Värien käyttäminen hyödyksesi

MIKSI nautit katsellessasi pilvettömälle taivaalle? Mikä saa katseesi jäämään sievään kukka-asetelmaan? Kun näet lähistöllä sateenkaaren muodostuvan, mikä panee sinut tuijottamaan sitä?

Eivätkö jokaisessa tapauksessa juuri viehättävät värit? Väreillä on voimakas vaikutus ihmisiin. Taitavasti käytettyinä värit voivat piristää masentunutta, lisätä tuottoisuutta työssä, lepuuttaa jännittyneitä hermoja ja hyödyttää muilla tavoilla.

Mutta todellakin, mitä väri on? Miten voit käyttää värejä hyödyksesi?

Mikä aiheuttaa värit?

Ehkä lähelläsi on hedelmäkulho, jossa on kirkkaanpunaisia omenia. Tajuatko, että omenat itsessään eivät ole punaisia? Myöskään se ruohomatto, joka levittäytyy puutarhassasi, ei ole vihreä. Esineissä itsessään ei ole väriä. Se, minkä me näemme värinä, tulee eri lähteestä kuin näkemistämme esineistä. Miten niin?

Väri muodostuu valosta. Siellä, missä ei ole valoa, kuten yön pimeydessä, esineillä ei ole ollenkaan mitään väriä. Miten valo ja esineet vaikuttavat toisiinsa muodostaakseen värejä?

Aurinko lähettää valtavan määrän ”sähkömagneettista energiaa” eli säteilyä. Tähän sisältyy kapea näkyvien aallonpituuksien vyöhyke. Pisin niistä on vain noin 800 miljoonasosamillimetriä pitkä harjasta harjaan, minkä näemme punaisena valona. Kun valoaallot vähitellen lyhenevät, ne näkyvät oranssina, keltaisena, vihreänä, sinisenä, indigona (syvä violetin sininen) ja violettina. Ne aallonpituudet, jotka tuottavat violettia valoa, ovat ainoastaan 400 miljoonasosamillimetrin pituisia harjasta harjaan.

Entä valkoinen valo? Se syntyy silloin, kun kaikki aallonpituudet sekoittuvat keskenään kuten auringonvalossa. Vain silloin, kun nämä aallonpituudet erotetaan toisistaan, näemme ne yksityiset värit, jotka muodostavat auringonvalon.

Tämä voidaan havainnollistaa käyttämällä kolmion muotoista lasinpalaa, prismaa. Jos kapea valkoinen valonsädekimppu suunnataan valkoista taustaa kohti ja prisma asetetaan valon tielle, valkoisella taustalla nähdään valkoisen valon asemesta koko värien spektri eli kirjo: punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, indigo ja violetti. Miksi näin tapahtuu? Koska prisma taittaa jokaisen aallonpituuden vaihtelevassa määrin, mikä erottaa ne toisistaan. Mahdollisesti olet katsellut samanlaista tapahtumaa rankkasateen jälkeen, kun ilmassa leijuvat pienet vesipisarat toimivat prismoina erotellen auringonvalon sen perusväreihin – mikä muodostaa monivärisen sateenkaaren.

Miksi kappaleet näyttävät värillisiltä?

Mutta miksi me näemme esineet punaisina, keltaisina, sinisinä ja muissa väreissä? Koska eri väriaineet, joita kutsutaan pigmenteiksi, imevät itseensä tiettyjä valon aallonpituuksia ja heijastavat muita. Se, mikä heijastuu takaisin silmään, näyttää olevan esineen väri. Esimerkiksi ruoho näyttää vihreältä, koska siinä olevat pigmentit imevät itseensä kaikki muut auringonvalon aallonpituudet paitsi vihreän, joka heijastuu takaisin. Kun esine imee valon kaikki aallonpituudet, se näyttää mustalta. Näin tapahtuisi, jos esimerkiksi suuntaisit vain keltaista tai punaista valoa kohti sinistä pyyheliinaa. Koska pyyhkeen pigmentti heijastaa ainoastaan sinistä eikä keltaisessa tai punaisessa valossa ole yhtään sinistä, pyyhe imisi itseensä kaiken keltaisen tai punaisen valon ja näyttäisi mustalta. Sen sijaan, että musta olisi väri, se on värin puute.

