Pitäisikö sinun hankkia kotitietokone?
”JOKA aamu kello kuusi Takeaki Yoshidan mielimusiikki alkaa tulvia kaikkialle hänen tokiolaisessa kerrostaloasunnossaan. Sen jälkeen makuuhuoneen ikkunaverho avautuu automaattisesti, valot syttyvät ja sähkötoimiseen riisinkeittimeen kytkeytyy virta. Kun Yoshida astuu ulos automaattisesti lämpiävästä saunastaan, hänen aamiaisensa on valmis ja televisio on auki. Kaikkia laitteita ja koneita Yoshidan asunnossa – – ohjaa ja valvoo mikrotietokone.”
Tämä ei ollut katkelma jostain tulevaisuudennäkymiä maalailevasta romaanista vaan raportista, jossa Newsweek-lehti kertoi tekniikan kehityksen nykyvaiheesta Japanissa. Se on yksi osoitus siitä, miten tietokone on vaikuttanut ihmisten elintapaan.
Sen lisäksi että tietokoneella on nykyään suuri osa tieteen ja teollisuuden maailmassa ja liikemaailmassa ja se muuttaa ihmisten työtapoja, se on myös tulossa koteihin vaikuttaen ihmisten elin- ja ajattelutapaan ja ajanviettotapoihin. Voidaan siis sanoa, että olemme astumassa mikro- eli kotitietokoneiden aikakauteen.
’Jokaiseen kotiin tietokone’
Kun jotkut kuulevat puhuttavan tietokoneista, heille tulevat yhä mieleen ehdottoman puhtaina pidetyt, ilmastoidut huoneet, jotka ovat täynnä kytkinrivistöjä ja vilkkuvia valoja. Tällaisia kunnioitusta herättäviä suurtietokoneita käytetään yhä paljon teollisuudessa, liike-elämässä, erilaisissa armeijan laitoksissa ja muualla.
Elektroniikan kehitys on kuitenkin pienentänyt sekä tietokoneitten kokoa että hintaa niin paljon, että koulupojatkin ostavat itselleen tietokoneita rahalla, jota he ovat ansainneet lehdenjakajina. Eräs asiantuntija jopa arvioi, että jos autoteollisuudessa olisi otettu samanlaisia edistysaskeleita kuin tietokoneiden kehittelyssä, loistoauto Rolls-Royce maksaisi enää vain noin 18 markkaa ja kulkisi yhdellä bensiinilitralla 1,3 miljoonaa kilometriä!
Mutta houkuttelevat hinnat ovat vain yksi niistä tekijöistä, joiden ansiosta monet ovat rohkaisseet mielensä ja ostaneet kotitietokoneen. Eräs heistä on 37-vuotias taiteilija, joka oli lukenut tietokoneista ja siitä, miten lapset käyttävät niitä. ”Nähdessäni, mihin kymmenvuotiaat lapset pystyvät, tunnen jääneeni todella paljosta vaille”, hän sanoi. Mutta ostettuaan kotitietokoneen hän myönsi: ”En tiedä, mitä hyötyä siitä on minulle, mutta onpahan kiehtova kapine.”
Tietokoneteollisuus käyttää tämän lumovoiman tarkkaan hyödykseen. Ovela mainonta sekä tarinat tuskin 20 vuotta täyttäneistä tietokonetaitureista, joiden vuositulot ovat kuusinumeroisia, eivät ole olleet merkityksettömiä kotitietokoneiden myynnin edistäjinä. Sellaiset ilmaisut kuin ”huipputekninen yhteiskunta” ja ”tietokonetietous” herättävät kuluttajissa usein levottomuutta, jollei heillä tai heidän lapsillaan ole tietokonetta tai jos he eivät osaa käyttää sellaista. ”Teidät ja minut ja muut maanmiehemme on totutettu siihen ajatukseen, että jokaiseen kotiin ostetaan lopulta tietokone”, sanoi erään suuren amerikkalaisen tietokonetehtaan markkinointijohtaja.
’Tietokoneen avulla voit . . .’
Kun joku harkitsee kotitietokoneen ostamista, hän yleensä kysyy ensimmäiseksi: ’Mitä sillä voi tehdä?’ Useimmiten vastauskin on aivan yhtä hämmentävä: mitä tahansa mitä halutaan. Se voi kuulostaa leikinpäiten lausutulta, mutta ilmeisesti tietokoneiden myyjät uskovat siihen lujasti.
Esimerkiksi erään johtavan tietokoneiden valmistajan mainoksessa osoitetaan sen tuotteelle satakunta käyttötapaa ja luvataan, että ”oletpa sitten kuka tahansa ja teetpä sitten mitä tahansa”, voisit käyttää jotakin sen tietokoneista ja suoriutua sen avulla työstäsi paremmin. Todella merkittävien tekniikan saavutusten ohella, joita ovat esimerkiksi kokeiden valvonta avaruussukkulassa, mihin et todennäköisesti saa koskaan tilaisuutta, mainoksessa luetellaan monia arkisempia käyttötapoja, kuten laihduttajan apuna toimiminen, ”arvopaperi-indeksin seuranta”, postituslistojen kunnossapito, kodin turvallisuuden valvonta ja ennen muuta kaikenlaisten pelien peluu.
Näyttää siis siltä, että alussa mainitun Yoshidan unelmakodin kaltaiset kodit voivat pian olla hyvinkin tavallisia. Ihmiset näkevät mielessään jo päivän, jolloin monet pitkäveteiset kodin perustoiminnat hoituvat – tietokoneen ansiosta – pelkällä napin painalluksella.
Toiset odottavat aikaa, jolloin heidän ei enää tarvitsisi työmatkoillaan taistella ruuhkaisen kaupunkiliikenteen kanssa. Kotitietokoneen avulla he voivat tehdä työtään keskusta-alueen ulkopuolella kotinsa rauhassa ja hiljaisuudessa, ja he olettavat tällaisen tuottavan heille suurempaa tyydytystä ja miksei myös enemmän rahaa. He voivat käyttää kotitietokonetta myös sanojen käsittelyyn eli laadittavan tekstin tallennukseen, muokkaamiseen ja kirjoittamiseen. Kun kotitietokone kytketään muuntimen avulla puhelimeen, he voivat tietopalvelujen avulla lukea uutisia ja talouselämän tiedotuksia, lähettää viestejä, tilata tavaroita ja hoitaa liikeasioitaan tarvitsematta poistua kotoaan.
Entä lapset? Kotitietokoneen avulla he voivat opiskella matematiikkaa, parantaa lukutaitoaan, opiskella vierasta kieltä ja tietenkin viihdyttää itseään väkivallattomilla, moraalisesti moitteettomilla elektronisilla peleillä. Se voi merkitä jopa sitä, että he katsovat televisiota vähemmän ja syventyvät enemmän opiskelemaan jotain hyödyllistä.
Tämäntapaisten ajatusten kannustamina monet ovat sitten ostaneet kotitietokoneen. Kotitietokoneiden myynti onkin kasvanut vallan nopeasti. Niinpä asiantuntijat ennustavat, että vuosikymmenen lopulla Yhdysvalloissa seitsemässä kodissa kymmenestä on kotitietokone.
Kannattaako se?
Se, että voisit kotitietokoneen avulla seurata pankkitiliäsi, laatia ruokareseptejä, laskea autosi polttoaineenkulutuksia ja niin edelleen, voi tuntua alkuun jännittävältä. Mutta kannattaako se? Se on kysymys, jota sietää harkita kiihkottomasti. New York Times vastaa eräässä raportissaan: ”Tuollaiset sovellutukset eivät kuitenkaan yleensä riitä syiksi, joiden perusteella tietokone pitäisi ostaa, sillä sellaiset tehtävät on jo vuosia hoidettu kynällä, paperilla ja laskimella.”
Tulee kuitenkin muistaa, että tietokoneen ostamisen lisäksi tarvitaan aikaa ja rahaa sen käyttämiseen edellä mainittuihin tehtäviin. Tämä johtuu siitä, että vaikka tietokone onkin nopea ja luotettava, se on vain työkalu. Se ei pysty tekemään mitään ilman ohjeita eli ohjelmointia. Siihen on olemassa kaksi tapaa. Voit opetella tekemään ohjelmia, mutta siihen kuluu aikaa eikä se ole helppoa. Mutta jos olet samanlainen kuin useimmat ihmiset, todennäköisesti ostat valmiita ohjelmia ja tarpeelliset lisälaitteet, joilla ohjelmat syötetään tietokoneeseen.
Koska jokainen tehtävä vaatii oman ohjelmansa, ohjelmien hankkiminen kaikkia kodin piirissä tarpeellisia toimintoja varten voi tulla pian hyvin kalliiksi. Jos taas päätät laatia ohjelmat itse, jokaisen ohjelman kirjoittamiseen kuluu tunteja, ja virheitten poistaminen – joita ohjelmiin tulee aina – haukkaa myös monta tuntia. Kun tietokone on ohjelmoitu esimerkiksi seuraamaan tiliasemaasi, joutuisit yhä käymään läpi pohjimmiltaan ne samat vaiheet, jotka aiemmin kävit läpi kynällä, paperilla ja yksinkertaisella laskimella. Ei ole vaikea nähdä, miksi edellä lainatussa New York Timesin raportissa sanotaan, että ”toistaiseksi useimmat käyttävät [kotitietokoneita] pelien pelaamiseen”.
