Ilmaisetko ajatuksesi selvästi?

”KUNPA osaisin ilmaista ajatukseni niin kuin hän osaa!” Oletko koskaan esittänyt sellaista toivomusta? Jos olet, et ole ainoa, sillä monet havaitsevat nykyään vaikeaksi ilmaista ajatuksensa selvästi.

Mutta nykyään enemmän kuin koskaan tarvitaan selvää esitystä. Liikemiesten ja heidän alaistensa täytyy saada asiakkaat vakuuttuneiksi joidenkin hyödykkeitten tai palvelujen eduista. Luennoitsijoitten täytyy vangita kuulijoittensa huomio aineistolla, joka on sekä opettavaista että kiinnostavaa. Vanhempien ja lasten tarvitsee kertoa tunteensa toisilleen.

Miksi niin monien ihmisten on vaikeata ilmaista ajatuksensa selvästi? Mitä tämän pulman voittamiseksi voidaan tehdä?

Selkeän esityksen esteitä

Toisinaan tunteet estävät esittämästä selvästi. Esimerkiksi lapsi, joka syöksyy kotiin parkuen saatuaan leikissä pahannäköisen haavan, ei kykene selittämään mitä tapahtui, ennen kuin hän on tyyntynyt. Ihminen, joka on innoissaan jostakin juuri saamastaan tiedosta, voi yrittää ”kertoa kaiken samaan hengenvetoon”, mikä johtaa epäselvyyteen. Ne, jotka puhuvat kuulijakunnan edessä, saattavat havaita kokevansa toisinaan ”oikosulkuja” hermostuneisuuden tähden. Esittääkseen selkeästi on osattava hillitä tunteensa. Mutta ei siinä kaikki.

Ajatuksemme saattavat myös estää meitä esittämästä selvästi, sillä se, mitä ihminen sanoo, on pelkästään ilmaus siitä, mitä hän ajattelee. Jos ajatus on epäselvä ihmisen mielessä, se on yhä epäselvä, kun hän sanoo sen. Selkeä ilmaisu toisaalta versoo selkeästä, järjestyksellisestä ajattelusta. Se voi olla haaste. Miten niin?

Siksi että kun ajattelemme jotakin keskustelunaihetta, joukko yksityiskohtia tulvii tietoisuuteemme yhtä aikaa. Henkilöt, tapahtumat, ajankohta, paikka – kaikki voi sekoittua yhteen. Jos emme ole varovaisia, saatamme vain ”ajatella ääneen”, jolloin keskustelu etenee irrallisin lausein, rönsyillen ja takautuen. Epäjärjestyksellinen ajattelu synnyttää myös ”tilkesanoja”, kuten ”ööh”, ”niinku”, ”totanoin”. Monet ovat kuultuaan omaa puhettaan nauhoitettuna surukseen havainneet, että heidän puheensa on vaikuttanut sarjalta ”ööh”-äänteitä. Onko sinulle koskaan käynyt niin?

Ajatustesi järjestäminen

Miten voit kehittää järjestyksellistä ajattelua, joka tuottaa selkeitä esityksiä? Pidä mielessä, että kuulijasi eivät hyödy tiedonjyvästen nokkimisesta sellaisina kuin ne tulevat mieleesi. Selkeä esitys vaatii huolellista ajattelua etukäteen. Raamattu sanoo Sananlaskujen 15:28:ssa: ”Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata.” Julkisesta puhumisesta professori William G. Hoffman kirjoittaa teoksessaan How to Make Better Speeches (Miten laatia parempia puheita): ”Hyvät puhujat suorittavat todellisen ajattelunsa silloin, kun he eivät ole puhumassa – kotona, toimessaan, jalkakäytävällä – missä tahansa muualla kuin puhujalavalla. He tietävät, että hyvät puheet versovat mietiskelystä, harkinnasta ja suunnittelusta.”

Tämän etukäteen suoritetun ajattelun ei tulisi levitä heti kaikkiin suuntiin vaan noudattaa selvää kaavaa. Professori Hoffman jatkaa: ”Hyvät puheet eivät rönsyile. Ne kaivautuvat. Ne yrittävät vastata kysymykseen: ’Esimerkiksi?’ Ne eivät ota esille jotakin seikkaa vain heittääkseen sen heti pois ja siirtyäkseen johonkin muuhun.”

