Miksi huumeisiin sorrutaan

SIIHEN, miksi ihmiset sortuvat huumeisiin, ei ole saatavissa yksinkertaisia vastauksia. Jotkut asiantuntijat sanovat, että huumeitten väärinkäytölle on yhtä monta syytä kuin on niiden väärinkäyttäjiä. Pulmalla on kuitenkin yksi olennainen syy.

Se on se, että huumaavia aineita on niin helposti saatavissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa valmistetaan yksistään barbituraatteja vuosittain yli 475 tonnia. Suurimman osan tästä määrästä amerikkalaiset käyttävät lääkärien määräyksestä. Tri Mitchell S. Rosenthal sanoi, että vuonna 1971 lääkärit määräsivät niin paljon mielialaa sääteleviä lääkkeitä, että se olisi riittänyt ”pitämään jokaisen [yhdysvaltalaisen] miehen, naisen ja lapsen joko ’iloisena’, ’rauhallisena’ tai ’erossa jostakin’ kokonaisen kuukauden”.

Mutta ovatko nämä ”lailliset” lääkärien määräämät aineet vaarallisia? Ovatko ne huomattava tekijä nykyisessä huumaavien aineiden väärinkäytön kriisissä?

Lääkkeinä käytetyt huumaavat aineet

Barbituraatit ovat rauhoittavia lääkkeitä, joita lääkärit määräävät yleisesti unettomuuteen. Niitä on noin 26 eri lajia. Käytännöllisesti katsoen kaikki barbituraatit valmistetaan laillisissa lääketehtaissa, mutta suuri osa valmiista tuotteista joutuu laittomiin kanaviin. Pillereiden katunimitys on ”rauhoittavat” tai ”punaiset”. Pulmasta on tullut niin suuri, että viranomaiset kutsuivat vuotta 1972 ’barbituraattien vuodeksi’.

Jos näitä lääkkeitä käytetään säännöllisesti unen saamiseksi, se johtaa toisinaan niiden orjuuteen. Monet muut käyttävät niitä väärin pelkästään ”jännittävien elämysten” vuoksi ja joutuvat niiden orjuuteen. Yhdysvalloissa on noin miljoona barbituraattien orjaa. He ovat sellaisia, jotka tarvitsevat huumaavia aineita välttääkseen vieroittautumisen tuskat. Äkillinen vieroittautuminen barbituraateista voi olla niin tuskallista, että se voi tappaa niiden orjuuteen sortuneen. Yhdysvalloissa kuolee lisäksi joka vuosi yli 3000 henkeä barbituraattien liika-annostukseen!

Myös piristysaineita, joita kutsutaan yleisesti nimellä ”piri”, tulvii kaikkialta. Amfetamiinit ovat niistä tärkeimpiä. Lääkärit määräävät niitä usein ruokahalun tai uupumuksen vähentämiseksi ja masennuksen lievittämiseksi. On kuitenkin arvioitu, että puolet laillisesti tuotetuista amfetamiineista löytää ” tiensä laittomille markkinoille. Nämäkin lääkkeet ovat vaarallisia ja ovat joko tappaneet monia ihmisiä tai turmelleet heidän elämänsä.

Näin ollen lääkärien määräämät ”lailliset” huumaavat aineet ovat huomattava tekijä huumekriisissä. Kuitenkin ne huumausaineet, jotka esiintyvät eniten lehtien otsikoissa, ovat luultavasti vielä suurempi ongelma.

Huumeet joita ei ole hyväksytty lääketieteelliseen käyttöön

Heroiini on niistä vaarallisin. Tietojen mukaan sitä salakuljetetaan Yhdysvaltoihin 9–11 tonnia vuodessa. Yhdysvalloissa on noin 560000 heroiinin käyttäjää eli noin kymmenkertaisesti 1960-luvun alkupuolen määrään verrattuna. Heroiini on tosi tappava vitsaus!

Pelkästään New Yorkissa noin neljä ihmistä kuolee joka päivä sen haittavaikutuksiin! Heroiinin käyttö maksaa keskimäärin 40–50 dollaria (150–200 markkaa) päivässä. Tämän rahan saamiseksi heroiinin orjat varastavat yli 3000000 dollarin (11700000 markan) arvosta omaisuutta New Yorkissa joka päivä! Ei ihme, että Newsweek-lehti ilmoitti: ”Heroiini tappaa . . . New Yorkin kaupungin.”

