Pienikokoisia ihmisiä

JOS sinulla olisi jokin ruumiinvamma, jos esimerkiksi olisit raajarikko, haluaisitko toisten pitävän tilaasi pilana? Haluaisit heidän varmaan pikemminkin osoittavan empatiaa eli ymmärtämystä. Samoin on asianlaita niiden suhteen, jotka ovat epätavallisen pienikokoisia.

Raamattu kertoo meille Sakkeus-nimisestä veronkokoojasta, joka oli ”varreltansa vähäinen”. Sen tähden hän kiipesi puuhun voidakseen nähdä Jeesuksen Kristuksen. Tämä kuvaa niitä vaikeuksia, joita pienikokoiset ihmiset, varsinkin noin 1–1,20 metrin pituiset, kohtaavat. Heidän saattaa olla vaikeata postittaa kirje tai soittaa ovikelloa. Tarpeeksi pienien vaatteiden, erikoisesti kenkien, hankkiminen muodostuu myös ongelmaksi heille.

Harvinaisen pienikokoiset ihmiset kuuluvat pääasiassa kahteen ryhmään: hypofyysistä lyhytkasvuisuutta sairastaviin ja rustokasvuhäiriötä sairastaviin. Hypofyysisestä lyhytkasvuisuudesta kärsivät ovat ’minikokoisia’ fyysisesti – päänsä, vartalonsa, jäsentensä ja fyysisen voimansa puolesta – mutta eivät henkisiltä kyvyiltään eivätkä tunne-elämältään. Pienin tunnettu tällainen kääpiö oli eräs arabi, joka kasvoi vain 35 cm:n pituiseksi. Noin yksi miljoonasta syntyneestä on hypofyysistä lyhytkasvuisuutta sairastava kääpiö; useimmat heistä ovat normaalin kokoisia syntyessään.

Hypofyysinen lyhytkasvuisuus aiheutuu yleensä aivojen pohjassa sijaitsevan aivolisäkkeen etulohkon erittämän kasvuhormonin puutteesta. Toisinaan kuitenkin ravinnon puute tai onneton kotielämä voi olla sen aiheuttajana tai osasyyllisenä siihen. Kääpiöt, jotka kärsivät vain kasvuhormonin puutteesta, voivat synnyttää lapsia, joista tavallisesti tulee normaalikokoisia. Niinpä eräs vähän yli 60 cm pitkä kääpiöpariskunta kasvatti neljätoista lasta, jotka kaikki kasvoivat normaalin pituiseksi. Jotkut hypofyysistä lyhytkasvuisuutta sairastavat kääpiöt eivät kuitenkaan voi saada lapsia.

Rustokasvuhäiriötä sairastavilla on erilainen ongelma. He kärsivät luuston taudista, luutumisen häiriytymisestä. Vaikka ihmisen kasvuhormonin on havaittu auttavan nuoria hypofyysistä lyhytkasvuisuutta sairastavia, rustokasvuhäiriötä sairastaville ei ole keksitty mitään parannuskeinoa. Kasvuhäiriön takia tällaisten kääpiöiden jäsenet ovat hyvin lyhyet, kun taas muu osa ruumista on normaalikokoinen. Ja kun hypofyysistä lyhytkasvuisuutta sairastavat äidit voivat synnyttää lapsia vain keisarileikkauksen avulla, rustokasvuhäiriötä sairastavilla ei taas näytä olevan mitään vaikeuksia synnyttää lapsia, jotka varsin todennäköisesti saattavat olla myös rustokasvuhäiriötä sairastavia. Hypofyysistä lyhytkasvuisuutta sairastavien tavoin rustokasvuhäiriötä sairastavat ovat normaalin kokoisia syntyessään.

Hypofyysistä lyhytkasvuisuutta sairastavilla on kuitenkin joitakin etuja. Heidän ulkonäkönsä muuttuu vain vähän heidän vanhetessaan. Ryhmänä he ovat yleensä erittäin terveitä.

Hypofyysistä lyhytkasvuisuutta sairastavilla on myös nopeampi aineenvaihdunta, noin puolitoista kertaa nopeampi kuin normaalikokoisilla. Niinpä sanotaankin, että 27-kiloinen kääpiö voi syödä yhtä paljon kuin kolme kertaa häntä painavampi mies!

On helppo ymmärtää, miksi kääpiöt eivät halua, että heitä tuijotetaan, heille nauretaan tai että heitä pidetään epämuodostumina tai harvinaisuuksina. He haluavat tulla hyväksytyiksi ihmisinä kykyjensä, taitojensa ja saavutustensa perusteella. Eräs englantilainen kääpiö, joka oli 1,07 m pitkä, oli kuuluisa näyttelijä ja kuvanveistäjä ja hänellä oli harvinaisen korkea älykkyysosamäärä. Hän sanoi: ”En tunne olevani kääpiö sisäisesti!” Pienikokoisten amerikkalaisten joukossa on akateemisen loppututkinnon suorittaneita, sähköinsinöörejä, lakimiehiä jne. Monet ajavat omaa autoansa, jonka polkimiin on liitetty jatkeet, ja ohjaavatpa jotkut omaa lentokonettaankin. Itse asiassa näyttää siltä, että he ovat päättäneet osoittaa, etteivät he ole hitustakaan normaalikokoisia ihmisiä huonompia. Tätä näyttää vahvistavan se seikka, että kaksi viidesosaa heistä valitsee tavallisen kokoisen puolison.

Kun siis tapaat jonkun tällaisen pienikokoisen ihmisen, kohtele häntä lähimmäisenäsi, joka hän on. Hän arvostaa sitä. Ja loppujen lopuksi se onkin oikea menettelytapa, sillä eikö Jumalan sana sano: ”Niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille”? – Luuk. 6:31.