Tiedemiehet puhuvat tietyistä ”perusväreistä”. Nämä ovat ne värit, joista suurin mahdollinen määrä yhdistelmiä voidaan muodostaa. Valon perusvärit ovat punainen, sininen ja vihreä. Kun punainen ja sininen valo yhdistetään, tulee sinipunaista, jota kutsutaan nimellä magentanpunainen. Kun sinistä ja vihreätä valoa sekoitetaan, syntyy sinivihreä syaaninsininen. Punaisesta ja vihreästä yhdessä tulee keltaista valoa. Kaikki nämä yhdessä muodostavat valkoisen valon.

Samoihin tuloksiin ei kuitenkaan päästä sekoittamalla maaleja. Tämä sen vuoksi, että tässä tapauksessa sekoitetaan piginenttejä, jotka heijastavat valoa, sen sijaan että sekoitettaisiin eri väristä valoa. Valon perusvärit eivät siksi ole samat kuin maalien perusvärit. Ne kolme väriä, joista saa laajimman valikoiman yhdistelmiä maaleissa, ovat punainen, keltainen ja sininen. Kahta perusväriä sekoittamalla saadaan ”väliväri”, joka on kahden perusvärin puolivälissä. Punaisesta ja keltaisesta saadaan oranssia, keltaisesta ja sinisestä vihreätä, sinisestä ja punaisesta violettia tai purppuranpunaista, niin kuin jotkut sitä mieluummin kutsuvat. Puolessavälissä perus- ja välivärejä on lisää värisävyjä. Näitä ovat keltaoranssi, punaoranssi, punavioletti, sinivioletti, sinivihreä ja keltavihreä.

Haluaisitko oppia käyttämään värejä? Jos haluat, ”väriympyrä” ja ”värikolmio” voivat auttaa sinua. Mitä ne ovat?

”Väriympyrä” ja ”värikolmio”

Edellä mainittuja perus- ja välivärejä ja sävyjä on yhteensä kaksitoista. Monet ovat havainneet käytännölliseksi järjestää nämä väriympyräksi kellotaulun mukaan. Aseta ensiksi perusvärit tasaisen välimatkan päähän toisistaan. Jos panet keltaisen klo 12:n kohdalle, punainen voisi olla klo 4:n kohdalla ja sininen klo 8:n kohdalla. Välivärien asettaminen perusvärien väliin tapahtuu näin: oranssi klo 2:een, violetti klo 6:een ja vihreä klo 10:een. Kun täydennät vielä kuusi vapaata lokeroa äsken mainituilla sävyillä, saat valmiiksi sellaisen väriympyrän, joka on piirretty edelliselle sivulle.

Mutta missä sijaitsevat monet ruskean ja beigen sävyt tässä värijärjestelmässä? Niiden paikka on väriympyrän sisällä. Jos sekoitat kaikkia perusvärejä (tai välivärejä, jos haluat) tietyissä suhteissa, voit saada rajattoman määrän oliivin vihreiden, vaalean- ja tummanruskean ja beigen sävyjä.

Miten tämä voi auttaa sinua soinnuttamaan värejä? Usein päästään miellyttäviin tuloksiin käyttämällä komplementti- eli vastavärejä. Ne sijaitsevat väriympyrässä toisiaan vastapäätä. Näin saatat havaita, että punainen sopii hyvin vihreän kanssa, sininen oranssin, keltainen violetin kanssa ja niin edelleen. Jotkut ovat onnistuneet värityksessä erinomaisesti yhdistämällä kaksi paria vastavärejä. Kuitenkin yksilöllinen persoonallisuus vaikuttaa paljon tyydyttävän väriyhdistelmän löytämiseen. Se, mikä ilahduttaa jotakuta, saattaa olla vastoin toisen mielipidettä.

Melko usein väri sopii sen vastavärin viereisten värien kanssa. Esimerkiksi sininen sopii hyvin keltaoranssin ja punaoranssin kanssa. Toinen erinomainen järjestelmä on kolmikko, joka koostuu toisistaan yhtä kaukana olevista väreistä. Sellaiset yhdistelmät kuin sinivihreä, keltaoranssi ja punavioletti ja perusvärien yhdistelmät punainen, keltainen ja sininen, ovat esimerkkejä kolmikoista.

Miellyttävältä näyttää myös vierekkäisten värien käyttö, ts. värien, jotka ovat vierekkäin väriympyrässä. Havaitset esimerkiksi, että keltainen, keltavihreä ja keltaoranssi sopivat hovin yhteen kuten myös violetti, sinivioletti ja punavioletti. Eräs kiinnostava menetelmä koostuu viidestä vierekkäisestä väristä ja niiden keskimmäisen komplementtiväristä. Jos esimerkiksi vierekkäisiksi väreiksi valitaan vihreä, keltavihreä, keltainen, keltaoranssi ja oranssi, kuudes väri olisi violetti, keskimmäisen (tässä tapauksessa keltaisen) vastaväri.

Entä yhden värin muunnokset? Sellaiset muunnokset tehdään laimentamalla väriä neutraalilla pigmentillä joko valkoisella tai mustalla. ”Värikolmion” käyttäminen auttaa sinua tässä. Mikä se on? The World Book Encyclopedia selittää: ”Värikolmiossa on väri yhdessä kulmassa, musta toisessa ja valkoinen kolmannessa. Jos jokin väriympyrän väreistä, esimerkiksi punainen, sekoitetaan valkoisen kanssa, tuloksena on vaalean kirkas sävy [mitä vähemmän sävy sisältää valkoista, sitä suurempi on sen puhtaus eli värikylläisyys] – tässä tapauksessa vaaleanpunainen. Jos sekoitamme punaisen mustan kanssa, tuloksena on tumman kirkas sävy [mitä vähemmän sävy sisältää mustaa, sitä suurempi on sen valoisuus] – tässä tapauksessa maroninpunainen. Ja jos sekoitamme punaista sekä mustan että valkoisen kanssa, tuloksena on samea värisävy – tässä tapauksessa ’ruusunpunainen’.” Värikolmio saattaa näyttää sellaiselta kuin on kuvattu sivulla 17.

Miten sitä käytetään? Sama lähdeteos jatkaa: ”Värikolmiossa missä tahansa suorassa linjassa olevat värit muodostavat miellyttäviä yhdistelmiä. Puhdas väri on sopusoinnussa vaalean kirkkaitten värisävyjen ja valkoisen kanssa, tumman kirkkaiden sävyjen ja mustan kanssa tai sameiden sävyjen ja harmaan kanssa. Vaalean kirkas värisävy ja samea sävy sopivat mustan kanssa, ja tumman kirkas sävy ja samea sävy sopivat hyvin valkoisen kanssa. Vaalean tai tumman kirkkaiden tai sameiden sävyjen ryhmät sopivat myös hyvin yhteen.”

Oletko tiennyt, että väri voi jopa saada huoneen näyttämään suuremmalta tai pienemmältä kuin se todellisuudessa on? Sisustusasiantuntija Florence Byerly kirjoittaa:

”Väri voi saada huoneen näyttämään eri kokoiselta. Se voi myös piilottaa tai korostaa huoneen piirteitä. Saadaksesi huoneen näyttämään suuremmalta maalaa se vaalealla, kylmällä värillä. Seinät näyttävät loittonevan, liikkuvan kauemmaksi. Saadaksesi huoneen näyttämään pienemmältä käytä kirkasta väriä, joka tulee luoksesi tai tuntuu hyppäävän sinua kohti. Voit piilottaa suuren tuolin tai saada sen näyttämään pienemmältä maalaamalla sen taustansa väriseksi. Voit korostaa esinettä tai aluetta käyttämällä vastakohtaisia värejä. Esimerkiksi valkoiset astiat, jotka näyttävät katoavan valkoiseen kaappiin, sattuvat silmään sisältä tummanvihreästä kaapista.”

Oletko yrittänyt käyttää värejä hyödyksesi millään näistä tavoista? Jos aiot tehdä niin, on vielä jotakin, mitä sinun tulisi tietää väreistä. Mitä se on?

Värin psykologiset vaikutukset

Väreillä on huomattava psykologinen vaikutus ja niitä voidaan hyvin käyttää hyödyksi. Väriasiantuntija Faber Birren huomauttaa: ”Työssämme olemme huomanneet, että ihmiset reagoivat täysin eri tavalla värikkäässä ympäristössä kuin harmaassa ympäristössä, vaikka he eivät sitä itse ehkä tiedostakaan. Ihmisen luonnollinen tila on elää jatkuvasti valon, värien ja muotojen muuttuvassa ympäristössä. Luonnossa ei ole missään yksitoikkoista ympäristöä. Nykyään tiedämme, että lasten älykkyys rappeutuu yksitoikkoisessa ympäristössä.” Miten perusvärit sitten vaikuttavat?

”Lämpimiin” väreihin luetaan punainen ja oranssi. Nämä ovat voimakkaita, ja niillä on taipumus kiihottaa tunteita ja piristää eräitä ruumiin toimintoja. Kirjan The Art of Color and Design mukaan punainen valo ”kiihdyttää pulssia ja nostaa verenpainetta”. Henkilöt, jotka valitsevat punaisen, ovat usein impulsiivisia ja energisiä, heillä on voimakas persoonallisuus ja he haluavat toimintaa ja menestystä. Kohtuullisesti käytettyinä punainen ja oranssi voivat olla piristäviä, mutta liiallinen käyttö aikaansaa jännitystä.

Toinen lämmin väri on keltainen. Kirkas, heleä keltainen muistuttaa auringosta ja on iloinen, hilpeä ja eloisa. Toisaalta tummemmat keltaiset ja vihreänkeltaiset eivät ole suosittuja. Monien mielestä ne muistuttavat sellaisista piirteistä kuin sairaus, pelkuruus, kateus ja petollisuus. Mutta taitavasti muiden värien kanssa sopivassa suhteessa käytettyinä nämä keltaiset värit voivat antaa oman lisänsä miellyttävään kokonaisuuteen.

”Kylmät” värit, joihin sisältyvät violetit, siniset ja vihreät, ovat tyyniä ja rauhallisia. Niillä on rauhoittava vaikutus ihmisiin. Vastakohtana punaisen valon vaikutuksille, sinisen valon on havaittu harventavan pulssia ja alentavan verenpainetta. Vaaleansininen on tyynnyttävä muistuttaessaan sinisestä taivaasta ja jokien ja järvien vesistä. Vaaleanvihreä on toinen rauhallinen väri, joka muistuttaa luonnosta ulkona. Jos pidät rauhallisesta, jännityksestä vapaasta elämästä, nämä värit saattavat olla mieleisiäsi.

Seinien värien valitsemisesta Florence Byerly neuvoo: ”Kun valitset seinän väriä, hanki laajimmat värikartastot, jotka voit saada. Kiinnitä monia niistä seinällesi lähelle verhoja. Katso niitä sekä päivänvalossa että lampun valossa. Muista, että väriin vaikuttaa sen ympäristö. Hillityn, himmeän värinäytteen todellisen värin voi nähdä, kun sen asettaa valkoiselle paperille.”

Väri on yksi niistä erikoisista siunauksista, joista ihmiskunta voi nauttia, koska Jumala on antanut meille ihmeellisen lahjan – valon. ”Väri on yksi tämän maailman luonnon ihanuuksista”, huomauttaa Faber Birren. ”Se on luonnossa sääntö, ei poikkeus, ja suuri osa elämän hyvyyksistä riippuu siitä.” Miksi et siis varaisi aikaa käyttääksesi värejä hyödyksesi, jotta sinä saisit enemmän nautintoa?

[Kaavio s. 17]

(Ks. painettu julkaisu)

VÄRIYMPYRÄ

KELTAINEN

Keltaoranssi

ORANSSI

Punaoranssi

PUNAINEN

Punavioletti

VIOLETTI

Sinivioletti

SININEN

Sinivihreä

VIHREÄ

Keltavihreä

[Kaavio s. 17]

(Ks. painettu julkaisu)

VÄRIKOLMIO

VÄRI

Vaalean kirkas sävy

Samea sävy

Tumman kirkas sävy

MUSTA

Harmaa

VALKOINEN