Palvontavapauden raakaa tukahduttamista Mosambikissa

PIMEYDEN verho on laskeutumassa laajan alueen ylle Afrikassa. Kuitenkin siellä on vuosikymmenien ajan, kaikunut huuto vapauden valon puolesta.

Vuosia, jopa vuosisatoja, monien Afrikan maitten kansat olivat muista maanosista tulleitten valloittajien ikeen alaisuudessa. Ne ovat tavoitelleet vapautta tuohon ikeeseen liittyvästä poliittisesta ja taloudellisesta alamaisuudesta, ja ne ovat äskettäin saavuttaneet sen. Mutta nyt joissakin noista vapautuneista maista pyritään poistamaan yksi ihmisen perusvapauksista: palvontavapaus.

Kerran syytettiin siirtomaavaltoja raa’an voiman ja sotilaallisen vallan käytöstä alkuasukkaitten pakottamiseksi mukautumaan ja kaikkien erilaisten näkökantojen ja omientuntojen tukahduttamiseksi. Nyt tuota samaa raakaa voimaa ja sotilaallista valtaa käytetään hyökkäämällä julmasti ihmisten oikeutta vastaan palvoa omantuntonsa mukaisesti.

Tällä kertaa hyökkäykseen ovat kuitenkin ryhtyneet afrikkalaiset afrikkalaisia, oman maansa asukkaita, vastaan! Herätkää!-lehti on äskettäin kertonut sellaisesta palvontavapautta vastaan tapahtuneesta hyökkäyksestä Malawissa.a Samanlainen hyökkäys on nyt meneillään naapurimaassa Mosambikissa.

Jos mies voittaa pitkän taistelun voimakasta vihollista vastaan, katsojiin – olivatpa he myötätuntoisia hänen asialleen tai eivät – saattaa tehdä vaikutuksen hänen rohkeutensa ja kestävyytensä. Mutta lisääntyisikö vai vähenisikö heidän arvostuksensa, jos he jälkeenpäin näkisivät tuon miehen hyökkäävän pienen lapsen kimppuun, hakkaavan ja sitovan tämän ja väittävän, että tuo lapsi oli ”vaarallinen uhka” hänelle? Juuri näin on todellisuudessa tapahtunut Itä-Afrikan maassa Mosambikissa. Harkitsehan seuraavaa:

Kolme vuosisataa Mosambik oli Portugalin vallan alaisuudessa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana vallankumoukselliset joukot ovat kuitenkin taistelleet tehdäkseen maasta itsenäisen. Lopulta vuoden 1975 kesällä Portugali luovutti maan täyden hallinnan huomattavimmalle vallankumoukselliselle puolueelle, ”Mosambikin vapautusrintamalle” (josta yleensä käytetään lyhennettä Frelimo). Pitkä taistelu oli päättynyt. Uusi aika oli koittanut Mosambikille.

Kuitenkin neljän kuukauden kuluessa vallan siirtymisestä pantiin alulle kampanja pienen maassa olevan vähemmistön – Jehovan todistajien – murskaamiseksi. Heitä on vain noin 7000 Mosambikin 8000000 asukkaasta. Verrattuna koko kansakuntaan tämä vähemmistö on kuin pikkulapsi – fyysisesti puolustuskyvytön – ja nyt siltä on riistetty sen perusoikeudet turvaava kaikki laillinen suojelu.

Vuoden 1975 lokakuun jälkipuoliskolta lähtien alkoi Mosambikista tulla ilmoituksia valtavista joukkopidätyksistä. Melkein kaikki Mosambikin 7000 Jehovan todistajaa on vangittu. Pidättäjät metsästivät talosta taloon miehiä, naisia ja lapsia. Miehiä pidätettiin työpaikoiltaan, eivätkä he saaneet edes ottaa yhteyttä perheeseensä. Monissa tapauksissa pidätysten yhteydessä esiintyi raakaa lyömistä. Lopullisena päämääränä näyttää olevan Jehovan todistajien ja heidän palvontansa täydellinen poisjuuriminen Mosambikista. Tämän toteuttaminen voi merkitä ainoastaan yhtä: nyt itsenäisen Mosambikin perustuslaissa lujasti vahvistetun palvontavapauden kieltämistä.

Mutta miksi? Miksi yritetään hävittää joukko, joka kaikkialla maailmassa tiedetään rauhalliseksi ja poliittisesti vaarattomaksi? Mitä Jehovan todistajat olivat tehneet? Mitä heidän historiansa Mosambikissa osoittaa? Kun propagandapilvet hälvennetään, paljastuu huomattavia tosiasioita erityisesti tällä niin kutsutulla ”valistuneella aikakaudella”.

[Alaviitteet]

[Kartta s. 4]

(Ks. painettu julkaisu)

AFRIKKA

MOSAMBIK

MALAWI