”Aika nauraa”
ELÄIMET eivät osaa nauraa. Nauramisen nautinto kuuluu yksinomaan ihmisille. Vuosisatojen ajan on tutkittu, miksi ihmiset nauravat, mutta se on yhä suurimmaksi osaksi salaisuus.
Nautitko nauramisesta? Onko hyödyllistä nauraa?
On olemassa erilaisia näkemyksiä huumorista. Jotkut korostavat sen kielteistä puolta ajatellen huumorin olevan ”aggressiivista” ja toisia halveksivaa. Toisaalta on sanottu, että nauru on ”sopusuhtaisen persoonallisuuden edellytys” tai ”ihmelääke masennusta vastaan”.
Mutta on tärkeätä olla tasapainoinen huumorin suhteen, koska sitä on usein käytetty väärin. Raamattu sanoo viisaasti, että on ”aika nauraa” ja siis myös aika pidättyä naurusta. – Saarn. 3:4.
Huumorin moninainen hyöty
Huumori auttaa selviytymään vaikeista tilanteista. Encyclopædia Britannica -tietosanakirja sanoo naurusta: ”Sitä voitaisiin kutsua nautintorefleksiksi. Sen ainoa tehtävä tuntuu olevan jännityksen laukaiseminen. . . . Räjähdyksenomaiset naurunpurkaukset on nähtävästi suunniteltu ’puhaltamaan pois’ liikajännitystä hengitysvoimistelun muodossa.”
Naurulla voi olla suuri osuus rauhallisen perhe-elämän edistämisessä. Tätä valaisee hyvin kokemus isästä, joka vihastui poikaansa, koska tämä oli jättänyt polkupyöränsä ulos sateeseen yöksi.
”Vie se kadulle, niin ajan sen päälle”, isä sanoi purevasti. ”Mehän voimme saman tien hajottaa sen.” Vihansa vimmassa isä kaappasi pyörän ja kuljetti sen ajotielle.
Sitten pojan nuorempi sisar ja hänen äitinsä esittivät joitakin huomautuksia saadakseen vihaisen isän nauramaan. Mitä tapahtui? Mies selittää: ”Hetken kuluttua hymyilin. Sitten nauroin. Heti kun aloin nauraa, tunsin jännityksen laukeavan. Helpotuksen tunne valtasi minut. Arvostelukyky oli palannut. Kaikki yhtyivät nauruun.” Pohtiessaan huumorin hyödyllisyyttä koettelevissa tilanteissa mies sanoo:
”Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että huumori on kuudes aisti, joka on ainakin yhtä tärkeä, jotta nauttisimme elämästä – jopa jäädäksemme henkiin – kuin mikä tahansa viidestä ruumiin aistista. Kotona jos missään se on erittäin käytännöllinen. Ainakin meillä.”
Huumori voi tehdä valoisammaksi aivan toivottomaltakin näyttävän tilanteen. Vuoden 1973 heinäkuun Valituissa Paloissa kerrotaan kokemus psykiatri Viktor E. Franklista, jota pidettiin vangittuna saksalaisten keskitysleirissä toisen maailmansodan aikana:
”Nälkiintymisen, uupumuksen ja sairauksien ohella itsemurhiin johtava epätoivo oli suuri tappaja.
”Psykiatrina Frankl tiesi että huumori on ihmismielen parhaita aseita hengissä säilymiseksi, koska se voi ainakin hetkeksi karkottaa pois kauhun. Siksi hän laati säännön, että hänen ja hänen ystävänsä täytyisi kerran päivässä keksiä ja kertoa huvittava juttu, etenkin jostakin sellaisesta mitä voisi tapahtua heidän vapauttamisensa jälkeen.”
Tämä auttoi tekemään kiduttavan keskitysleirielämän siedettävämmäksi. Kirjoituksessa sanottiin lopuksi: ”Jos huumoria voidaan viljellä menestyksellisesti näinkin toivottomissa tilanteissa, mitä sinä ja minä voimmekaan sen avulla saada aikaan jokapäiväisessä elämässämme?”
Pitääkö sinun ammatissasi saada toiset vakuuttuneiksi jonkin tuotteen arvosta tai jonkin nimenomaisen menettelytavan tarpeellisuudesta tai joidenkin perusteluiden järkevyydestä? Kuinka voit saada kuulijasi toimimaan sen mukaan mitä sanot? William McGuire Yalen yliopiston psykologian laitoksesta kirjoittaa suostuttelusta: ”Esityksen höystäminen huumorilla saa ehkä helpommin myöntymään. Ilmeisesti se saattaa kuulijan miellyttävämpään ja suostuvaisempaan mielentilaan.”
Mutta nauru voi olla myös varoittava merkki. Raamattu sanoo Sananlaskujen 14:13:ssa: ”Nauraessakin voi sydän kärsiä.” Eräs psykologi huomautti lapsista: ”Herkkä isä tai äiti voi oppia hyvin paljon tarkkailemalla sitä, milloin ja miksi hänen lapsensa nauraa, aivan samoin kuin me sairaanhoidollisessa työssämme opimme tarkkailemalla. . . . Rentoutunut nauru on terveellistä, mutta väkinäinen ja teennäinen nauru voi kätkeä taakseen tunne-elämän vaikeuksia.”
Edistää mielen ja ruumiin terveyttä
Eräs kirjoitus nimeltä ”Huumorin järkevyys” huomauttaa, että jotkut psykologit ja psykiatrit ”ovat alkaneet tutkia mahdollisuuksia käyttää huumoria terapeuttisesti. He yrittävät kehittää potilaittensa huumorintajua vasta-aineeksi tunne-elämän ahdinkoon.”
Toisaalta ihmisissä, joilla ei ole huumorintajua, ilmenee usein oireita tunne-elämän häiriöistä. Eläkkeellä oleva lastenlääkäri, tohtori Margaret Prouty teki mielenkiintoisen havainnon lapsista, joille kehittyi stressistä johtuva mahahaava:
”Vuosien havainnot ovat saaneet minut vakuuttuneeksi siitä, että heidän persoonallisuutensa vajavuuksia on huumorintajun puuttuminen lähes täydelleen. Heille elämä on tosiaan todellista ja vakavaa, eivätkä he osaa nauraa itselleen tai toisille.”
Varmaan tunnet joitakuita, jotka suhtautuvat itseensä hyvin vakavasti ja suuttuvat helposti leikistä. Ovatko sellaiset ihmiset onnellisia? Tekevätkö he toisia onnellisiksi? Ratkaisu ei ehkä ole sen kummallisempi kuin että oppii nauramaan itselleen. Psykiatri Smiley Blanton väitti: ”Harvoin minua on kutsuttu auttamaan ihmistä, jolla on huumorintajua, eikä minun ole koskaan tarvinnut hoitaa ketään, joka todella osaa nauraa itselleen.” Voitko sinä nähdä elämäsi humoristisen puolen?
Raamattu esittää mielenkiintoisen havainnon mielenterveydestä Roomalaisille 12:3:ssa: ”Sanon jokaiselle teidän joukossanne olevalle, ettei tule ajatella itsestään enempää kuin on tarpeellista ajatella, vaan ajatella tervemielisesti.” Niin, ’tervemielisyys’ kulkee käsi kädessä vaatimattomuuden kanssa. Kehität helpommin vaatimattomuuden henkeä, jos opit nauramaan itsellesi.
Entä mikä vaikutus huumorilla on ruumiilliseen terveyteen? Tohtori James J. Walsh selitti kirjassaan Laughter and Health (Nauru ja terveys), että pallean edestakainen liike naurettaessa vaikuttaa sisäelimiin samalla tavalla kuin voimistelu.
Nauru hieroo kevyesti sydäntä ja parantaa verenkiertoa. Samanlainen vaikutus maksaan ja suolistoon edistää ruoansulatusta ja kuona-aineiden eritystä. Tohtori Walsh osoittaa, että henkilöiden, joilla on verenpaineongelmia, olisi hyvä ”nauraa lakkaamatta”. Tutkimukset osoittivat, että ihmisillä, joiden verenpaine oli 180 tai enemmän, se laski naurun vaikutuksesta 10 millimetriä tai enemmän ja niillä, joilla oli alhainen verenpaine (alle 120), se nousi 10 millimetriä tai enemmän.
Mutta on aikoja, jolloin nauraminen ei ole sopivaa.
Aikoja jolloin EI pidä nauraa
Raamattu esittää naurusta mielenkiintoisen havainnon Saarnaajan 7:3, 4:ssä: ”Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon . . . Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.” Merkitseekö tämä sitä, ettei Jumala hyväksy nauramista tai hauskan pitämistä? Ei, koska Raamattu rohkaisee iloitsemaan oikeissa tilanteissa. (Fil. 4:4) Mutta on myös aika olla vakava, miettiä sitä, kuinka nopeasti elämä voi päättyä ja miten tärkeätä on käyttää elämämme viisaasti saadaksemme hyvän ”nimen” tai maineen Luojamme edessä. (Saarn. 7:2) Kirja Family Communication (Perheen kanssakäyminen) huomauttaa: ”Yksinomainen huumoriin turvautuminen on puolustautumisreaktio sietämätöntä tuskaa vastaan.”
Esimerkiksi silloin ei ole sopivaa nauraa, kun ystävä tai tuttava on surun murtama jonkin onnettoman tapahtumainkäänteen johdosta. Sellaisessa tapauksessa Raamattu kehottaa: ”Itkekää itkevien kanssa.” – Room. 12:15.
Mitä henkilön tulisi tehdä joutuessaan kuulemaan ”likaisten kaskujen” loputtomalta tuntuvaa virtaa, jonka teemana on sukupuolisen moraalittomuuden kuvaileminen? Myös tällöin on aika pidättyä nauramasta, koska Jumalan sana kehottaa: ”Haureutta ja minkäänlaista epäpuhtautta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne . . . älköönkä häpeällistä käytöstä tai tyhmää puhetta tai rivoa leikinlaskua, jotka eivät ole soveliaita.” – Ef. 5:3, 4.
Sananlaskujen 26:18, 19:ssä Raamattu varoittaa toisenlaisesta sopimattomasta huumorista: ”Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia, on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: ’Leikillähän minä sen tein’.” Tämä sulkisi Raamattuun uskovilta pois ”kepposet”, jotka saattaisivat aiheuttaa vahinkoa toisille. Esimerkki tällaisen kieroutuneen huumorin mielettömyydestä on kokemus teini-ikäisestä pojasta, joka soitti kotiinsa ja teeskenteli sanoen, että hänet oli kidnapattu. Pojan isä lyyhistyi lattialle ja myöhemmin kuoli sydänveritulppaan. Hänen äitinsä ja tätinsä tarvitsivat lääkärinhoitoa.
Science Digest -lehti huomauttaa: ”Huumorilla näyttää olevan kaksi puolta niin kuin lantilla. . . . Joskus sukkeluutta käytetään joko tietoisesti tai alitajuisesti aseena. On olemassa sanonta ’nauru tappaa’.” Tämä soveltuu varsinkin pieniin lapsiin. Lapsen ei pitäisi koskaan joutua pilkallisen ”huumorin” uhriksi. Lasten ei myöskään tulisi sallia käyttää sellaista ”asetta” toisiin lapsiin. Tämä on merkki epävarmuudesta, ja vanhempien tulisi nopeasti puuttua ongelmaan. Välttääksesi loukkaamasta toista varmistu siitä, että naurat hänen kanssaan etkä hänelle.
Raamatussa Matteuksen 7:12:ssa on oivallinen periaate, joka on hyvä pitää mielessä huumorin suhteen: ”Sen tähden kaikki mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille.” Kun noudatamme tätä kristillisen käytöksen ”kultaista sääntöä”, vältymme esittämästä purevaa huumoria tai ivallisia huomautuksia.
Naurulla on tosiaan aikansa. Sydämellinen, rentoutunut nauru voi hyödyttää sinua henkisesti, ruumiillisesti ja tunneperäisesti. Mutta ole varovainen, ettet naura väärään aikaan tai käytä huumorintajuasi vahingoittaaksesi toisia.