Miten voit kerätä sellaista täsmällistä tietoa? Monet menestyvät puhujat ja kirjoittajat ehdottavat tosiasioitten jaottelemista kuuden otsikon alle, joita englantilainen kirjailija Rudyard Kipling kuvaili seuraavasti:

”Oon isäntä kuuden rengin;

heilt’ oivan saan vastauksen.

He ovat: mikä, miss’, milloin

ja miksi ja miten ja ken.”

Nämä kuusi kysymystä tuovat esille tosiasiat. Jos kehittelet kutakin näistä piirteistä erikseen (siinä määrin kuin se on mahdollista), esityksesi on järjestyksellistä ja selkeää. Luonnollisestikaan useimmat ihmiset eivät ole tottuneet käsittelemään aiheesta yhtä piirrettä kerrallaan. He voivat kuitenkin kehittää tätä taitoa. Ajan mittaan selkeä ajattelu ja ilmaisu on sinulle melkein automaattista. Tämä yksin ei kuitenkaan takaa, että kuulijasi ymmärtävät mitä sanot. Miksi ei?

Ota huomioon kuulijakuntasi

Ilmaistaksesi ajatuksesi selkeästi sinun on myös tiedettävä, millaiselle kuulijakunnalle puhut. Eri ihmiset ovat kiinnostuneita aiheen eri piirteistä, ja tämä vaikuttaa esityksesi kehittelyyn. Jos kerrot jotakin tapahtumaa, jotkut saattavat tyytyä pelkästään kuulemaan, ”mitä” tapahtui. Mutta kun yrität taivuttaa jotakuta johonkin nimenomaiseen menettelyyn, sinun on luultavasti korostettava ”miksi”-puolta. Toiset haluavat tietää paikan, ajankohdan ja muita olosuhteita.

Tähän liittyy tarve saada selville, miten paljon yleisösi jo tuntee aihetta. Valaisemme asiaa: Jos joku kysyisi sinulta tietä jonnekin, saattaisit aloittaa kysymällä: ”Tiedättekö, missä Keskuskatu on?” Jos hän tietää, voisit alkaa opastaa häntä siitä eteenpäin. Mutta jos hän ei tiedä, olisi välttämätöntä suorittaa jonkin verran pohjustusta. Samaten kun yrität ilmaista ajatuksesi selvästi, on hyvä kysyä: Miten paljon kuulijani jo tietävät tästä aiheesta? Millainen perustus minun on laskettava, ennen kuin voin esittää nämä kohdat selvästi?

Asian ytimeen pääseminen

Onko kukaan koskaan keskeyttänyt sinua pyytäen: ”Menisittekö asian ytimeen”? Tämä koskettaa yhtä selvän ilmaisukyvyn tärkeätä piirrettä, nimittäin sen täsmällistä tietämistä, minkä ydinajatuksen haluat esittää puheessasi. Jotkut ovat havainneet hyödylliseksi valmistaa puheensa tai muun julkisen esityksensä supistamalla ydinajatuksen yhteen virkkeeseen. Sitten he jakavat esityksen osiin ja laativat kunkin osan alkuun virkkeen mittaisen yhteenvedon. Tämä muistuttaa puhujaa siitä, mitä hän erityisesti haluaa tuoda esiin.

Järjestys on toinen tärkeä tekijä, jotta kuulijat ymmärtäisivät ajatustesi ytimen. Mikä seikka pitäisi esittää ensin? Mikä viimeiseksi? Missä järjestyksessä sinun tulisi esittää pääkohdat? Tämäkin riippuu kuulijakunnasta ja vaikutuksesta, jonka haluat saada aikaan. Kun kuvailet poliisikonstaapelille auto-onnettomuutta, saattaisit kertoa yksityiskohdat tapahtumisjärjestyksessään (kronologinen järjestys). Mutta todennäköisesti kertoisit samat yksityiskohdat täysin eri järjestyksessä (johdonmukaisessa järjestyksessä) neuvoessasi lastasi karttamaan vaarallisia risteyksiä.

On myös tärkeätä ymmärtää, että ihmiset ajattelevat paljon nopeammin kuin sinä kykenet puhumaan. Ajatuksilla on taipumus lähteä harhateille, ja jos niitä ei valvota, kuulijat menettävät esityksesi ytimen. Mitä voit tehdä?

Kertaa. Kertaa pitkin puhetta käsittelemiäsi pääkohtia ja liitä ne puheen keskeiseen teemaan. Jotkut ovat havainneet kaikki pääkohdat kattavan suppean yhteenvedon puheen lopussa tehokkaaksi. Kertaus auttaa sekä korostamaan avainajatuksia että ylläpitämään kuulijoitten tarkkaavaisuutta loppuun asti.

Myös kuvaukset auttavat selventämään esitystäsi. Kun käytät kuvauksia, piirrät merkityksellisiä kuvia kuulijoittesi mieleen. Hyvin valitut kuvaukset vetoavat sekä mieleen että tunteisiin. Ne kiihottavat ajattelua ja tekevät uusien ajatusten käsittämisen helpommaksi. Kuvaukset voivat kuitenkin saada aikaan yhtä paljon vahinkoa kuin hyvää, jos niitä ei valita huolellisesti. Varmistaudu siitä, että valitsemasi kuvaukset ovat yksinkertaisia ja että kuulijakunta ymmärtää, miksi käytät niitä. Valitse kuvauksia, jotka tukevat pääajatuksiasi ja tekevät ne ymmärrettävämmiksi. Älä käytä liian monia kuvauksia.

Sitten ovat loppusanat. Ne ovat erittäin tärkeät asian ytimeen pääsemiseksi. Viimeksi kuultu usein muistetaan ensimmäiseksi. Vaikka loppusanasi voivatkin sisältää yhteenvedon puhumastasi, saattaa olla epäviisasta rajoittua pelkästään siihen. Nyt sinun täytyy osoittaa kuulijoillesi mitä tehdä. Kirja nimeltä ”Public Speaking – As Listeners Like It!” (Kuulijoitten suosima julkinen puhuminen) sanoo: ”Puheesi loppu on kuin kynäsi pää: siinä tulee olla kärki. . . . Sen täytyy vastata kuulijakunnan kysymykseen: ’ENTÄ SITTEN?’ . . . Pyydä puheesi loppusanoissa kuulijoita ryhtymään johonkin nimenomaiseen toimintaan.”

Voit oppia ilmaisemaan ajatuksesi selvästi

Jotkut havaitsevat ajatusten selvän ilmaisemisen suhteellisen helpoksi oppia. Toisista se saattaa tuntua saavuttamattomalta päämäärältä. Mutta jos ihminen todella haluaa ilmaista ajatuksensa selvästi ja on halukas työskentelemään ankarasti sen hyväksi, hän varmasti edistyy. Oletko halukas ryhtymään tarvittaviin ponnistuksiin? Tässä yksinkertainen harjoittelumenetelmä:

Ajattele jotakin hyödyllistä aihetta. Piirrä sitten paperiarkille kuusi saraketta ja otsikoi ne edellä mainituilla kysymyssanoilla (kuka, mikä, miksi, milloin, missä ja miten). Tarkastele jotakin aiheen piirrettä ja merkitse lyhyesti muistiin kaikki mahdollinen siitä. Kirjoita yksityiskohdat niin moniin sarakkeisiin kuin on mielestäsi käytännöllistä. Tee samoin toiselle piirteelle ja niin edelleen. Saat järjestyksellisen sarjan tosiasioita.

Seuraavaksi on ratkaistava, miten käytät tätä tietoa. Ota toinen paperi ja kirjoita (jos mahdollista, yhdellä virkkeellä) pääajatuksesi, jonka haluat painaa kuulijoittesi mieleen. Merkitse sitten lyhyesti, millaiselle yleisölle puhut ja millaiseen toimintaan haluat sen ryhtyvän. Voit jättää tilaa myös esimerkeille ja kuvauksille.

Nämä valmistavat toimenpiteet auttavat sinua kehittämään jäsennyksen siitä, mitä haluat sanoa. Harjoiteltuasi tällä tavalla jonkin aikaa havaitset kykeneväsi suorittamaan suuren osan näistä toimenpiteistä pelkästään mielessäsi. Kykenet silloin ajattelemaan ja ilmaisemaan ajatuksesi selkeästi.

Ajatusten selkeän ilmaisun taito on opittavissa. Se vaatii kuitenkin aikaa, kärsivällisyyttä ja ankaraa työtä. Oletko halukas ryhtymään tarvittaviin ponnistuksiin? Jos olet, olet kokeva iloa – samoin kuin kuulijasi.