MATTEUS
20. luvun tutkimisviitteet
palkkaamaan työntekijöitä: Jotkut otettiin töihin koko sadonkorjuuajaksi, toiset vain päiväksi kerrallaan sen mukaan kuin työntekijöitä tarvittiin.
denaarista: Roomalainen hopeakolikko, joka painoi noin 3,85 g ja jonka toisella puolella oli keisarin kuva. Kuten tämä jae osoittaa, Jeesuksen aikana maataloustyöntekijä sai tavallisesti denaarin 12 tunnin työpäivästä. (Ks. sanasto ja liite B14.)
kolmannen tunnin vaiheilla: Ts. noin klo 9. Ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla juutalaiset jakoivat päivän 12 tuntiin, ja se alkoi noin klo 6 auringonnoususta (Joh 11:9). Kolmas tunti oli siis noin klo 9, kuudes tunti noin klo 12 ja yhdeksäs tunti noin klo 15. Koska ihmisillä ei ollut tarkkoja kelloja, tapahtumien ajankohdat mainittiin yleensä vain likimääräisesti. (Joh 1:39; 4:6; 19:14; Ap 10:3, 9.)
Kuudennen tunnin: Ts. noin klo 12. (Ks. Mt 20:3, tutkimisviite.)
yhdeksännen tunnin vaiheilla: Ts. noin klo 15. (Ks. Mt 20:3, tutkimisviite.)
11. tunnin vaiheilla: Ts. noin klo 17. (Ks. Mt 20:3, tutkimisviite.)
oletko sinä kateellinen: Kirjaim. ”onko silmäsi huono”, ”onko silmäsi paha”. (Ks. Mt 6:23, tutkimisviite.) Kreikassa sanaa ”silmä” käytetään tässä kuvaannollisesti ihmisen asenteesta, taipumuksista, aikomuksista tai tunteista. (Vrt. sana ”kateus” Mr 7:22:ssa.)
hyvä: Tai ”antelias”. Tässä tekstiyhteydessä hyvyys ja anteliaisuus linkitetään läheisesti toisiinsa.
Ollessaan matkalla ylös: Muutamissa käsikirjoituksissa on ajatus ”olla lähtemäisillään ylös”, mutta useammat vanhimmista käsikirjoituksista tukevat nykyistä lukutapaa.
matkalla ylös Jerusalemiin: Kaupunki sijaitsi noin 750 m merenpinnan yläpuolella, ja siksi Raamatussa sanotaan usein, että ihmiset menivät ”ylös Jerusalemiin” (Mr 10:32; Lu 2:22; Joh 2:13; Ap 11:2). Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat nousemassa ylös Jordaninlaaksosta (ks. Mt 19:1, tutkimisviite), jonka matalin kohta on noin 400 m merenpinnan alapuolella. Korkeuseroa tuolla matkalla Jerusalemiin kertyi noin 1 000 m.
Ihmisen Poika: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.
teloittavat hänet paalussa: Tai ”kiinnittävät hänet paaluun”, ”kiinnittävät hänet tolppaan”. Tämä on ensimmäinen niistä yli 40 kohdasta, joissa kreikan verbi stauróō esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa. Verbi kuuluu samaan sanueeseen kuin substantiivi staurós, joka on käännetty ”kidutuspaaluksi”. (Ks. Mt 10:38; 16:24; 27:32; tutkimisviitteet; sanasto, ”Kidutuspaalu” ja ”Paalu”.) Samaa verbiä käytetään Septuagintassa Est 7:9:ssä, jossa käsketään ripustaa Haman yli 20 m korkeaan paaluun. Klassisessa kreikassa tuo verbi tarkoitti paaluilla aitaamista tai paaluvarustuksen rakentamista.
Sebedeuksen poikien äiti: Ts. apostolien Jaakobin ja Johanneksen äiti. Markuksen kertomuksen mukaan Jeesuksen luo tulivat Jaakob ja Johannes (Mr 10:35). He itse olivat ilmeisesti pyynnön takana, mutta he lähettivät asialle äitinsä Salomen, joka oli ehkä Jeesuksen täti (Mt 27:55, 56; Mr 15:40, 41; Joh 19:25).
kumarsi syvään: Tai ”kumarsi kunnioittavasti”, ”polvistui kunnioittavasti”. (Ks. Mt 8:2; 18:26; tutkimisviitteet.)
toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi: Ks. Mr 10:37, tutkimisviite.