LSD (lysergihapon dietyyliamidi) on voimakkain kymmenistä aistiharhoja aiheuttavista aineista. Viime vuosina monet laittomasti toimivat laboratoriot ovat alkaneet valmistaa sitä. Niinpä valtavasta kysynnästä huolimatta LSD-tabletin hinta on pudonnut noin kymmenenteen osaan siitä, mikä se oli muutama vuosi sitten. Vaikka LSD ei ole ruumiillista tottumusta aiheuttavaa samalla tavalla kuin heroiini tai barbituraatit, se vaikuttaa käyttäjiin kummallisesti.

LSD aiheuttaa ensisijaisesti aistihavaintojen muuntumisia. Se vaikuttaa erityisesti näköaistiin. Sen käyttäjä voi saada harhakuvia ja -aistimuksia jopa kuukausia viimeisen annoksen ottamisen jälkeen. ”Huonolla matkalla” nähdyt harhakuvat voivat olla kauhistavia. LSD:n vaikutuksen alainen ihminen tulee lisäksi hyvin alttiiksi toisten ehdotuksille ja ympäristön vaikutukselle. Niinpä uutiset kertovat usein hirvittävistä kokemuksista. Esimerkiksi London Daily Mail -lehti kertoi 26. huhtikuuta 1973, että eräs opettaja yritti LSD:n vaikutuksen alaisena kävellä Thamesjoen pintaa pitkin ja katosi pinnan alle tekemättä elettäkään pelastuakseen.

Marihuana pahentaa osaltaan huumekriisiä. Vaikka marihuana on laitonta, arviolta 24 miljoonaa yhdysvaltalaista on käyttänyt sitä, ja heistä ehkä kahdeksan miljoonaa käyttää sitä säännöllisesti. Marihuana vaikuttaa käyttäjään, lievemmin kuin LSD, vaikka sekin synnyttää aistiharhoja. Marihuanaa poltettaessa saattaa viisi minuuttia tuntua tunnilta. Äänet ja värit saattavat tuntua voimakkaammilta. Sen vakituisissa käyttäjissä on ilmennyt lisäksi vahingollisia vaikutuksia, kuten horjuvaa kävelyä, käsien vapinaa, ajatuskatkoja ja havaintokyvyn häiriöitä.

Vahingoittaako marihuanasavun sisään hengittäminen elimistöä? On kiinnostavaa todeta, että New Yorkissa sijaitsevan Columbian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääkärit sanoivat äskettäin julkaistussa kirjeessään: ”Marihuanasavu synnyttää syöpää ihmisen keuhkojen kudosviljelyissä.” Tri Morton A. Stenchever, joka johti Utahin yliopiston tutkimusryhmää, totesi, että marihuana ”saattaa olla paljon vaarallisempi huume kuin olemme tajunneetkaan”.

Huolimatta huumaavien aineiden aiheuttamasta vahingosta ihmiset kuitenkin jatkavat niiden käyttämistä. Miksi? Miksi yhä useammat miljoonat sortuvat niihin joka vuosi?

Yhteiskunta huumaavien aineiden otteessa

Monet asiantuntijat panevat syyn nykyajan yhteiskunnalle, joka on huumaavien aineiden otteessa. Eräs lääkäri selitti: ”Kuka tahansa, joka kuuntelee mainospaloja tai lukee lääkeilmoituksia, tietää voivansa rauhoittua, piristyä, nukahtaa, laihtua ja lievittää mitä tahansa kipuja ja vaivoja ottamalla niitä tai näitä pillereitä.” Lääkkeitä määrätään usein melkein mihin tahansa oireeseen.

Massachusettsin osavaltion terveysministeriön aloittaman huumeitten käyttäjien kuntoutusohjelman johtaja tri Matthew Dumont sanoi: ”Jos huumeuhalla on yhtään ainoata erillistä alkulähdettä nykyajan Yhdysvalloissa, niin se on ammattiveljieni joukko – lääkärit. . . . Lääkärit määräävät joka vuosi 13 miljardia amfetamiini- ja barbituraattitablettia.” Rikollisuutta tutkiva Yhdysvaltain edustajainhuoneen erityiskomitea oli samaa mieltä väittäessään: ”Syypäitä [huumeuhkaan] ovat suoraan sanoen lääketehtailijamme, lääkkeitten tukku- ja vähittäismyyjämme sekä lääkärimme.”

Mutta nämä ihmiset eivät ole ainoita syyllisiä. Syytä on myös aikuisissa kuluttajissa. Heidän tulisi tajuta, että lääkkeet ovat myrkkyjä, ja siksi käyttää niitä ainoastaan silloin, kun niistä on luultavasti enemmän hyötyä kuin vahinkoa.a Mutta jos aikuiset ottavat lääkkeitä jokaiseen pulmaan tai jännitystilaan tai jopa nautinnon vuoksi, miksi sitten nuorten pitäisi karttaa niitä? Onko hämmästyttävää, että nuoret järkeilevät: ’Jos aikuiset käyttävät tupakkaa, juopuvat ja ottavat pillereitä, miksen minä huvittelisi polttamalla marihuanaa tai nauttimalla barbituraatteja?’

Eri tutkimukset ovat todistaneet, että jos vanhemmat käyttävät runsaasti lääkkeitä, lapset alkavat helpommin käyttää huumaavia aineita. Huomattava kanadalainen tutkimus sanookin huumeitten väärinkäyttöä ”opituksi käyttäytymiseksi”. ”Nuoret saavat huumeitten käytön mallin vanhemmiltaan”, Torontossa toimivan huumeitten käytön tutkimussäätiön psykiatrit selittivät. On siis varmaa, että jos et halua lastesi käyttävän huumeita, sinun ei tulisi tupakoida, käyttää väärin alkoholia tai ottaa tarpeettomasti pillereitä.

Mutta tarvitaan enemmän kuin aikuisten oikealaatuista esimerkkiä. On myös tärkeätä, että kodin ulkopuolinen seura on kunnollista. Psykiatrisen tutkimuksen ystävät -nimisen yhdistyksen tutkimuksen mukaan 84 jokaisesta sadasta huumeitten käyttäjästä sai huumeita ensimmäisen kerran ”ystäviltään”. Kun nuorille tarjotaan huumeita, monet heistä ottavat niitä uteliaisuudesta. He saattavat aluksi pitää vaikutuksia miellyttävinä. Mutta sitten he huomaavat olevansa loukussa ja joutuvat pian hirvittäviin vaikeuksiin.

On kuitenkin olemassa myös muita syitä, miksi jotkut ryhtyvät käyttämään huumeita. Syynä ei ole pelkästään se, että niitä on runsaasti saatavissa ja että me elämme paljon lääkkeitä käyttävässä yhteiskunnassa. Mitä nämä muut syyt ovat?

Epätyydyttävä, turhautunut elämä

Huumeongelmien asiantuntija tri James E. Anderson viittasi pohjimmaiseen syyhyn selittäessään: ”Huumeitten käyttö on itse asiassa merkki siitä, että henkilön elämässä oli tyhjiö.” Samanlaisen huomion teki tri Matthew Dumont, joka sanoi: ”Meidän on harkittava, mitä niiden nuorten elämästä puuttuu, jotka käyttävät niitä.”

Pulma on hyvin usein perheessä. Tämä saatiin selville opettajien sekä hallinto- ja lakimiesten Daden piirikunnassa Floridassa suorittamassa tutkimuksessa. Myös Etelä-Kalifornian yliopiston klinikkaopetuksen apulaisprofessori tri L. James Grold totesi: ”Olen melkein poikkeuksetta havainnut, että pohjimmainen pulma on kotona.” Hän sanoi: ”Teini-ikäinen alkaa huumeilla kokeilun usein avaamalla perheen lääkekaapin yrittäessään vapautua perheessä vallitsevasta jännityksestä ja turhaumista.” Mutta mitkä ovat perhevaikeuksien syitä?

Isät ovat usein uppoutuneet etenemään urallaan maailmassa. Äidit saattavat tuntea itsensä laiminlyödyiksi ja hämmentyvät päämääriensä ja osansa suhteen elämässä. Avointa yhteydenpitoa samoin kuin toveruutta ja aitoa kiinnostusta toisia kohtaan on vähän. Niinpä vaikka lapset saattavat saada kaiken, mitä he aineellisesti tarvitsevat, he tuntevat itsensä turhautuneiksi, tyytymättömiksi tai yksinkertaisesti ikävystyneiksi. Huumeita käytetään tyhjyyden täyttämiseksi – etsittäessä nautintoja ja ”jännittäviä elämyksiä” – tai vain tunneperäisten vammojen lievittämiseksi.

