Monin tavoin ainutlaatuinen Vartiotornin maatila
YHDYSVALLOISSA on monia maatiloja – noin kolme miljoonaa. Ja Afrikassa ja Aasiassa noin kaksi kolmasosaa ihmisistä on maanviljelijöitä. Kuitenkin voidaan totuudenmukaisesti sanoa, että kaikista näistä miljoonista Vartiotornin maatila on huomattavan ainutlaatuinen.
Sijainti ei tee sitä sellaiseksi. Vartiotornin maatila sijaitsee hedelmällisellä maanviljelysalueella noin puolitoista sataa kilometriä pohjoiseen New Yorkin kaupungista. Ja vaikka sen pinta-ala 690 hehtaaria on suurempi kuin keskikokoisen amerikkalaisen maatilan pinta-ala, 130 hehtaaria, se on moniin muihin maatiloihin verrattuna pieni.
Myöskään Vartiotornin maatilan oivallinen lypsykarja, johon kuuluu noin 200 holsteinrotuista lypsylehmää ja hiehoa, ei itsessään ole epätavallinen, ei myöskään maatilan erinomainen 900-päinen lihakarja, jossa on edustettuna hereford-, holstein-, aberdeen-angus- ja charollaiserodut. Myöskään sen 500 siassa, 3400 munivassa kanassa ja 5000 teuraskanassa ei itsessään ole mitään epätavallista. Monet nykyaikaiset maitokarja-, lihakarja-, sika- ja kanafarmit ovat paljon suurempia.
Ainutlaatuinen monipuolisuudessaan
Eikö tämä monipuolisuus näinä erikoistumisen aikoina olekin ainutlaatuista? Pienillä maatiloilla on tosin usein sangen monenlaisia eläimiä. Mutta tiedätkö mitään muuta maatilaa, jolla kasvatetaan näin suuret määrät erilaisia eläimiä? Vartiotornin maatilalla on vieläpä – 50 mehiläispesää, joiden asukit keräävät hunajaa ja pölyttävät viljelykasveja.
Viljelykasvejakin on monenlaisia. Peltomaata on 300 hehtaaria, ja siinä kasvatetaan erityisesti vehnää, kauraa ja maissia. Neljälläkymmenellä hehtaarilla kasvaa kolmeakymmentäviittä erilaista kasvista. Metsää on 80 hehtaaria, ja jäljelle jäävällä maa-alalla on laitumia, karja-aitauksia, talousrakennuksia ja muita rakennuksia.
Ainutlaatuinen omavaraisuudessaan
Vartiotornin maatila on ainutlaatuinen myös siinä, että se pystyy huolehtimaan omista tarpeistaan. Harvat suuret maatilat käsittelevät tuottamansa maidon itse, valmistavat omat maitotuotteensa, teurastavat omat eläimensä tai laativat omat rehusekoituksensa. Tällä tilalla kuitenkin tehdään niin!
Vartiotornin maatila homogenoi ja pastöroi tuottamansa maidon, siellä on melkoisen suuri voi- ja juustomeijeri, nykyaikainen teurastamo, rehumylly, joka jauhaa ja sekoittaa karjanrehun, ja joukko viljasiiloja, joihin pystytään varastoimaan noin 20000 hehtolitraa erilaista rehuviljaa. Siellä on myös nykyaikainen säilyketehdas, joka pakastaa vuodessa lähes 100000 litraa kasviksia, sen lisäksi että se säilöö kymmeniätuhansia litroja erilaisia hedelmiä ja hilloja. Lisäksi siellä on suuri kasvihuone, jossa ei kasvateta ainoastaan taimia puutarhaa varten, vaan myös lehtisalaattia ja tomaattia talvisaikaan ja kukkia maatilan kaunistukseksi.
Entä vielä? Siellä on nykyaikainen korjauspaja, joka on varustettu pitämään maatilan kaikki koneet hyvässä kunnossa. Siellä on myös saha, joka tuottaa puutavaraa aitojen, vajojen ja muiden samanlaisten maatilalla tarvittavien rakennelmien valmistamiseksi. Vesivaraston puhtauden takaamiseksi maatilalla on oma vedenpuhdistamo; ja ympäristön saastumisen estämiseksi sinne on rakennettu äskettäin nykyaikainen viemäriveden puhdistamo.
Vartiotornin maatilalla on jopa oma liuskelouhoksensa ja -murskaamonsa, mistä saadaan vuodessa tuhansia tonneja liuskemursketta, jota käytetään teiden ja pysäköintialueitten rakentamiseen sekä muihin betonirakenteisiin. Tilalla on myös suuret dieselkoneet, jotka tuottavat maatilan tarvitseman sähkön siinä tapauksessa, että kaupallisen sähkövoiman tulo katkeaisi. Tärkeää on myös, että maatilalla on oma paloruisku.
Onko mikään ihme, että Vartiotornin maatilaa on verrattu nykyaikaiseen kaupunkiin, sen sijaan että se olisi pelkästään maatila? Mutta miksi tämä maatila on niin erilainen? Mikä on sen tarkoitus?
Rakennettu ainutlaatuista tarkoitusta varten
Useimpien suurten maatilojen tarkoitus on tuottaa rahaa omistajilleen. Mutta Vartiotornin maatila perustettiin vuonna 1963 aivan erilaista tarkoitusta varten. New York Times -lehti sanoi siitä aikaisemmin tänä vuonna: ”Se on oikea runsauden maa – kaiken muun paitsi voiton suhteen, sillä sieltä ei myydä kourallistakaan.”
’Mutta miten se voi olla mahdollista?’ saatat kysyä. Miten on mahdollista, että maatila ’ei myy kourallistakaan’, vaikka se tuottaa vuodessa 300000 litraa maitoa, 23000 kiloa juustoa, 45000 kiloa kananmunia ja yli 130000 kiloa naudan- ja sianlihaa sekä kanaa? Kuka käyttää kaiken tämän ruoan?
Sen käyttää kristittyjen suuri perhe, joka toimii Jehovan todistajain maailmanlaajuisen järjestön päätoimiston yhteydessä. Noin 375 tämän perheen jäsentä työskentelee Vartiotornin maatilalla, ja noin 1350 asuu Brooklynissa New Yorkissa. Brooklynin kirjapainoissa valmistetaan raamatullista kirjallisuutta, johon sisältyy joka päivä 100000 Raamattua ja kirjaa sekä yli 750000 Vartiotorni- ja Herätkää!-lehteä. Tämän kirjallisuuden tarkoitus on kiinnittää huomio Jumalan valtakuntaan, hyvään uutiseen, jota Jeesus Kristus ennusti saarnattavan koko asutussa maassa ennen tämän järjestelmän loppua. – Matt. 24:14.
Vartiotornin maatilan ainutlaatuinen tarkoitus on siis edistää tämän Raamatun ennustuksen täyttymistä varaamalla vähin kustannuksin ravintoa päätoimiston valtavalle perheelle, joka työskentelee tämän kirjallisuuden valmistamiseksi. On pohjimmaltaan, niin kuin New York Times -lehti selosti: ”Maatilan tehtävä: taloudellisuutta korkeiden hengellisten tarkoitusperien hyväksi.” Ja taloudellisuuden huomaa.
George Couch, joka kuuluu päätoimiston johtokuntaan, arvioi, että päätoimiston perheen ruokkiminen maksaa vain 30 senttiä (1,10 mk) aterialta. ”Me tarjoilemme noin 2 miljoonaa ateriaa vuodessa”, Couch selitti. ”Ja kun jaamme 350000 dollaria (1300000 mk), joka menee maatilan ylläpitoon, sekä keittiökulut tarjottujen aterioitten lukumäärällä, saamme tulokseksi 30 senttiä.”
Onko sinusta uskomatonta, että erinomaisia aterioita voidaan tarjota nykyään niin alhaisin kustannuksin? Maatilan eräs toinen ainutlaatuinen piirre tekee sen mahdolliseksi.
Vapaaehtoista työvoimaa
Tämä piirre on se, että yksikään päätoimiston perheen 1725 jäsenestä, 96 maatyöntekijää mukaan luettuina, ei saa varsinaista palkkaa. Jokainen saa ruoan ja asunnon sekä 14 dollaria (52 markkaa) kuukaudessa satunnaisia menoja varten. Mutta koska kaikki ovat kristittyjä evankeliuminpalvelijoita, jotka ovat vilpittömästi kiinnostuneita siitä, että Jumalan valtakunnan hyvä uutinen saarnataan koko asutussa maassa, jokainen on onnellinen tehtävässään.
