Miten pysytellä hengissä veden varassa
YHDYSVALTAIN turvallisuustyöviraston arvion mukaan yli puolet amerikkalaisista hukkuisi, jos heidät työnnettäisiin yksi kerrallaan veteen tavallisen uima-altaan syvältä reunalta.
Bramwell Gabrielsenin Georgian yliopistossa tekemä tutkimus paljasti, että 71 prosenttia tapaturmaisesti hukkuneista oli uimataidottomia; 22 prosenttia pidettiin keskinkertaisina uimareina. Vain yksi prosentti luokiteltiin erinomaisiksi uimareiksi.
Vaikka nämä tutkimukset ja arviot osoittavat, että eloon jäämisen mahdollisuudet ovat paljon paremmat uimataitoisella, niin monet uimavalmentajat arvelevat, ettei tavallisen huviuimarin taito yksin riittäisi pitämään häntä elossa vedessä, jos uimari joutuisi aavalle ulapalle, kovaan aallokkoon, tai hänellä olisi painavat vaatteet yllään tai jos muut vaikeudet kohtaisivat häntä. Georgian teknillisen korkeakoulun johtava uinninopettaja Fred R. Lanoue on kehittänyt kiinnostavan menetelmän elossa säilymiseksi. Professori Lanoue kutsui järjestelmäänsä ”hukkumisen torjunnaksi”.
Menetelmän periaate
Hukkumisen torjuntamenetelmä perustuu ajatukseen, että ihminen jaksaa paremmin, kun hän on rentoutuneessa pystysuorassa asennossa juuri pinnan alla ja tulee pinnalle ainoastaan vetämään ilmaa keuhkoihin. Perustotuus, joka on ymmärrettävä, on se, että ihmisruumiilla on vaatetettunakin yleensä taipumus kellua pinnan tuntumassa.
Kuvittelehan mielessäsi seuraavaa: Kuten tiedät, kanootin puinen mela kelluu. Jos nyt kiinnität niin suuren painon lapaan, että se melkein ylittää melan kyvyn kellua, mitä tapahtuu? Lapa vajoaa silloin pohjaa kohti ja vetää melan mukanaan veden alle. Mutta se pää, johon ei pantu painoa, pulpahtaa pian takaisin pintaan. Mela ei uppoa; se kelluu yhä, vaikkakin suurin osa siitä on veden alla.
Kuvittele nyt itsesi melan sijaan. Ruumiisi liikkuu ylös ja alas melan tavoin, niin kauan kuin keuhkoihisi ei pääse vettä. Kun keuhkoissasi on ilmaa, ne ovat luonnollinen kellumisväline. Professori Lanoue lähti tästä fysikaalisesta tosiasiasta ja päätteli, että hyvä keino säilyä elossa pitkiä aikoja vedessä on toimia siten, että on juuri pinnan alla uloshengityksen aikana ja tulee juuri sen verran pintaan, että voi hengittää sisään.
Näin ollen hukkumisen torjunnan perusajatus on siinä, että sen avulla voi rentoutua vedessä suunnilleen pystysuorassa asennossa. Opittuaan soveltamaan periaatetta viisivuotias lapsikin voi pysytellä hengissä vedessä tuntikausia. Ihmiset ovat kelluneet ylös ja alas merivedessä kaksitoista tuntia ja ”kävelleet” vedessä yli 30 kilometriä!
Tämä hengissä pysyttelemisen menetelmä vaatii kuitenkin harjoittelua, jotta se todella voisi pelastaa henkesi hätätilanteessa. Kun otetaan huomioon se, että noin 7000 ihmistä hukkuu vuosittain pelkästään Yhdysvalloissa ja Kanadassa (Suomessa yli 400 ihmistä vuodessa), niin eikö sinun ja perheesi olisi viisasta oppia, miten voi pysytellä hengissä veden varassa?
Menetelmän oppiminen
Opetellessasi hukkumisen torjunnan tekniikkaa sinun on ensiksikin lakattava yrittämästä pitää päätäsi pinnan yläpuolella. On tärkeätä, että painat pääsi eteenpäin vedessä ja annat ruumiisi riippua pystysuorassa eikä normaalissa vaakasuorassa uintiasennossa. Anna käsivarttesi riippua velttoina. Ole kuin vedessä leijuva riepu.
Älä ole huolissasi; useimmat ihmiset eivät uppoa. Ruumiisi kelluu vedessä niin, että ainoastaan takaraivosi on pinnalla. Kelluessasi siinä jalat alaspäin annat veden kannattaa itseäsi ja säästät omaa energiaasi.
Mutta koska tässä asennossa nenäsi ja suusi ovat veden alla, mitä voit tehdä, kun tarvitset ilmaa noin 15 sekunnin kuluttua?
Nosta käsivartesi rentoina ylös ja pane ne ristiin pääsi eteen. Nosta rennosti myös toinen jalkasi rintaasi kohti ja työnnä se eteenpäin samalla kun työnnät toisen jalan taaksepäin. Nosta nyt päätäsi ja hengitä ulos nenän kautta. Jotta voisit pitää pääsi pinnalla kyllin kauan hengittääksesi myös sisään, vedä jalkojasi yhteen ja erilleen saksien tavoin ja ojenna ristissä olevat kätesi rennosti ulospäin. Liikuta käsiäsi ja jalkojasi riittävästi, niin että voit saada keuhkosi ilmaa täyteen, mutta älä niin paljon, että olkapääsi tulevat esiin vedestä.
Heti kun olet hengittänyt sisään ilmaa, paina pääsi jälleen veteen kasvot edellä ja laske kätesi sivuille. Lepää ruumiisi ollessa täysin rentona. Älä kuitenkaan kellu pinnan alla niin kauan, että keuhkosi tuntuvat pakahtuvan, vaan nouse uudelleen ottamaan ilmaa, ennen kuin tunnet siihen pakottavaa tarvetta.
Vuorotellen lepäämällä ja nousemalla pintaan hengittämään ilmaa edellä kuvatulla tavalla voit pysytellä vedessä sangen kauan väsymättä. Menetelmästä on se etu, että et kuluta voimiasi loppuun liikuttamalla jatkuvasti ruumistasi. Suurimman osan ajasta sen sijaan todellisuudessa lepäät.
Lisäksi muuttamalla hieman jalkojen potkuja ja käsien liikettä havaitset voivasi liikkua eteenpäin vedessä puolisen metriä aina noustessasi pintaan haukkaamaan ilmaa. Siten voit ajan mittaan kulkea pitkän matkaa väsymättä. Jotta tämä hukkumisen torjuntamenetelmä olisi tehokas, sinun täytyy tietenkin käyttää aikaa sen harjoittelemiseen.
Kun osaat menetelmän, jonka avulla voit pysytellä hengissä pitkiä aikoja syvässä vedessä, niin on luultavaa, ettet koskaan tule hukkumaan. Mutta jos olet suorittanut mahdolliset varotoimenpiteet, niin sinun ei yleensä tarvitse joutua tilanteeseen, missä on vaara hukkua.
Ryhdy siis varotoimiin. Harkitse sitä raitistuttavaa tosiasiaa, että hukkuminen on onnettomuuksien toiseksi yleisin kuolemansyy Yhdysvalloissa. Siinä on varmasti hyvä syy sen opettelemiseksi, miten voi pysytellä hengissä veden varassa.