Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g76 8/4 s. 19
  • Sinä tarvitset kaliumia

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Sinä tarvitset kaliumia
  • Herätkää! 1976
  • Samankaltaista aineistoa
  • Ravintosi kivennäisaineet
    Herätkää! 1970
  • Miten vanhoja fossiilit ovat?
    Herätkää! 1982
  • Esihistoriallisen ajan iänmääritykset
    Herätkää! 1986
  • Pesijä
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
Katso lisää
Herätkää! 1976
g76 8/4 s. 19

Sinä tarvitset kaliumia

KALIUM on kevyimpiä tuntemiamme metalleja ja niin pehmeää, että sitä kykenee leikkaamaan veitsellä. Vaikka tätä kivennäistä on elimistössä vain noin 0,3 prosenttia ihmisen painosta, se on melko paljon verrattuna tärkeitten hivenaineitten kuten raudan ja kuparin määrään.

Tarvitset jonkin verran kaliumia joka päivä. Se on nimittäin elintärkeätä soluille, mutta elimistö ei kykene varastoimaan sitä niin kuin muita kivennäisaineita. Kun solujen kaliumpitoisuus laskee, soluja ympäröivästä nesteestä tunkeutuu niihin natriumia. Tämä muuttaa solujen happo-emäs-tasapainoa ja saa aikaan myrkytystilan, joka voi johtaa kuolemaan.

Yksi syy, miksi kalium on elintärkeätä, on se, että sen avulla elimistö pystyy käyttämään hyödykseen valkuaisaineita ja hiilihydraatteja. Kalium on tärkeätä myös lihasten, erityisesti väsymättömän sydänlihaksen, toiminnalle.

Kaliumin puute voi aiheuttaa lihasten heikkoutta, refleksien huonoutta, selkäkipua, päänsärkyä, ummetusta ja unettomuutta. Se voi aiheuttaa myös alakuloisuutta, haluttomuutta, masennusta ja mielenhäiriöitä samoin kuin sydänkohtauksia. Kaikki nämä tautitilat voivat johtua siitä, että elimistöstä puuttuu kaliumia. Asiantuntijoitten mukaan kaliuminpuutostila on paljon yleisempää kuin joskus otaksuttiin.

Varmistaaksesi sen, että elimistösi saa riittävästi kaliumia, sinun tarvitsee kiinnittää huomiota joihinkin seikkoihin. Ensinnäkin sinun tulisi välttää pelkästään sellaisten ruokien syömistä, joissa kaliumia on vähän tai ei lainkaan. Niitä ovat sellaiset puhdistetut ruoka-aineet, jotka sisältävät runsaasti valkoista vehnäjauhoa ja valkoista sokeria.

Vielä tärkeämpää on kuitenkin käyttää säästeliäästi sellaisia ruoka-aineita, joiden tiedetään ”kuluttavan” kaliumia. Yleisin niistä on natriumkloridi eli ruokasuola. Toinen kaliumin ”kuluttaja” on lakritsi.

Lisäksi jotkin lääkeaineet, kuten munuaisten toimintaa edistävät diureetit, ja jotkin lääkehoitona annettavat hormonit, kuten kortisoni, vähentävät elimistön kaliumpitoisuutta.

Vaikka lähes kaikissa ruoka-aineissa on jonkin verran kaliumia, niin varmistaaksesi tuon mineraalin riittävän saannin haluat ehkä kiinnittää huomiota ruokiin, joissa sitä on erittäin runsaasti. Esimerkiksi naudan, lampaan ja kalkkunan liha sekä maksa samoin kuin meren anneista turska ovat luettelon alkupäässä.

Runsaasti kaliumia sisältäviä kasviksia ovat punajuuri, porkkana, lehtiselleri, parsakaali, kukkakaali, peruna ja pinaatti. Hedelmiä, joista saat kaliumia mitä nautittavimmalla tavalla, ovat aprikoosi, banaani, appelsiini, persikka, luumu ja kuivattu viikuna. Myös kaikissa pähkinöissä on runsaasti kaliumia. Ei tule myöskään unohtaa lisäravintoaineita, kuten luujauhoa, panimohiivaa, melassia, auringonkukan siemeniä ja vehnänalkioita.

Koska tarvitset kaliumia, sinun kannattaa varmistautua siitä, että saat sitä riittävästi.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa