Pystyvätkö tietokoneet ratkaisemaan ihmisen ongelmat?
OLET ehkä tähän saakka pitänyt tietokoneita ”sähköaivoina”, jotka voivat vastata mihin tahansa kysymykseen tai ratkaista minkä tahansa tehtävän. Televisiossa ja elokuvissa esitetään usein tämä käsitys, mutta onko se oikea?
Jotkut ihmiset on saatu uskomaan, että ihmisten ponnisteluin voidaan aivan pian valmistaa supertietokone, joka tulee aikaansaamaan vallankumouksen ihmiskunnan asioissa. Muutamat uskovat, että sellainen kone ratkaisee kaikki ihmiskunnan hallitusta, tiedettä, ruokavaroja ja lääketiedettä koskevat ongelmat. Onko sellainen luottamus realistista? Mitä kykyjä ja rajoituksia tietokoneella on?
Useimmat ihmiset tuntevat jonkinlaisen matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen käytetyn koneen. Sellainen on esimerkiksi sähkökäyttöinen yhteenlaskukone. Ei kukaan, joka on käyttänyt tällaista laitetta, kuvittele sen korvaavan ihmisaivoja. Vaikka tämä kone voi laskea yhteen nopeammin ja luotettavammin kuin keskitason ihminen, niin on aivan ilmeistä, että se on silti pelkkä mekaaninen laite. Kenties tämä tosiasia on helpompi tajuta tuollaisen laitteen yhteydessä, koska se luonnostaan on mekaaninen; sähkökäyttöisessä yhteenlaskukoneessa siis yksinkertaisesti moottori käyttää mekaanista laitetta. Sellaisen koneen toiminnan voi nähdä hammaspyörien liikkeestä.
Tietokone on toimintaperiaatteiltaan varsin samankaltainen kuin yksinkertainen mekaaninen yhteenlaskukone. Pohjimmiltaan se on laskemislaite. Mutta koska tietokone ei ole mekaaninen, se saattaa näyttää salaperäisemmältä kuin sen maallisempi mekaaninen serkku, koska sen sähköimpulssien avulla tapahtuva toiminta on ihmissilmälle näkymätöntä. Tietokone saa sähköpiirien avulla aikaan saman kuin yhteenlaskukone hammaspyörien ja vipujen avulla.
Tietokone, sen paremmin kuin laskukonekaan, ei pysty itsekseen tekemään mitään. Paul T. Smithin kirja How to Live with Your Computer sanookin:
”Usein kuulee sanottavan, että ’tietokone tekee tämän’ tai ’tietokone teki tuon virheen’. Tietojenkäsittelylaite . . . on hengetön. Se suorittaa tehtävän vain ohjattuna; se ei voi ottaa vastuuta teoistaan, ei hyvistä eikä pahoista. Kuten mikä tahansa muu apuväline ei tietokonekaan ole sen pystyvämpi kuin siitä vastuussa oleva ihminen. . . .
”Koneen ainoa varsinainen automaattinen suoritus on sen saamien toimintakäskyjen toisto; ihmisen on eriteltävä se looginen tehtävä, joka koneen tulee suorittaa. Ihmisen tietämys muodostaa siis perustan mille tahansa tietojenkäsittelyjärjestelmälle.”
Tietokoneiden etuna on, että käskyjä ei tarvitse valmistaa kuin kerran. Nämä käskyt (”ohjelma”) valmistetaan siten, että ne voidaan tallettaa magneettinauhalle melkein samalla tavalla kuin musiikki talletetaan nauhalle, jotta sitä voitaisiin haluttaessa soittaa aina uudelleen kodin nauhurilla. Käskyt voidaan sitten lukea uudelleen tietokoneeseen, kun niiden halutaan suorittavan tehtävän, jota varten ne laadittiin. Tätä tapahtumaa, jossa tietokoneelle valmistetaan käskyt jonkin tehtävän suorittamiseksi, sanotaan ”ohjelmoinniksi”.
Jos tietokoneen ohjelman laatijat eivät tee käskyjä kyllin yksityiskohtaisiksi, jotta ne pysyisivät yllättävienkin tapausten ja kaikkien mahdollisten sattumien tasalla, niin mitä tapahtuu? Tietokone ei kykene selvittämään tilannetta tai se tekee vääriä oletuksia ja antaa virheellisiä tuloksia.
Tietokoneen monista osista on ns. muisti sen pääosa. Tähän ”muistiin” talletetaan ohjelma eli käskyt siksi aikaa, kun se ratkaisee tehtävän, joka sille annettiin. Tietokoneen koosta riippuen siinä on tuhansia tai miljoonia eri paikkoja käytettävien ohjeitten ja numeroitten tallettamiseksi. Kullakin paikalla on siihen liittyvä osoitteensa melkein samalla tavalla kuin jokaisella kadun varrella olevalla talolla on osoite, jonka perusteella voi löytää jonkin nimenomaisen talon. Ohjelman käskyt voivat sitten ”kertoa” tietokoneen piireille, mistä löytyy lisättävä luku, mihin vastaus on talletettava, mistä seuraavat käskyt saadaan jne.
Tarvittavien yksityiskohtaisten käskyjen määrästä voit havaita, että käskyt valmistava ihminen varaa ongelman ratkaisemismenetelmän. Hän se varaa laskutoimituksissa käytettävän tiedon. Tietokone ei päätä, miten ongelma ratkaistaan, enempää kuin yhteenlaskukonekaan päättää sitä. Tietokone vain seuraa ohjelmoijan valmistamien käskyjen viitoittamaa tietä. Tietokone ei pysty ratkaisemaan pulmaa, ellei ihmisäly anna kaavaa. Se voi ainoastaan jouduttaa ihmisen laatiman kaavan ratkaisemista.
On siis ilmeistä, että ihminen ei voi luottaa siihen, että tietokoneet ratkaisisivat ihmissuvun edessä olevat suuret ongelmat. Maailman johtajat eivät pysty antamaan ihmisille käyttökelpoista kaavaa maailmanrauhan saavuttamiseksi puhumattakaan siitä, että he voisivat valmistaa sellaiset käskyt tietokoneille. Biologit ja lääketieteen tutkijat eivät voi laatia kaavaa täydellisen terveyden ja iankaikkisen elämän saamiseksi. Sosiaalityöntekijöillä ei oman viisautensa perusteella ole ratkaisua rotuvihaan, ahneuteen eikä itsekkyyteen.
Vaikka siis tietokoneita voidaan käyttää nopeampien ratkaisujen löytämiseksi ongelmiin, jotka ihminen pystyy tarkasti määrittämään, ne eivät pysty antamaan vastauksia niihin ongelmiin, joihin ihmisellä ei ole mitään kaavaa.
Vastauksen saamiseksi sellaisiin ongelmiin meidän ei pidä katsoa pelkästään orjamaiseen elektroniseen laitteeseen vaan pikemminkin Luojaamme, Jehova Jumalaan. Kirjoitetussa Sanassaan Raamatussa Jumala on antanut jo kaavan ihmiskunnan ongelmien ratkaisemiseksi. Hän on myös menetellyt tämän kaavan mukaan varaamalla toimivan Valtakunnan hallituksen tuomaan iankaikkiset siunaukset tottelevaiselle ihmiskunnalle, ja hän on määrännyt ajan, jolloin se tulee tekemään sen, ja tuo aika on nyt lähellä.