Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g72 8/7 s. 9-11
  • Opettele uimaan

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Opettele uimaan
  • Herätkää! 1972
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Menetelmät ja asenteet
  • Alustavat toimenpiteet
  • Altaassa
  • Kellumaan oppiminen
  • Päämäärän saavuttaminen
  • Voiko uimisesta olla hyötyä sinulle?
    Herätkää! 1972
  • Miten pysytellä hengissä veden varassa
    Herätkää! 1974
  • Uimari
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
  • Hukkumisen torjuntaa
    Herätkää! 1978
Katso lisää
Herätkää! 1972
g72 8/7 s. 9-11

Opettele uimaan

UIMINEN on taito, jonka oppiminen vaatii todellista ponnistelua. Mutta se avaa oven moniin nautintoihin, mm. vesihiihtoon, lainelaudalla ratsastukseen ja sukeltamiseen. Siitä saa myös parasta liikuntoa. Se vapauttaa avuttomuuden tunteesta vedessä ja voi jopa tarvittaessa pelastaa hengen.

Osaatko uida? Osaavatko lapsesi uida? Uimataidon arvoa valaisee kristityn apostolin Paavalin suorittama laivamatka. Myrsky ajoi laivan karille Maltan saaren edustalla, missä laiva alkoi hajota. Ne, jotka osasivat uida, hyppäsivät veteen ja uivat maihin turvaan. Olisitko sinä pystynyt siihen? Jos osaat uida, voit selviytyä samanlaisista hätätilanteista nykyään. – Apt. 27:42–44.

Menetelmät ja asenteet

Jotkut ajattelevat, että ihmisiä voidaan opettaa uimaan heittämällä heidät syvään veteen, jolloin heidän on pakko uida, elleivät he halua hukkua. Mutta tämä voi olla pelottava kokemus ja ne, jotka on tutustutettu uimiseen tällä menetelmällä, harvoin nauttivat vedestä. He saattavat jopa alkaa pelätä sitä. Uimaan opeteltaessa on paljon parempi noudattaa asteittaista ohjelmaa, jossa vältytään sellaisilta kokemuksilta.

Itse asiassa veden pelkääminen eikä itse taidon hallitseminen on pääeste uimataidon oppimisessa. Uiminen on todellisuudessa aivan helppoa, sillä ihmisruumis on luonnostaan kellumiskykyinen ja pysyy veden pinnalla. Uimisessa on siis pelkästään kyse käsien ja jalkojen käyttämisestä meloina vartalon liikuttamiseksi eteenpäin.

Mutta entä jos joku pelkää vettä? Sellaista ihmistä ei tule pilkata tai kohdella kärsimättömästi. Sen sijaan tulee yrittää kehittää hänessä luottamusta siihen, että hän voi helposti oppia uimaan. Häntä tulisi auttaa ymmärtämään uimisessa käytettävien liikkeiden yksinkertaisuus ja se, ettei hänen ruumiinsa vajoa, jos hän rentoutuu. Yritä myös esittää jokainen peräkkäinen vaihe uimisohjelmassa sellaisella tavalla, että hän välttyisi joutumasta tilanteeseen, jossa hän todennäköisesti epäonnistuisi.

Alustavat toimenpiteet

Jo ennen kuin lapsen uimaopetus aloitetaan altaassa tai jossakin muualla, häntä voidaan jonkin verran valmentaa. Lapsi voi harjoitella hengityksensä pidättämistä ja sitten uloshengitystä. Tämä saattaa kuulostaa hyvin alkeelliselta, mutta ellei hän ole yrittänyt sitä aikaisemmin, se saattaa vaatia harjoittelua.

Lapsi voi myös harjoitella veden loiskuttamista päälleen, varsinkin kasvojensa kastelemista. On tärkeää, että hän tottuu tähän. Toinen tärkeä saavutus on se, että kykenee pidättämään hengitystään veden alla. Hän voisi harjoitella tämän tekemistä kylpyammeessa tai jopa vesiastiassa. Älä pidä näitä pieniä saavutuksia itsestään selvinä. Anna lapselle tunnustusta onnistumisesta.

Seuraavaksi hän voi harjoitella uloshengitystä veden alla. Käske hänen hengittää ulos suun kautta niin että näet siitä todisteena kuplia. Se voi tuntua hänestä hauskalta, ja hän alkaa leikkiä olevansa moottorivene. Käske hänen sitten puhaltaa ilmaa nenänsä kautta suu suljettuna. Mutta ennen kuin hän yrittää tätä, voisit ehkä harjoituttaa häntä puhaltamaan ilmaa nenänsä kautta veden yläpuolella. Muuten hän voisi vaistomaisesti hengittää sisään sen sijaan että puhaltaisi ulos ollessaan kasvot veden alla. Silloin hän voisi vetää sieraimiinsa vettä, mikä aiheuttaa tuskaa.

