APOSTOLIEN TEOT
27. luvun tutkimisviitteet
purjehtisimme: Kuten Ap 16:10; 20:5:n tutkimisviitteissä selitetään, Apostolien teoissa on osuuksia, joissa sen kirjoittaja Luukas käyttää monikon ensimmäistä persoonaa, me-muotoa, kuvaillessaan tapahtumia (Ap 27:20). Luukas siis kulki välillä Paavalin mukana joillain hänen monista matkoistaan. Tämän muodon käyttö Ap 27:1–28:16:ssa osoittaa, että Luukas matkusti Paavalin kanssa Roomaan.
upseerille: Tai ”sadanpäämiehelle”, ”senturiolle”. Sadanpäämies oli Rooman armeijan upseeri, jonka alaisuudessa oli noin 100 sotilasta.
Aasian provinssin: Ks. sanasto, ”Aasia”.
ystävällisesti: Tai ”ihmisystävällisesti”, ”osoittaen inhimillistä kiintymystä”. Kreikan sana filanthrṓpōs ja samaan sanueeseen kuuluva sana filanthrōpía sisältävät ajatuksen lämpimän kiinnostuksen osoittamisesta ihmisiä kohtaan ja heidän huomioimisestaan. Kun laiva oli yhden päivän aikana purjehtinut noin 110 km pohjoiseen, se saapui Sidonin satamaan Syyrian rannikolle. Upseeri Julius ei nähtävästi kohdellut Paavalia tavallisena rikollisena, ehkä siksi että Paavali oli Rooman kansalainen, jota ei ollut vielä todistettu syylliseksi (Ap 22:27, 28; 26:31, 32).
laivan: Alus oli viljalaiva (Ap 27:37, 38). Egypti oli tähän aikaan Rooman vilja-aitta. Egyptiläiset viljalaivat pysähtyivät Myrassa, Vähän-Aasian lounaisrannikon tuntumassa sijainneessa suuressa kaupungissa. Upseeri Julius löysi tällaisen laivan ja käski sotilaiden ja vankien nousta siihen. Alus oli varmastikin paljon suurempi kuin se, jolla he olivat kulkeneet matkan ensimmäisen osuuden (Ap 27:1–3). Siinä oli arvokas viljalasti ja 276 henkeä – miehistön lisäksi sotilaita, vankeja ja todennäköisesti muita Roomaan meneviä. Myra oli aleksandrialaisten laivojen normaalin reitin varrella ehkä siksi, että se sijaitsi Aleksandriasta Egyptistä suoraan pohjoiseen. On myös mahdollista, että tämä alus joutui vastatuulen vuoksi (Ap 27:4, 7) muuttamaan kurssia ja laskemaan ankkurin Myrassa. (Ks. liite B13.)
sovituspäivän paastokin: Tai ”syyspaastokin”. Kirjaim. ”paastokin”. ”Paastoa” vastaava kreikan sana viittaa ainoaan paastoon, jonka Mooseksen laki määräsi ja joka pidettiin vuosittaisena sovituspäivänä eli jom kippurina (hepr. jōm hakkippurím ’peittämisten päivä’; 3Mo 16:29–31; 23:26–32; 4Mo 29:7; ks. sanasto, ”Sovituspäivä”). Sovituspäivän yhteydessä käytetyn ilmauksen ”vaivata itseään” ymmärretään yleensä viittaavan paastoamiseen ja muunlaiseen kieltäymykseen (3Mo 16:29, alav.). Sanan ”paasto” käyttö Ap 27:9:ssä tukee sitä, että itsensä vaivaaminen sovituspäivänä tarkoitti ensisijaisesti paastoamista. Sovituspäivän paasto oli syyskuun lopulla tai lokakuun alussa.
elämämme: Tai ”sielumme”. Kreikan sana psykhḗ tarkoittaa tässä ihmistä tai ihmisen elämää. (Ks. sanasto, ”Sielu”, ja liite A2.)
euroakvilo: Kreik. Eurakýlōn; lat. euroaquilo. Ts. koillistuuli, jonka Välimerellä liikkuvat merimiehet tuntevat nimellä gregale. Se on Välimeren tuulista rajuin ja erittäin vaarallinen suuripurjeiselle laivalle, joka voi helposti kaatua tällaisessa myrskyssä.
laivaveneen: Kreikan sana skáfē tarkoittaa pientä apuvenettä, jota vedettiin laivan perässä tai pidettiin kannella, jos alus oli suuri. Sillä voitiin soutaa maihin, kun laiva oli ankkuroituna rannikon lähettyvillä, tai sen avulla voitiin purkaa lastia tai kääntää laivaa. Hätätilanteessa sitä käytettiin myös pelastusveneenä. Myrskyssä laivavene nostettiin ylös ja kiinnitettiin tiukasti laivaan, jottei se olisi uponnut tai pirstoutunut.
Syrttiin: Kreikkalainen nimi Sýrtis tulee kantasanasta, joka merkitsee ’raahata’. Syrtti oli kahden Pohjois-Afrikan rannikolla (nykyisen Tunisian ja Libyan rannikolla) sijaitsevan merenlahden nimi. Läntistä lahtea (Tunisin ja Tripolin välissä) sanottiin Vähäksi-Syrtiksi (Gabèsinlahti) ja itäistä Isoksi-Syrtiksi (Syrtinlahti). Muinaiset merenkulkijat pelkäsivät molempia lahtia salakavalien hiekkasärkkien vuoksi, joita vuorovedet siirtelivät jatkuvasti. Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt kreikkalainen maantieteilijä Strabon sanoi särkille juuttuneista aluksista: ”On harvinaista, että laiva pääsee turvallisesti pois.” (Geography, 17, III, 20.) Josefuksen mukaan jo pelkästään nimen Syrtti mainitseminen herätti pelkoa (Juutalaissodan historia, 2. kirja, 16. luku, s. 221). (Ks. liite B13.)
ankara myrsky: Kirjaim. ”ei mikään pieni myrsky”. Kreikan ilmaus tarkoittaa kovaa myrskyä. Paavalin aikana merenkulkijat navigoivat auringon tai tähtien avulla, joten pilvisellä säällä navigointi oli hyvin vaikeaa.
kukaan teistä ei huku: Tai ”yksikään teistä ei menetä elämäänsä”, ”yksikään sielu teistä ei huku”. Kreikan sana psykhḗ tarkoittaa tässä tekstiyhteydessä ihmistä tai ihmisen elämää. (Ks. sanasto, ”Sielu”, ja liite A2.)
jota palvelen: Tai ”jota palvon”, ”jolle suoritan pyhää palvelusta”. (Ks. Ap 26:7, tutkimisviite.)
Adrianmerellä: Paavalin aikana Adrianmeri tarkoitti nykyistä Adrianmerta laajempaa merialuetta. Kreikkalaisen maantieteilijän Strabonin mukaan nimi tuli Atrian kaupungista, joka sijaitsi nykyisen Venetsianlahden rannalla Pojoen suulla (Geography, 5, I, 8). Nykyinen Italian kaupunki Adria sijaitsee vähän kauempana rannikosta. Nimeä Adria alettiin nähtävästi käyttää tuon muinaisen kaupungin lähivesistä ja sitten vähitellen laajemmasta merialueesta, joka käsitti koko nykyisen Adrianmeren, Joonianmeren sekä Välimeren alueen Sisilian (ja Maltan) itäpuolella ja Kreetan länsipuolella. (Ks. liite B13.)
20 syltä: Noin 36 m. Syli on pituusmitta, jolla mitataan vedensyvyys. Sylen ajatellaan yleensä olevan neljä kyynärää (n. 1,8 m), ja se vastaa suunnilleen miehen vastakkaisiin suuntiin ojennettujen käsien sormenpäiden väliä. ’Syltä’ merkitsevä kreikan sana (orgyiá) tuleekin sanasta, jonka merkitys on ’ojentaa’, ’ulottaa’. (Ks. liite B14.)
15 syltä: Noin 27 m. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään ilmausta 20 syltä, ja liite B14.)
276: Tai ”276 sielua”. Muutamien käsikirjoitusten mukaan laivassa oli eri määrä ihmisiä, mutta useissa käsikirjoituksissa on luku 276 ja suurin osa tutkijoista on sen kannalla. Senaikaisiin laivoihin mahtui näin monta matkustajaa. Josefus kertoo laivasta, jolla oli noin 600 henkeä ja joka haaksirikkoutui matkalla Roomaan. Kreikan sana psykhḗ, joka on Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa käännetty ”sieluksi”, tarkoittaa tässä elävää ihmistä. (Ks. sanasto, ”Sielu”, ja liite A2.)