Tämä heijastuu siitä erinomaisesta työstä, jota maatyöläiset tekevät, kuten eräs lähellä asuva vanhahko maanviljelijäpariskunta totesi: ”Olemme koko ikämme asuneet tällä seudulla, ja haluamme sanoa, että se, mitä te teette maalle, on kerrassaan ihmeellistä. Vaimoni ja minä hiljennämme aina vauhtia ajaessamme maatilanne ohi emmekä voi olla ihmettelemättä kaikkia niitä nuoria miehiä, jotka teillä siellä työskentelevät. Se on niin epätavallista, sillä vaikuttaa siltä, että kukaan ei pysty nykyään pitämään nuoria maatilalla.”
Mutta Vartiotornin maatilalla työskentelee monia muita maatyöläisten lisäksi. Vuoden 1973 helmikuusta lähtien siellä on toiminut kirjapaino, ja toukokuuhun mennessä jo 23 työntekijää painoi ja postitti puolitoista miljoonaa kappaletta Vartiotorni-lehden kutakin numeroa! Sitä paitsi toinen painorakennus on rakenteilla. Kun se on valmis, sen lattiapinta-ala on kolme hehtaaria; yksi osa siitä on jo saatu valmiiksi.
Niinpä suurin osa Vartiotornin maatilalla työskentelevistä vapaaehtoisista on ollut rakentamassa näitä uusia kirjapainoja sekä äskettäin valmistunutta kuusikerroksista asuinrakennusta. Noin 250 henkeä osallistuu tällä hetkellä rakennustyöhön. He ovat tulleet Yhdysvaltain kaikista mantereella sijaitsevista osavaltioista. Heidän joukossaan on täysin pätevä arkkitehti sekä tie- ja vesirakennus-, sähkö- ja muita insinöörejä.
Rakennustyön työnjohtaja Walter Ludke, 45-vuotias perheellinen mies, huomautti: ”Vanhempien työntekijöiden joukossa on tusinan verran pariskuntia, jotka ovat isovanhempia, ja eräs mies ja vaimo, jotka ovat jopa isoisovanhempia. Yhteen aikaan eräs isoisä työskenteli yhdessä pojanpoikansa kanssa. Meillä on täällä monia lahjakkaita nuoria, jotka ovat innokkaita oppimaan ja haluavat tehdä kovasti työtä.”
Nämä rakennustyöt vaativat valtavan määrän betonia. Koska ulkopuoliset hankkijat eivät voineet taata riittävän betonimäärän toimittamista tarvittaessa, hankittiin betoninsekoituslaitteisto, jonka vapaaehtoiset työntekijät asensivat paikoilleen. Max Larson, joka on rakennustyön valvojia, huomautti: ”Tästä koneesta on koitunut 50 prosentin säästö jokaista käyttämäämme kuutiometriä kohti. Niinpä 50000 dollarin (180000 markan) laitteisto oli maksanut itsensä valmistettuamme ensimmäiset 4000 m3. Kun työ on tehty, olemme käyttäneet betonia noin 19000 m3.”
Sen huomattavan osan tähden, jota Vartiotornin maatila nykyään näyttelee Valtakunnan saarnaamisen edistämisessä maailmanlaajuisesti, siellä käy jatkuvasti kaikista maailman osista saapuvia kristittyjä, joita tulee, sinne muun muassa lentokoneilla Yhdysvaltain länsi- ja keskiosista sekä linja-autoilla Uuden Englannin valtioista ja keskisistä Atlantin valtioista. Siellä vierailee myös sanomalehtimiehiä, maanviljelijöitä ja lähiseudun nuorison päiväleirien ja maatalouskerhojen jäseniä. Viime vuonna maatilalla kävi yhteensä noin 15000 ihmistä.
Tehokkaita nykyaikaisia menetelmiä
Maatilan toiminnan laajuus ja tehokkuus tekee tavallisesti suuren vaikutuksen kävijöihin. Siellä on esimerkiksi kaksi 1700 munivan kanan parvea, jotka pidetään pitkässä, kaksiosaisessa kanalassa. Kaikki ruokinta ja juomaveden jakelu tapahtuu automaattisesti. Kanalan lattia on tehty rimoista, joiden alla on tyhjää tilaa, jonne jätteet putoavat. Niinpä se tarvitsee puhdistaa vain kerran vuodessa, jolloin käytetään erityistä kauhakaivinta.
Kun toisen parven kanat ovat munineet vuoden, jona aikana ne ovat tuottoisimmillaan, ne teurastetaan ja korvataan uudella munimiskykyisellä parvella. Toinen parvi korvataan uudella keväällä ja toinen syksyllä, ja näin tuotanto pidetään aivan tasaisena. Munintapesät ovat viettävällä alustalla, niin että munat kierivät peitettyyn kaukaloon, josta ne, on helppo kerätä. Fred Eckley, 93-vuotias evankeliuminpalvelija, on yksi niistä, jotka huolehtivat kanoista.
Meijeri toimii myös hyvin tehokkaasti. Sata holsteinlehmää kulkee nykyaikaisen lypsyrakennuksen läpi, jossa ne lypsetään noin yhdessä tunnissa ja 45 minuutissa kahdesti päivässä. Maito johdetaan lypsykoneista lasiputkia pitkin suoraan lähes 8000 litraa vetävään jäähdytyssäiliöön. Sen jälkeen maito puhdistetaan linkoamalla, minkä jälkeen se kuumennetaan 59 asteeseen Celsiusta ennen sen homogenointia ja lopulta hetkeksi 72,7 asteeseen sen pastöroimiseksi. Sitten sitä säilytetään +4 asteessa siihen asti, kunnes se lähetetään Brooklyniin 40 litran vetoisissa, ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa astioissa.
Tässä New Yorkin osavaltion eteläosien suurimmassa naudanlihan tuotantolaitoksessakin käytetään tehokkaita menetelmiä. Joka vuosi lihotetaan ja teurastetaan satoja eläimiä. Hereford-, aberdeen-angus- ja charollaisekarja pidetään ruokinta-aitauksissa, joissa sille annetaan maissista valmistettua säilörehua, väkirehua ja hieman heinää. ”Hiehojen lopullinen paino on 16–20 kuukauden iässä 430 kiloa ja mullikoitten 450–500 kiloa”, kertoi nautakarjanhoidon 33-vuotias johtaja Lon Schilling. ”Ristisiitosta käytetään erittäin paljon”, hän lisäsi, ”ja sen avulla saadaan suurempia, nopeammin kasvavia mullikoita ja hiehoja.”
Erityisen kiinnostava on kuitenkin suhteellisen uusi ruokintaohjelma, joka on toiminut menestyksellisesti. ”Meijeritoimintamme tähden”, Schilling selitti, ”meillä on monia holsteinmullikoita, joista kasvatamme nyt lihakarjaa. Kun ne ovat 4–5 viikon ikäisiä, niille ei juoteta enää maitoa, ja kullekin vasikalle aletaan vähitellen antaa niin paljon kuivaa kokojyvämaissia kuin se voi syödä ja runsas puoli kiloa valkuaisainepitoista kivennäisrehua päivässä – ja siinä kaikki! Holsteinrodun on havaittu pystyvän ainutlaatuisen nopeasti muuttamaan tämän erittäin ravintopitoisen ruoan lihaksi, niin että noin 450 kilon teurastuspainon saavuttaminen vie siltä vain 11 kuukautta.”
Sikalassa, jonka lämpötila pidetään vakiona, ovat myös käytössä tehokkaat nykyaikaiset menetelmät. ”Toimintamme on järjestetty siten, että me teurastamme 30 sikaa joka toinen viikko eli 60 kuukaudessa”, mainitsi sikojen hoitaja Gordon Trout. ”Pidämme siat erillään neljässä painoluokassa”, hän jatkoi. ”Ensimmäiseen kuuluvat pikkuporsaat neljän viikon ikään asti; seuraavaan porsaat neljän viikon iästä siihen asti, kunnes ne painavat 25 kiloa; kolmanteen siat, jotka painavat 25–50 kiloa ja neljänteen siat, jotka painavat 50–90 kiloa. Ne saavuttavat 90 kilon painon 5–6 kuukaudessa, jolloin ne ovat valmiit teurastettaviksi.”
Vedenpuhdistamo
Vartiotornin maatila kuluttaa keskimäärin 130000 litraa vettä päivässä. Tämän tarpeen täyttämiseksi kaivettiin 68 miljoonan litran säiliö, joka riittää yli vuoden kulutukseen. Säiliö täyttyy läheisiin metsiin satavasta vedestä. Tämän veden tekemiseksi juomakelpoiseksi rakennettiin vedenpuhdistamo, joka pystyy puhdistamaan 380000 litraa päivässä.
Puhdistamossa on säiliöitä, joihin lisätään kemikaaleja, kuten alunaa, epäpuhtauksien saostamiseksi ja klooria bakteerien tappamiseksi. Kun vesi saapuu viimeiseen säiliöön, se on juotavaksi kelpaavaa. Siitä vesi pumputaan 42 metriä korkeaan, 150000 litraa vetävään vesitorniin, josta se virtaa painovoiman vaikutuksesta talous- ja asuinrakennuksiin sekä maatilan muihin rakennuksiin.
Viemäriveden puhdistamo
On myös tärkeätä päästä eroon viemärivesistä. Vartiotornin maatilalla se on todellinen ongelma jätteiden määrän ja monenlaisuuden tähden. Maatilan 350 ihmisen tuottamien jätteiden lisäksi teurastamolta tulee verta ja juustolasta, pesulasta, meijeristä, keittiöstä ja säilyketehtaalta muita jätteitä. Puhdistamossa viemärivesi ensin siivilöidään, ennen kuin se joutuu altaaseen, jossa alustava selkeyttäminen tapahtuu.
Sieltä jätevesi pumputaan ilmastettuun altaaseen, jossa on aerobisia eli happihakuisia bakteereita, jotka käyttävät ravinnokseen jätteitä. Nämä bakteerit tarvitsevat happea elääkseen, eikä niiden toiminta aiheuta käytännöllisesti katsoen mitään hajua. Altaaseen puhalletaan happea, ja bakteerit lisääntyvät nopeasti.
Sen jälkeen viemärivesi joutuu jälkiselkeytysaltaaseen, jossa kiinteät aineet laskeutuvat lietteenä pohjalle. Lietteen yläpuolella oleva kirkas vesi ohjataan altaaseen, jossa siihen lisätään klooria bakteerien tuhoamiseksi, minkä jälkeen se päästetään Shawangunkjokeen kemiallisesti juotavaksi kelpaavana. Liete pumputaan mädättämöön, josta se joutuu lietesäiliöön. Tässä säiliössä se on siihen asti, kunnes se pumputaan lantaveden levittimeen, joka kyntää lietteelle ensin vaon ja peittää sen sitten multaan.
Todella ainutlaatuinen yritys
Ei ihme, että kävijät ovat hämmästyksissään Vartiotornin maatilalla näkemästään. Se ei selvästikään ole mikään tavanomainen maatila. Kaiken kaikkiaan Vartiotornin maatilan tekevät todella ainutlaatuiseksi sen kasvattamat monenlaiset eläimet ja viljelykasvit, sen omavaraisuus, sen antautuneet, vapaaehtoiset työntekijät ja se, että sen tarkoituksena on edistää Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista koko asutussa maassa Jeesuksen ennustuksen täyttymykseksi.
Miksi et päättäisi käydä maatilalla jonakin arkipäivänä nähdäksesi sen itse, jos sinulla on siihen tilaisuus? Ehkä sinäkin yhdyt silloin tunteisiin, jotka eräs työntekijä ilmaisi sanoessaan: ”Ihmettelen sitä, mitä täällä tapahtuu. Se on totisesti Jumalan pyhän hengen ilmaus.”
[Kuva s. 18]
Vartiotornin maatilan uusi asuinrakennus
[Kuva s. 19]
Viljasiiloja ja rehumylly; navetta oikealla
[Kuva s. 20]
Suuren lihakarjan tarkastelua