Mutta tapahtuipa mitä tahansa, varo, ettet koskaan herätä lapsessa kohtuutonta pelkoa. Sellaiset huomautukset kuin ”olin kerran vähällä hukkua” tai ”pelkäsin suunniltani vettä” voivat aikaansaada juuri sen. Yritä tietoisesti esittää uiminen hyvin nautinnollisena.

Altaassa

Vaikka ammeeseen meneminen tai jopa pään paneminen veden alle ei ehkä ole lapsesta vaikeata, niin suurempi vesimäärä voi pelottaa häntä. Ota siksi lasta kädestä ja vie hänet veteen ja vakuuta hänelle, että se tuntuu hyvältä. Jos vesi on lämmintä, 25–30-asteista, niin on todennäköisempää, että hän nauttii siitä.

Kun osoitat kärsivällisyyttä ja annat rohkaisua, niin arkaakin lasta voidaan aikanaan auttaa nauttimaan kahlaamisesta ja pulikoimisesta vedessä. Harjoituta häntä panemaan kasvonsa veden alle ja hengittämään ulos, aivan kuten hän teki kylpyammeessa. Älä aliarvioi tätä askelta uimaan opettelemisessa. On hyvin tärkeää, että ihminen tottuu veteen eikä pelkää kastumista kauttaaltaan.

Toinen tärkeä vaihe uimaan oppimisessa on rytmisen hengityksen taidon hallitseminen. Kyykkysukellus on parhaita keinoja tämän oppimiseksi. Käske oppilasta pitämään kiinni kädestäsi tai altaan reunasta. Kehota häntä sitten hengittämään syvään, kyykistymään veden alle, puhaltamaan ilma ulos nenänsä kautta ja nousemaan ylös. Käske hänen tehdä se hitaasti sitä mukaa kuin annat ohjeet: ”Hengitä syvään, kyykisty, hengitä ulos, nouse ylös vedestä.”

Tai voitte tehdä sen yhdessä ja tehdä siitä leikin. Seiskää vastatusten rintaan asti ulottuvassa vedessä, ja pitäkää toisianne käsistä käsivarret suorina. Kyykistykää sitten vuorotellen pinnan alle kuin keinuisitte laudalla. Muistuta oppilasta hengittämään syvään sisään, kun hän nousee ylös vedestä, ja hengittämään ulos veden alla.

Kun ihminen ensi kerran panee päänsä veden alle, hän melko varmasti pitää silmänsä kiinni. Mutta on tärkeää, että hän tottuu avaamaan ne. Ensiksikin se vähentää jonkin verran veden pelkoa. Ja kun hän myöhemmin oppii uimaan, se, että hän näkee, minne hän on menossa, lisää hänen turvallisuuttaan samoin kuin toistenkin turvallisuutta.

Tämänkin taidon opettelemisesta voi tehdä leikin. Voitte molemmat mennä veden alle ja pudistaa siellä toistenne kättä. Tai voit pitää jotkin sormesi pystyssä. Pyydä toista laskemaan sormesi, ja kun molemmat nousette ylös, pyydä häntä kertomaan, miten monta sormea näytit. Toinen leikki, josta voi olla paljon huvia, on se, että laskeudutte noin vyötäisiin ulottuvassa vedessä pohjaan ja poimitte sieltä värillisiä kiviä, simpukankuoria tai kolikoita.

Kun oppilas kykenee suorittamaan nämä, kerro hänelle, että hän edistyy hyvin. Hän on nyt valmis tärkeään vaiheeseen ennen uimaan oppimista.

Kellumaan oppiminen

Tämä vaihe on kelluminen. Yrittäkää ensin niin kutsuttua kyykkykelluntaa eli kilpikonnakelluntaa. Käske opettelijaa suunnilleen rintaan asti ulottuvassa vedessä seistessään kyykistymään niin, että hänen leukansa on veden pinnan tasolla. Käske häntä seuraavaksi hengittämään syvään, taivuttautumaan eteenpäin ja koukistamaan polvensa rintaa vasten ja kietomaan kätensä niiden ympäri. Hänen tulisi kellua selkä veden pinnalla, jolloin hän muistuttaa vedessä kelluvaa kilpikonnaa. Tämä kellunta on hyvä oppia ensin, koska siinä oppii pääsemään takaisin jaloilleen vaaka-asennosta.

Vaaka-asentoa vedessä voi harjoitella makaamalla kasvot alaspäin käsivarret ja jalat suorina. Kehota opettelijaa tähän asentoon pääsemiseksi seisomaan hieman yli vyötäisten ulottuvassa vedessä. Käske häntä sitten hengittämään syvään, taivuttautumaan eteenpäin kädet suoriksi ojennettuina ja makaamaan vedessä kasvot alaspäin. Jalkojen pitäisi silloin kohota pinnalle. Kun muutama sekunti on kulunut, käske hänen vetää polvensa rintaa vasten ja palata seisoma-asentoon.

Tämän kellumistavan oppiminen on tärkeää, sillä se osoittaa aloittelijalle, ettei hän vajoa ollessaan uima-asennossa kasvot alaspäin. Se tekee selväksi myös sen, että uiminen tapahtuu yksinkertaisesti kuljettamalla kelluvaa vartaloa eteenpäin käsien ja jalkojen liikkeillä. Mutta opeta ennen näiden liikkeiden kokeilemista aloittelija liukumaan.

Käske hänen seistä suunnilleen vyötärön syvyisessä vedessä, niin että hänen selkänsä on kohti altaan seinää. Hänen tulisi ojentaa kätensä eteenpäin veden yläpuolella, taivuttaa toista jalkaa taaksepäin ja asettaa jalkapohja seinää vasten. Käske nyt häntä vetämään keuhkot täyteen ilmaa, asettamaan kasvonsa veteen ja työntämään itseään hitaasti seinää vasten asetetulla jalallaan. Hänen tulisi liukua vedessä sormenpäistä varpaisiin saakka suoraksi ojentautuneena. Kun vauhti loppuu, hänen tulisi jälleen nousta pystyyn.

Jos henkilö on noudattanut tällaista asteittaista ohjelmaa tähän asti ja hallitsee jokaisen vaiheen, niin hän on valmis harjoittelemaan itse uintiliikkeitä.

Päämäärän saavuttaminen

Harjoitelkaa ensin jalkojen liikkeitä. Kehota opettelijaa asettumaan vaaka-asentoon vatsalleen. Hän voi pitää kiinni altaan seinästä tai voisit kannattaa häntä pitämällä kättäsi hänen vatsansa alla. Käske häntä nyt liikuttamaan jalkojaan lantioista asti ylös alas vuoropotkuin. Tällöin hän saattaa liikkua eteenpäin vedessä, jos pitelet häntä. Kiitä häntä todella tästä saavutuksesta. Hän on lähes uimari!

Seuraavaksi tarvitaan käsien liikkeitä. Lapsi saattaa haluta kohottaa kätensä ylös vedestä, kuten hän on nähnyt useimpien uimareiden tekevän. Mutta sano hänelle, että aluksi haluat käsivetojen tapahtuvan veden alla.

Käske häntä asettumaan jälleen vaaka-asentoon vatsalleen ja aseta kätesi jälleen tueksi hänen vatsansa alle. Käske häntä ojentamaan käsivarsiaan vuorotellen eteenpäin. Niitä tulisi liikuttaa samaan tapaan kuin koira liikuttaa jalkojaan uidessaan. Kun toinen käsivarsi ojentautuu eteenpäin, toinen vedetään alas ja taaksepäin.

Nyt tulee vain potkia jaloilla ja tehdä käsivetoja yhtä aikaa, ja silloin uintia opetteleva liikkuu eteenpäin. Kun hän osaa tämän, hän todellisuudessa ui! Hän ui niin kutsuttua koiranuintia, mikä on perusuimatapa.

On tietenkin opittava paljon muutakin, ennen kuin voi tulla hyväksi uimariksi. Aikanaan henkilö pidentää käsivetojaan ja havaitsee lopulta, että hän voi lisätä nopeuttaan kurkottautumalla eteenpäin vedessä. Silloin hän aloittelee kroolinuintia, mikä on nopein ja suosituin uimatapa. Mutta onnistuakseen siinä hänen tarvitsee oppia soveltamaan hengityksensä rytmi käsiensä ja jalkojensa liikkeisiin. Kaikki tämä vaatii harjoitusta, harjoitusta ja vielä kerran harjoitusta. Mutta uimataidon omaaminen ei ainoastaan varaa monia nautinnollisen toiminnan hetkiä vaan saattaa myös pelastaa hengen.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa