Istuttaisimmeko kasvimaan?

RUOAN hinta muuttuu ainoastaan yhteen suuntaan – ylöspäin! Tämän pulman voittamiseksi yhä useammat perheet istuttavat kasvimaan. Erään tiedustelun mukaan vuonna 1973 Yhdysvalloissa oli 10800000 puutarhaa, 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Puutarhojen määrä lisääntyy kuitenkin myös muista kuin taloudellisista syistä. Toimistotyöntekijät havaitsevat työskentelyn puutarhassa ’lähellä maata’ miellyttäväksi rytminmuutokseksi tavalliseen aikatauluunsa. Vielä yksi huomattava syy, miksi jotkut ovat ryhtyneet hoitamaan puutarhaa, on se, että he saavat siten ravitsevampia, maukkaampia kasviksia pöytäänsä.

Puutarhasta on ilmeistä hyötyä myös lapsille. Sen avulla heille voidaan opettaa vastuuntuntoa, sitä, miten tarpeellista on huolehtia säännöllisesti heille annetuista tehtävistä. Kun lapset oppivat tuntemaan eri kasveja, heidän tietopiirinsä laajenee ja he tulevat valppaammiksi huomaamaan sen monenlaisen kasvielämän, joka kaunistaa kotiamme maata.

Miten sitten voisit toteuttaa ajatuksen omasta kasvimaasta? On useita vihjeitä ja käytännöllisiä ehdotuksia, jotka, ellet jo tunne ja noudata niitä, voivat auttaa sinua tekemään ensimmäisestäkin kasvitarhastasi tuottoisan.

Kasvimaan suuruus

Ensin on harkittava kasvimaan kokoa. Suuriperheinen mies saattaa haluta verrattain laajan puutarhan saadakseen tuoreita kasviksia halvalla. Hänellä saattaa kuitenkin olla erittäin vaativa työ ja muita vastuita, jotka tarvitsevat hänen huomiotaan. Niinpä hänen on harkittava, tuottaako puutarha kylliksi ollakseen sen hoitamiseen kuluvan ajan ja energian ja siihen sijoitetun rahan arvoinen. Hän saattaa päättää valita pienemmän maa-alan kuin hänellä alunperin oli mielessä. Luonnollisesti kasvimaan koko riippuu myös saatavissa olevan maan laajuudesta.

Perheet, joilla on tilava takapiha, voivat luultavasti löytää sopivan aurinkoisen paikan tuottoisalle kasvimaalle. Mitä lähempänä taloa kasvitarha on, sitä todennäköisemmin se saa riittävästi huomiota osakseen perheenjäseniltä päivän joutohetkinä.

Nekin, jotka asuvat ahtaammissa oloissa, voivat usein järjestää itselleen kasvimaan. Pihatien molemmin puolin saattaa olla hieman viljelyskelpoista maata. Tai papu- tai tomaattiköynnöksiä voidaan kasvattaa säleiköissä seinän vierellä tai sisäpihan ympärillä. Asuntovaunuissa asuvat voivat kasvattaa jotakin vaununsa alla aurinkoisella puolella, ja kerrostalohuoneistojen asukkaat voivat käyttää hyväkseen kattotasannetta ja ikkunalaatikkoja.

Yritteliäät ihmiset ovat löytäneet muitakin tapoja puutarhamaan saamiseksi. Eräs perhe tiedusteli paikallisessa sanomalehdessä, oliko jollakulla maata, jota se voisi viljellä. Perhe sai useita vastauksia ja valitsi lopulta erittäin hedelmällisen maapalstan, joka sijaitsi ainoastaan muutaman korttelin päässä kodista.

Todellisuudessa suurialainen puutarha saattaa tuottaa vähemmän kuin pieni. Miksi? Siksi, että huolellisesti valitun pienen palstan maaperä saattaa olla parempi.

Muutama sana maaperästä

On olemassa pääasiassa kolmenlaista maaperää. Niistä parhainta puutarhamaata on multamaa. Miksi? Siksi, että siinä on runsaasti humusta, kuolleista ja maatuneista kasveista ja eläimistä muodostunutta eloperäistä ainesta. Multamaa on tummaa, pehmeää ja murenevaa. Samalla kun se sitoo hyvin vettä, se myös läpäisee sitä hyvin, ja sitä on suhteellisen helppo muokata.

Toiset kaksi pääasiallista maaperätyyppiä, savi- ja hiekkamaa, eivät ole yhtä hedelmällisiä. Mutta ankaralla työllä ja lisäämällä näihin maaperiin sopivia ravintoaineita niissä onnistutaan tavallisesti viljelemään joitakin kasveja. Ajattelehan esimerkiksi savea. Se on tavallisesti vaaleata ja koostuu pienenpienistä hiukkasista. Ne tarttuvat yhteen, joten savimaa läpäisee näin ollen vettä huonosti. Mutta jos saveen sekoitetaan hiekkaa, rahkaturvetta ja luujauhoa sekä muita maanparannusaineita, siitä saattaa tulla sopiva kasvualusta.

Samaten hiekka, joka toisin kuin savi on karkearakenteista, saattaa vaatia erityistoimenpiteitä, mutta on varmasti kasveja, joita siinä voidaan viljellä. Esimerkiksi parsa pitää jonkin verran hiekkaisesta maaperästä. Todennäköisesti sinun puutarhasi maaperä on näiden kolmen perustyypin yhdistelmä. Puutarhuri voisi antaa sinulle täsmällisiä neuvoja siitä, miten voit parhaiten käsitellä maaperääsi.

Vaikka puutarhassasi olisi mitä parhain maaperä, se on tuottoisa ainoastaan, jos se valmistetaan kunnolla kasvukautta varten. Näkemykset tämän oikeasta suorittamistavasta vaihtelevat. Monien puutarhureitten mukaan on ihanteellista, että maaperä, johon kylvetään keväällä, pannaan osittain kuntoon jo edellisenä syksynä. Jos se muokataan perusteellisesti noin 30 senttimetrin syvyydeltä, se imee itseensä kosteutta talvikuukausien aikana. Maata voidaan samalla lannoittaa; näin maaperä saadaan sopivaan kuntoon.

Orgaanisen puutarhanhoidon kasvava liike kannustaa välttämään kemiallisia lannoitteita. Sitä harrastavat puutarhurit käyttävät lannoitteena ainoastaan eloperäistä ainesta, kuten lantaa ja kompostia.a Erääseen aikaan orgaanisia aineksia oli saatavissa ainoastaan maatiloilta. Mutta nykyään taimitarhoista voidaan usein ostaa sekä käsiteltyä orgaanista lannoitetta että kemiallisia lannoitteita.

Lisäksi jotkut kaupungissa asuvat puutarhan hoitajat ovat havainneet, että orgaanisia lannoitteita voidaan saada hyvin huokealla tai ilmaiseksi. Monissa kaupungeissa on hevostalleja ja eläintarhoja, jotka usein sallivat puutarhan hoitajien ottaa tai ostaa eläinten jätteitä lannoitustarkoituksiin. On myös olemassa käsiteltyä viemärilietettä. Kun siihen sekoitetaan leikattua ruohoa tai olkea, siitä tulee erinomaista lannoitetta. Sitä voidaan hankkia jäteveden puhdistamoista. Monien kauniitten golfkenttien lannoite on todellisuudessa pelkkää jätelietettä, jolle on annettu kauppanimi ja jota myydään kalliista hinnasta.

Maan kunnostaminen vasta kasvukauden alussa saattaa vaatia hieman enemmän ponnistuksia. Rikkaruohot tulisi vetää ylös, ja maa tulisi kääntää niin pian kuin se on riittävästi kuivunut. Sitten voidaan lisätä kypsynyttä lannoitetta. Tavallisesti ei ole viisasta lisätä tällöin tuoretta lantaa, koska se todennäköisesti polttaisi kasvit. Pinta voidaan sitten haravoida tasaiseksi, jotta ei jäisi kuoppia, joihin kertyy vettä.

Kun tiedät puutarhasi sijaintipaikan ja jotakin sen maaperästä, voit päättää, mitä kasveja viljelisit siinä.

Kasvisten valitseminen ja siementen kylväminen

Siemenluetteloiden tarkastelu paljastaa, että on olemassa laaja valikoima kasveja mitä tahansa puutarhaa varten. Luonnollisesti kasvatat mieluummin kasviksia, joista perheesi erityisesti pitää. Jos lasten sallitaan osallistua puutarhakasvisten valitsemiseen, havaitset, että he tuntevat paremmin olevansa mukana hankkeessa ja siksi osallistuvat auliimmin puutarhasta huolehtimiseen. Mutta on muitakin harkinnan arvoisia seikkoja.

Miksi et valitsisi sellaisia kasviksia, jotka tavallisesti ovat kaupassa kalliita tai joilla on monia käyttötapoja? Jotkin perheet päättävät kasvattaa tomaatteja, ei ainoastaan siksi, että ne ovat kalliita perheen asuinseudulla, vaan myös siksi, että tomaattia voi käyttää hyvin monella tavalla. Sitä voidaan tarjota tuoreena salaateissa, siitä voidaan valmistaa säilykettä tai mehua, tai se voidaan keittää ja valmistaa soseeksi tai tahnaksi kastikkeita varten.

Kun valitset puutarhakasvisi viisaasti, ne voivat myöhemmin suojella toisiaan joiltakin hyönteisiltä. Esimerkiksi papu ja peruna viihtyvät hyvin yhdessä. Miksi? Siksi, että papu karkottaa perunan koloradonkuoriaisen ja peruna suojelee papua eräältä sen lehtiä syövältä leppäpirkkolajilta (ei esiinny Suomessa). Tomaatti ja parsa ovat toinen hyvä yhdistelmä.

Kun olet saanut selville missä puutarhasi tulee sijaitsemaan, minkäkokoinen se on ja mitä kasviksia aiot siinä viljellä, voisit sitten laatia paperille yksinkertaisen suunnitelman siitä, mihin puutarhan osaan kunkin kasviksen sijoitat. Ota huomioon, miten paljon kukin kasvi tarvitsee tilaa rivien väliin. Koska jotkin kasvikset, kuten retiisi, lehtisalaatti, purjo ja varhaiskaali kehittyvät nopeasti, halunnet sijoittaa ne puutarhaan siten, että ne on helppo poimia niiden kypsyttyä. Lisäksi halunnet sijoittaa korkeat kasvit, kuten maissin, siten, että se ei estä pienempiä kasveja saamasta auringonvaloa.

Kylvä puutarhasi suunnitelmasi mukaan sijoittaen siemenet huolellisesti oikeaan etäisyyteen toisistaan ja oikeaan syvyyteen. (Oheinen taulukko voi auttaa sinua tässä suhteessa.) Kun sitten siemenet on kylvetty, puutarhasi tarvitsee säännöllistä hoitoa.

Puutarhan hoitaminen

Haraamalla kasvimaasi suunnilleen kerran viikossa voit pitää sen vapaana rikkaruohoista. Näin maan pinnalle muodostuu myös ohut tomukerros, joka parantaa maan vedenpitokykyä. On viisasta välttää pinnan haraamista maan ollessa märkä, koska silloin muodostuu paakkuja, jotka kuivuessaan kovettuvat. Ole myös varovainen, kun haraat läheltä kasvien juuria, jotta et vahingoittaisi niitä.

On tavallisesti parasta antaa kasveille kunnon kastelu kerran tai kahdesti viikossa. Läpikotainen kastelu, jolloin vesi tunkeutuu 10–15 senttimetrin syvyyteen, on kasveille parempi kuin useat vähäiset kastelut. Usein suoritettu vähäinen kastelu voi vaikuttaa haitallisesti, sillä se vetää ravintoa imevät kasvien juuret lähelle maan pintaa. Juurien pitäisi kuitenkin tunkeutua syvälle, niin että aurinko ei korvenna kasveja. Näin ollen kunnollinen kastelu on välttämätön hyvän sadon saamiseksi.

Tuhohyönteiset ovat huomattava pulma monilla kasvimaan hoitajilla. Markkinoilla on useita suhteellisen turvallisia tuholaistentorjunta-aineita. Jos niitä käytetään ohjeitten mukaan, puutarhan hoitajalle, hänen lemmikkieläimilleen ja kasveille ei koidu vahinkoa. Mutta tässäkin suhteessa yhä useammat puutarhan hoitajat suosivat niin kutsuttuja ”luonnollisia tapoja” tuholaisten torjumiseksi.

Jotkut puutarhan hoitajat valmistavat omat turvalliset ruiskutusaineensa. Jotkut esimerkiksi jauhavat useita pitkiä turkinpippurin hedelmiä ja lisäävät sitten yhtä paljon vettä ja pienen määrän astianpesuainetta (jotta seoksesta tulisi tarttuvaa); se torjuu kasvin vihreitä osia pureksivat hyönteiset. Toiset valmistavat suihkutteen sekoittamalla melassia 50 osaan vettä. Jotkut ovat valmistaneet seoksia erilaisista jauhetuista sipuleista, valkosipulista, mintusta ja pelargonin lehdistä, ruoholaukasta, nauriista, cayennenpippurista ja kukkakaalinsiemenistä.

Nauti puutarhastasi

Aikanaan kova työsi palkitaan: kasvikset alkavat valmistua! Valvo huolellisesti, että ne eivät pääse liian kypsiksi, ennen kuin korjaat sadon. Herneet ovat herkullisia, jos ne poimitaan oikeaan aikaan, mutta ne tulevat koviksi, jos ne korjataan liian myöhään. Jos tarhapavut saavat olla liian kauan varressa, niistä tulee säikeisiä.

Saat suurta tyydytystä poimiessasi kylvämiesi ja hoitamiesi kasvien sadon ja katsomalla, miten perheesi nauttii sen syömisestä. Useimmat kasvimaan hoitajat pitävät tätä tyydyttävää tunnetta puutarhanhoidon suurimpana palkintona.

[Alaviitteet]

[Taulukko s. 19]

YLEISIÄ KASVIKSIA

Siemenen Rivien Taimien

kylvösyvyys etäisyys etäisyys

Kasvikset (cm) (cm) (cm)

Herne (varhainen) 2,5–5 45–60 10–13

Keräkaali 1,5 45–60 30–45

Keräsalaatti 1,5 30–45 20–25

Kukkakaali 1,5 45–60 35–45

Nauris 1,5 30 8–15

Papu (tarha-) 2,5 60–90 7–10

Pinaatti 1,5 30–40 7–10

Porkkana 0,5–1,5 30–45 7–10

Punajuuri 1–2,5 30–45 10–15

Retiisi 1,5 30 3–5

Ruusukaali 1,5 60–75 30–45

Sipuli 1–2 30–45 5–8

Tomaatti (runko-) 0,5–1,5 90 40–45