Onko siitä sinulle mitään todellista hyötyä?
”Ilman muuta tietokoneet ovat monella tavalla hyvin tärkeitä liike-elämässä tai tieteellisessä tutkimustyössä”, kirjoittaa eräs aikakauslehden toimittaja, joka myös toimii tietokonesuunnittelijana. ”Sellaiselle, joka vie töitään kotiin, tietokone voi olla arvokas. Minulla on kotona tietokone ja käytän sitä tutkimustyöhön ja sanojenkäsittelyyn. – – Jos joku joutuu tekemään jotain tällaista kotonaan, suosittelen tietokoneen hankkimista.
Hänen näkemyksensä on melko realistinen. Mainitun toimittajan kaltaisille ihmisille, jotka jollain tavalla tarvitsevat kotitietokonetta, se on tämän päivän hinnoilla edullinen ostos. Heille kotitietokone on todellisuudessa työpaikalla olevan tietokoneen jatke. Myös pienyrittäjät voivat havaita, että kotitietokoneesta on heille paljon apua esimerkiksi kirjanpidossa ja tavaraluettelojen hoidossa.
Niille, joita kiinnostaa ura tietokonealalla, kotitietokone on erinomainen tienavaaja automaattisen tietojenkäsittelyn maailmaan, vaikka pian voikin käydä niin, että vaatimaton kotikone ei enää tyydytäkään heitä ominaisuuksillaan ja he tarvitsisivat kehittyneempiä malleja. Opiskelijoita, jotka käyttävät tietokoneita koulussa, voi kotitietokone auttaa kotitehtävien teossa.
Mutta entä tavallinen Matti Meikäläinen, joka on vain lumoutunut siitä ajatuksesta, että hänelläkin voisi olla oma kotitietokone? Mitä hyötyä siitä olisi hänelle? Tällaisista ihmisistä edellä lainattu New York Times sanoo: ”Ne jotka ovat ostaneet kotitietokoneita, kertovat seurauksista vähän kuka mitäkin. Jotkut joutuvat niiden lumoihin, vaikka he eivät koskaan keksisi niille minkäänlaista hyötykäyttöä.”
Monien asiantuntijoitten mielestä hyödyllisten käyttötapojen keksiminen kotitietokoneelle näyttää olevan todellinen haaste. Mainittu toimittaja sanoo näin: ”Luulin keksiväni koneelleni muitakin käyttötarkoituksia. Mutta en ole keksinyt mitään.” Hän ei siis ollut keksinyt kotitietokoneelleen mitään sellaista käyttötarkoitusta, mistä hänen mielestään olisi ollut todellista hyötyä sen ohella, että hän käyttää konetta työssään.
Toisaalta jotkut saattavat kertoa sinulle, mitä kaikkea ihmeellistä he tekevät kotitietokoneillaan. Yleensä tällaisia ihmisiä tapaa kuitenkin vain tietokonemyymälöissä ja -keskuksissa ja eriasteisilla tietokoneenkäyttökursseilla. Tai he ovat työssään jollain tavalla tekemisissä tietokoneitten kanssa. He ovat siis joko tietokoneharrastelijoita tai sellaisia, jotka ovat hyvin kiinnostuneita tietokoneista.
Entä me muut? Sinua voi suuresti kiinnostaa kaikki se, mihin kotitietokoneen sanotaan pystyvän. Kysymys onkin siitä, riittääkö sinulla aikaa ja kärsivällisyyttä sen käyttämiseen ja onko sinulla sille hyötykäyttöä. Saatat tosin ajatella lastesi tulevaisuutta. Tilanne on tällöin koko lailla samanlainen kuin silloin, kun pitäisi päättää, ostetaanko kotiin suuri tietosanakirjasarja vai ei. Sen tarjoamat mahdollisuudet voivat näyttää rajattomilta, mutta onko olemassa todellista tarvetta? Kuinka usein sitä tultaisiin käyttämään? Entä kuinka kauan kiinnostusta riittäisi?
Joissakin suhteissa kotitietokoneista on tullut tekniikan riemuvoitto, ihmisen etsiessä keksinnöilleen käytännöllisiä käyttömahdollisuuksia. Ennen kuin siis päätät kotitietokoneen hankkimisesta, olisi viisasta verrata sen käytännöllistä arvoa ja etuja sen hintaan ja sinulta vaatimaan aikaan.
[Kuva s. 13]
Voisiko kotitietokone osaltaan toimia lapsesi opettajana?