demonien hallitsija sai ilmeisesti Jeesuksen näkemään näyn, joka tuntui todelliselta.
maailman: Kreikan sana kósmos tarkoittaa tässä ihmisyhteiskuntaa, joka ei noudata oikeaa ja väärää koskevia Jumalan normeja.
valtakunnat: Tarkoittaa tässä yleisesti ihmisten hallintojärjestelmiä.
teet minulle palvontateon: Kreikan verbi, joka voidaan kääntää vastineella ”palvoa”, on tässä jakeessa aoristimuodossa, joka viittaa hetkelliseen, kertaluonteiseen tekemiseen. Se on siksi käännetty ilmauksella ”tehdä palvontateko”, mikä osoittaa, että Paholainen ei pyytänyt Jeesusta palvomaan häntä jatkuvasti vaan tekemään hänelle vain yhden ”palvontateon”.
Saatana: Tulee heprean sanasta satán ’vastustaja’.
Jehovaa: Tässä 5Mo 6:13:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)
ja vain häntä sinun tulee palvella: Tai ”ja vain hänelle sinun tulee suorittaa pyhää palvelusta”. Kreikan verbi latreúō tarkoittaa palvelemista yleisessä merkityksessä, mutta koska sitä käytetään Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Jumalan palvelemisesta tai palvomisesta, on sopivaa kääntää se myös ilmauksilla ”palvoa” ja ”suorittaa pyhää palvelusta” (Lu 1:74; 2:37; tutkimisviitteet; 4:8, alav.; Ap 7:7, tutkimisviite; Ro 1:9, alav.; Fil 3:3, alav.; Hpr 9:14, alav.; 12:28, alav.; Il 7:15, alav.; 22:3, alav.). 5Mo 6:13:ssa, jota Jeesus lainasi, vastaava heprean sana on ʽavád. Sekin merkitsee ’palvella’, mutta se voidaan kääntää myös sanalla ”palvoa” (2Mo 3:12; 2Sa 15:8, alav.). Jeesus oli päättänyt palvoa ainoastaan Jehovaa.
Kun Jeesus kuuli: Jakeessa 11 ja tässä jakeessa kuvailtujen tapahtumien välillä kului vuosi, ja Joh 1:29–4:3:ssa kuvaillaan, mitä sinä aikana tapahtui. Johanneksen kertomuksessa mainitaan myös se yksityiskohta, että kun Jeesus meni Juudeasta Galileaan, hän kulki Samarian kautta, missä hän tapasi samarialaisen naisen kaivolla Sykarin lähellä (Joh 4:4–43). (Ks. liite A7, taulukko ”Jeesuksen palveluksen alku” ja kartta 2.)
Kapernaumiin: Heprealainen nimi merkitsee ’Nahumin kylää’ tai ’lohduttamisen kylää’ (Na 1:1, alav.). Kaupunki sijaitsi Galileanjärven luoteisrannalla. Sillä oli merkittävä osa Jeesuksen maanpäällisessä palveluksessa, ja sitä sanotaan Mt 9:1:ssä hänen ”omaksi kaupungikseen”.
Sebulonin ja Naftalin seuduilla: Tarkoittaa Pohjois-Israelissa Galileanjärven länsi- ja pohjoispuolella olevia seutuja, mukaan lukien lähes koko Galilea (Jos 19:10–16, 32–39). Naftalin alueeseen sisältyi koko Galileanjärven länsiranta.
täyttyi se, mitä oli sanottu profeetta Jesajan välityksellä: Ks. Mt 1:22, tutkimisviite.
meren tien: Tarkoittaa mahdollisesti muinaista tietä, joka kulki Galileanjärven rantaa pitkin ja johti Välimerelle.
Jordanin toisella puolella: Tarkoittaa tässä tekstiyhteydessä ilmeisesti Jordanin länsipuolta.
muiden kansojen Galilea: Jesaja kuvaili Galileaa näin ehkä siksi, että se oli Israelin ja naapurikansojen välistä rajaseutua. Koska se sijaitsi tällaisessa paikassa ja sen läpi kulki monia teitä, sen asukkaat olivat paljon tekemisissä muiden kansojen kanssa. Tämän vuoksi ei-israelilaisten oli helpompi tunkeutua alueelle ja asettua sinne asumaan. Ensimmäisellä vuosisadalla Galileassa asui paljon ei-juutalaisia, joten kuvaus oli entistä osuvampi.
suuren valon: Jesajan messiaanisen ennustuksen täyttymykseksi Jeesus toimi palveluksensa aikana suureksi osaksi Galileassa Sebulonin ja Naftalin seuduilla (Mt 4:13, 15). Näin hän toi hengellistä valoa niille, joiden ajateltiin olevan hengellisessä pimeydessä ja joita halveksivat jopa heidän maanmiehensä Juudean juutalaiset (Joh 7:52).
kuoleman varjon: Ilmaus välittää ilmeisesti ajatuksen siitä, että lähestyvä kuolema kuvaannollisesti heittää varjon ihmisten ylle. Jeesus toi kuitenkin valoa, joka voisi poistaa tuon varjon ja pelastaa ihmiset kuolemasta.
saarnata: Ts. julistaa julkisesti. (Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.)
taivaan valtakunta on tullut lähelle: Tämä uutta maailmanhallitusta koskeva sanoma oli Jeesuksen teema, kun hän saarnasi (Mt 10:7; Mr 1:15). Johannes Kastaja alkoi julistaa samanlaista sanomaa noin puoli vuotta ennen Jeesuksen kastetta (Mt 3:1, 2). Kun Jeesus sanoi, että valtakunta oli ”tullut lähelle”, noilla sanoilla oli kuitenkin vielä enemmän merkitystä, koska hän, tulevaksi kuninkaaksi voideltu, oli nyt ihmisten keskuudessa. Missään ei kerrota, että Jeesuksen opetuslapset olisivat hänen kuolemansa jälkeen julistaneet edelleen, että valtakunta oli ”tullut lähelle”.
