APOSTOLIEN TEOT
23. luvun tutkimisviitteet
olen toiminut: Tai ”olen elänyt elämäni”. Kreikan verbi politeúomai voitaisiin kääntää ilmauksella ”käyttäytyä kansalaisena” (Kingdom Interlinear). Paavali osoitti, että hän oli käyttäytynyt niin kuin kunnon kansalaisen kuului ja noudattanut maansa lakeja. Rooman kansalaiset osallistuivat yleensä aktiivisesti valtion asioihin, koska kansalaisuutta pidettiin suuressa arvossa ja siihen liittyi velvollisuuksia ja etuoikeuksia (Ap 22:25–30). Kuvaillessaan tässä tilanteessa, miten hän ”oli toiminut” Jumalan edessä, hänellä oli ehkä mielessään, että hän oli ensisijaisesti Jumalan valtakunnan kansalainen (Fil 3:20; vrt. Fil 1:27, alav., jossa käytetään samaa kreikan verbiä).
lain: Ts. Mooseksen lain.
minä olen fariseus: Jotkut kuulijoista tunsivat Paavalin (Ap 22:5). Kun Paavali sanoi itseään fariseusten pojaksi, sanhedriniin kuuluvat fariseukset todennäköisesti ymmärsivät, että hän tunnusti heidän yhteisen taustansa, vaikka hänestä oli tullut innokas kristitty. Hän ei antanut itsestään väärää kuvaa. Tässä tekstiyhteydessä Paavalin sanat voitiin kuitenkin ymmärtää suhteellisessa merkityksessä: hän yhdisti itsensä saddukeusten sijasta fariseuksiin, koska hän uskoi ylösnousemukseen kuten hekin. Näin hän loi yhteisen pohjan paikalla olevien fariseusten kanssa. Ilmeisesti hän toivoi, että nostamalla esiin tämän kiistanalaisen aiheen hän saisi jotkut sanhedrinin jäsenet suhtautumaan myönteisesti hänen sanoihinsa, ja tämä taktiikka toimi. (Ap 23:7–9.) Paavali sanoi itseään fariseukseksi myös puolustautuessaan myöhemmin kuningas Agrippan edessä (Ap 26:5). Kun hän kirjoitti Roomasta kristityille Filippiin, hän viittasi jälleen taustaansa fariseuksena (Fil 3:5). On myös kiinnostavaa, miten Ap 15:5:ssä kuvaillaan toisia kristittyjä, jotka olivat aiemmin olleet fariseuksia (ks. Ap 15:5, tutkimisviite).
vannoivat valan, jonka mukaan heitä kohtaisi kirous: Kreikan verbi anathematízō viittaa nähtävästi sellaisen valan vannomiseen, joka johtaa kiroukseen, jos vannoja ei pidä valaansa tai se osoittautuu vääräksi.
vanhinten: Tarkoittaa tässä juutalaisen kansan johtajia, jotka mainitaan usein ylipappien ja kirjanoppineiden kanssa. (Ks. Mt 16:21, tutkimisviite.)
vannoneet valan, jonka mukaan meitä kohtaa kirous: Ks. Ap 23:12, tutkimisviite.
vannoneet valan, jonka mukaan heitä kohtaa kirous: Ks. Ap 23:12, tutkimisviite.
yön kolmannella tunnilla: Auringonlaskusta laskettuna, ts. noin klo 21. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ajankohtiin viitataan tavallisesti mainitsemalla, monesko ”vartio” oli meneillään kreikkalaisen ja roomalaisen jaon mukaan (Mt 14:25; Mr 6:48; Lu 12:38). Tämä on ainoa kohta, jossa mainitaan nimenomainen ”tunti” 12 tunnin yöajasta (vrt. Ap 16:25, 33). (Ks. Mr 13:35, tutkimisviite.)
Claudius Lysias hänen korkea-arvoisuudelleen käskynhaltija Felixille: Tervehdys: Tämä aloitus noudatti mallia, jonka mukaan kirjeet muinoin kirjoitettiin. Ensin mainittiin kirjoittaja ja sitten vastaanottaja, ja niiden jälkeen esitettiin tavanomainen tervehdys. Tervehdyksenä käytettiin kreikan sanaa khaírō, joka merkitsee kirjaimellisesti ’iloita’, ja se välittää ajatuksen ”toivottavasti sinulla on kaikki hyvin”. Sana esiintyy usein ei-raamatullisissa papyruskirjeissä. Tässä tekstiyhteydessä ”tervehdys” on sopiva käännös. Samanlainen kirjeen aloitus on Ap 15:23:ssa ja Ja 1:1:ssä. (Ks. Ap 15:23, tutkimisviite.)
roomalainen: Ts. Rooman kansalainen. (Ks. Ap 16:37; 22:25; tutkimisviitteet.)
palatsissa: Tai ”praetoriumissa”. Kreikan sana praitṓrion (latinan sanasta praetorium) tarkoittaa evankeliumeissa ja Apostolien teoissa palatsia tai virka-asuntoa. Praetoriumiksi sanottiin sotapäällikön telttaa ja myöhemmin provinssin käskynhaltijan virka-asuntoa. Tässä sanalla tarkoitetaan Herodes Suuren Kesareaan rakentamaa palatsia, joka toimi näihin aikoihin, vuoden 56 paikkeilla, Rooman käskynhaltijan virka-asuntona. (Ks. Mt 27:27, tutkimisviite.)