Toisinaan nuoret ryhtyvät huumeiden väärinkäyttöön löytääkseen jälleen yhteyden vanhempiinsa. Erään kuuluisan filmitähden poika selittää huumeitten käyttöään: ”Halusin järkyttää äitiä – lyödä häntä suoraan silmien väliin. Halusin hänen huomiotaan, vaikka se koskisikin. Minuun koskee; halusin, että häneenkin koskisi.”

Mutta eivät pelkästään perheen sisäiset ongelmat aja nuoria huumeisiin. Monista nuorista tuntuu itse asiassa siltä, että koko yhteiskunta luhistuu. He näkevät kaikkialla sotaa, salamurhia, ahneutta, ulkokultaisuutta ja aineellisen omaisuuden epätoivoista tavoittelua. Se inhottaa heitä. Niinpä he irrottautuvat sellaisesta elämäntavasta. Heidän asenteensa on itse asiassa: ’Syökäämme ja juokaamme ja pitäkäämme hauskaa, sillä huomenna me ehkä kuolemme.’ Niinpä he alkavat kuluttaa elämäänsä ”molemmista päistä” ja käyttää huumeita – tehdä mitä tahansa sellaista, josta on heille ”huvia” ja joka hivelee aisteja.

Mikä sitten on ratkaisu?

Onko huumevalistus ratkaisu?

Monissa kouluissa on aloitettu huumevalistusohjelmia, mutta ne eivät ole saavuttaneet todellista menestystä. Todellisuudessa nuo ohjelmat ovat usein lisänneet uteliaisuutta, ja seurauksena on ollut, että nuoret ovat alkaneet käyttää huumeita nähdäkseen, miten ne oikein vaikuttavat. Huumevalistuksen uranuurtaja tri Helen Nowlis valaisi ohjelmien epäonnistumista. Sammuttaessaan savuketta hän sanoi: ”Katsokaahan, minä olen yksi esimerkki. Tiedän, mitä tupakointi voi tehdä minulle. Silti tupakoin.”

Tarvitaan siis lisäksi jotakin muuta kuin ohjelmia jotka pelkästään kertovat huumeitten aiheuttamasta vahingosta. Mutta miten voidaan kehittää riittävästi vaikuttimia, niin että nuoret pidättyisivät käyttämästä huumeita ja niiden orjiksi jo joutuneet murtautuisivat niistä irti?

Kanadalainen sanomalehti The Spectator viittasi ratkaisuun pääkirjoituksessaan. Käsitellessään marihuanan laajalle levinnyttä käyttöä se sanoi: ”Ihmiset ovat aina halunneet kiihotusta aisteilleen. Laki on sitä vastaan voimaton; ainoa tehokas ase on uskonto, ja sen yleensä surullista tilaa yhteiskunnassamme ei tarvitse edes mainita.”

Miksi maailmallinen uskonto on surkeasti epäonnistunut pyrittäessä selviytymään huumeongelmasta? Ensisijainen syy on se, että se on hyväksynyt tämän järjestelmän elämäntavan, filosofian ja tavoitteet, juuri ne, jotka nuoret ovat hylänneet niiden tyhjyyden ja merkityksettömyyden tähden. Mutta huumeongelmaan on olemassa ratkaisu! Sen perustana on valistus, joka antaa ihmiselle vaikuttimet täysin erilaisen elämänfilosofian omaksumiseen ja täysin erilaisten päämäärien tavoittelemiseen kuin on suosittua nykyään.

Monet nuoret huumeitten käyttäjät ovat löytäneet ratkaisun ja kokevat nyt todellista tyydytystä elämässään. Heistä on tullut erinomaisen hyödyllisiä yhdyskunnalleen, ja he auttavat toisia löytämään merkityksellisen elämän. Antakaamme yhden heistä kertoa, miten hän vajosi huumausaineiden orjuuden syvyyksiin mutta löysi sitten tien huumeongelmasta selviytymiseen.

[Alaviitteet]