Nisäkkäitten elinikä
IHMINEN voi elää noin 70–80-vuotiaaksi, mutta harvat muut nisäkkäät voivat elää yhtä kauan. Jos emme laske nisäkkään elinikää vuosien vaan sydämenlyöntien määrän perusteella, niin on helppo päätellä, elääkö ihminen todella kauemmin kuin joku hänen maan päällä elävä nisäkästoverinsa. Tavallinen hiiri elää noin 3,3 vuotta, mutta sen sydän lyö noin 550 kertaa minuutissa. Yhdessä vuodessa on suunnilleen 526000 minuuttia, joten jos kerromme sen sydämenlyöntien määrällä minuutissa ja sitten kerromme tulon hiiren elinvuosilla, saamme tulokseksi, että hiiren sydän lyö keskimäärin noin 950000000 kertaa sen elämän aikana.
Samanlaisia laskelmia voidaan tehdä muista nisäkkäistä, kuten koirasta, hevosesta, lehmästä ja elefantista. Esimerkiksi elefantille, jonka sydän lyö 20 kertaa minuutissa ja joka elää yli 70-vuotiaaksi, kertyy yhteensä noin 736300000 sydämenlyöntiä, paljon vähemmän kuin hiirelle. Näyttää siltä, että nisäkkäitten sydän lyö noin 1000000000 kertaa tai vähemmän niiden elinaikana. Jos kuitenkin sama laskelma suoritetaan ihmisestä, jonka sydämen oletetaan lyövän 72 kertaa minuutissa ja jonka eliniäksi ajatellaan 70 vuotta, niin hänen sydämenlyöntiensä määräksi saadaan noin 2600000000 – yli kaksi kertaa muille nisäkkäille suotu määrä.
Isaac Asimov tekee kirjassaan The Human Body (Ihmisruumis) seuraavan johtopäätöksen: ”Kun otetaan huomioon se, että puilla ei ole sydäntä ja että kilpikonnien (ja muiden vaihtolämpoisten) sydän lyö hyvin hitaasti, voidaan turvallisesti sanoa, että ihmissydämen suorituskyky ylittää kaikkien muitten suorituskyvyn. Se ylittää varmasti muiden nisäkkäitten sydänten suorituskyvyn 21/2–31/2-kertaisesti. . . . Sen tähden ihmisruumis on kaikessa vaatimattomuudessaan ja täysin objektiiviselta näkökannalta katsoen ihmeellisin tuntemamme rakenne.” Tämä johtuu siitä, että ihmisruumiin Luoja tarkoitti sen elämään ikuisesti.