Galileanjärven: Makeavetinen järvi Pohjois-Israelissa. (”Järveksi” käännetty kreikan sana voi merkitä myös ’merta’.) Siitä on käytetty myös nimiä Kinneretinjärvi (4Mo 34:11), Gennesaretinjärvi (Lu 5:1) ja Tiberiaanjärvi (Joh 6:1). Se sijaitsee keskimäärin 210 m merenpinnan alapuolella. Se on 21 km pitkä pohjois-eteläsuunnassa ja 12 km leveä, ja syvimmillään se on noin 48 m. (Ks. liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”.)
Simonin, jota kutsutaan Pietariksi: Jeesus antoi Simonille nimen Pietari eli Keefas. Pietari (Pétros) on seemiläisen nimen Keefas (Kēfaʼ) kreikkalainen vastine. (Mr 3:16; Joh 1:42; ks. Mt 10:2, tutkimisviite.)
heittämässä verkkoa: Vedessä tai veneessä seisova kalastaja pystyi heittämään pyöreän verkon siten, että se levisi tasaisesti veden pinnalle. Verkon halkaisija oli ehkä 6–8 m, ja sen ulkoreunaan oli kiinnitetty painoja niin että se vajosi ja kalat jäivät verkkoon.
kalastajia: Kalastus oli Galileassa tavallinen elinkeino. Pietari ja hänen veljensä Andreas eivät harjoittaneet ammattiaan yksin, vaan he olivat osakkaina kalastusyrityksessä, jossa olivat mukana ilmeisesti myös Sebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes (Mr 1:16–21; Lu 5:7, 10).
ihmisten kalastajia: Simonin ja Andreaan ammattiin perustuva sanaleikki, joka tarkoittaa sitä, että he saisivat ”saaliiksi ihmisiä” valtakuntaa varten (Lu 5:10). Sanaleikki voi tarkoittaa myös sitä, että kalastuksen tavoin opetuslasten tekeminen olisi raskasta, kovaa työtä, joka vaatisi sinnikkyyttä mutta jonka tulokset jäisivät joskus laihoiksi.
seurasivat häntä: Pietari ja Andreas olivat jo olleet Jeesuksen opetuslapsia puolesta vuodesta vuoteen (Joh 1:35–42). Nyt Jeesus pyytää heitä jättämään kalastusyrityksensä ja seuraamaan häntä kokoaikaisesti (Lu 5:1–11; ks. Mt 4:22, tutkimisviite).
Sebedeuksen: Mahdollisesti Sebedeus oli Salomen mies ja Salome Jeesuksen äidin Marian sisar. Siinä tapauksessa Johannes ja Jaakob olivat Jeesuksen serkkuja. (Ks. Mr 15:40, tutkimisviite.)
Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen: Jaakob mainitaan aina veljensä Johanneksen kanssa, useimmiten ensimmäisenä. Tämän perusteella hän oli ehkä veljeksistä vanhempi. (Mt 4:21; 10:2; 17:1; Mr 1:29; 3:17; 5:37; 9:2; 10:35, 41; 13:3; 14:33; Lu 5:10; 6:14; 8:51; 9:28, 54; Ap 1:13.)
Heti he jättivät: Vastineella ”heti” käännetty kreikan sana euthéōs esiintyy tässä ja jakeessa 20. Pietarin ja Andreaan tavoin Jaakob ja Johannes noudattivat viipymättä Jeesuksen kutsua seurata häntä kokoaikaisesti.
kulki ympäri Galileaa: Tästä alkoi Jeesuksen ensimmäinen saarnamatka Galileassa neljän vastavalitun opetuslapsen – Pietarin, Andreaan, Jaakobin ja Johanneksen – kanssa (Mt 4:18–22; ks. liite A7).
opetti – – saarnasi: Opettaminen on eri asia kuin saarnaaminen; siihen sisältyy enemmän kuin julistamiseen. Opettaja ohjaa, selittää, perustelee ja esittää todisteita. (Ks. Mt 3:1; 28:20; tutkimisviitteet.)
synagogissa: Ks. sanasto.
hyvää uutista: Kreikan sanan euangélion ensimmäinen esiintymiskohta. Joissain suomalaisissa raamatunkäännöksissä se on käännetty ”evankeliumiksi”. Samaan kreikan sanueeseen kuuluva sana euangelistḗs, joka on käännetty ”evankelistaksi”, merkitsee ’hyvän uutisen julistajaa’ (Ap 21:8, tutkimisviite; Ef 4:11, alav.; 2Ti 4:5, alav.).
Syyriassa: Syyria (Syria) oli Rooman provinssi ei-juutalaisten asuttamalla alueella Galilean pohjoispuolella Damaskoksen ja Välimeren välissä.
epileptikot: Kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’olla kuun vaikutuksen alainen’. (Joissain suomalaisissa raamatunkäännöksissä se on käännetty vastineella ”kuunvaihetautinen”.) Matteus kuitenkin käyttää tätä sanaa lääketieteellisessä merkityksessä eikä yhdistä sairautta taikauskoisesti kuun vaiheisiin. Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan kuvailemat oireet sopivat epilepsiaan.
Dekapoliista: Ks. sanasto ja liite B10.
Jordanin toiselta puolelta: Tarkoittaa tässä tekstiyhteydessä ilmeisesti Jordanin itäpuolista seutua, josta käytettiin myös nimeä Perea (kreikan sanasta péran ’toisella puolella’, ’takana’, ’yli’).