Ette tiedä, mitä pyydätte: Kreikan monikolliset verbimuodot ja tekstiyhteys osoittavat, että Jeesus ei kohdista sanojaan naiselle vaan hänen kahdelle pojalleen (Mr 10:35–38).
juoda sen maljan: Raamatussa ”malja” tarkoittaa usein kuvaannollisesti jotakuta koskevaa Jumalan tahtoa eli hänelle annettua osaa (Ps 11:6, alav.; 16:5; 23:5). ”Maljan juominen” merkitsee tässä Jumalan tahtoon mukautumista. Tässä tapauksessa ”maljaan” sisältyi paitsi se, että Jeesus joutui kärsimään ja kuolemaan jumalanpilkasta syytettynä, myös se, että hänet herätettiin kuolleista taivaaseen ja hän sai kuolemattomuuden.
määräilevät ihmisiä: Ks. Mr 10:42, tutkimisviite.
palvelijanne: Raamatussa sana diákonos tarkoittaa usein ihmistä, joka nöyrästi ja hellittämättä palvelee toisia. Sanaa käytetään Kristuksesta (Ro 15:8), Kristuksen palvelijoista (1Ko 3:5–7; Kol 1:23), avustavista palvelijoista (Fil 1:1; 1Ti 3:8), perheen tai talouden palvelijoista (Joh 2:5, 9) ja viranomaisista (Ro 13:4).
Ei – – palveltavaksi vaan palvelemaan: Ks. Mt 20:26, tutkimisviite.
elämänsä: Kreikan sana psykhḗ, joka on Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa käännetty vastineella ”sielu”, tarkoittaa tässä elämää. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)
lunnaiksi: Kreikan sanaa lýtron (verbistä lýō ’päästää’, ’irrottaa’) käytettiin ei-raamatullisissa kreikkalaisissa teksteissä hinnasta, joka maksettiin orjien tai sotavankien vapauttamiseksi. Se esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa tämän jakeen lisäksi vain Mr 10:45:ssä. Samaan sanueeseen kuuluvaa sanaa antílytron käytetään 1Ti 2:6:ssa, jossa se on käännetty ”vastaaviksi lunnaiksi”. Tähän sanaryhmään kuuluvat myös sanat lytróomai ’vapauttaa’, ’lunastaa’ (Tit 2:14, alav.; 1Pi 1:18, alav.) ja apolýtrōsis, joka merkitsee ’vapautusta lunnaiden perusteella’ (Ro 3:24; 8:23; Ef 1:7; Kol 1:14; Hpr 9:15; 11:35, alav.). (Ks. sanasto.)
Jerikosta: Ensimmäinen Jordanin länsipuolella sijainnut kanaanilaiskaupunki, jonka israelilaiset valloittivat (4Mo 22:1; Jos 6:1, 24, 25). Jeesuksen aikana vanhasta kaupungista noin 2 km etelään sijaitsi uusi kaupunki. Ehkä tämä selittää, miksi Luukkaan kertomuksen mukaan Jeesus ”oli lähestymässä Jerikoa” (Lu 18:35). Jeesus saattoi tehdä ihmeen ollessaan menossa pois vanhasta juutalaisesta kaupungista ja lähestyessään uutta roomalaista kaupunkia tai päinvastoin. (Ks. liite B4 ja liite B10.)
kaksi sokeaa miestä: Markus ja Luukas puhuvat vain yhdestä sokeasta miehestä ja keskittyvät ilmeisesti Bartimaiokseen, jonka Markus mainitsee nimeltä (Mr 10:46; Lu 18:35). Matteus kertoo tarkemmin, kuinka monta sokeita oli.
Daavidin Poika: Kutsumalla Jeesusta ”Daavidin Pojaksi” kaksi sokeaa miestä tunnustavat avoimesti, että Jeesus on Messias. (Ks. Mt 1:1, 6; 15:25; tutkimisviitteet.)
Säälistä: Tai ”Myötätunnosta”. (Ks. Mt 9:36, tutkimisviite.)