Opaali – sateenkaari kädessäsi

Herätkää!-lehden Hondurasin-kirjeenvaihtajalta

SOLMIN köyteni vankan männyn tyven ympärille, heitin sen irrallaan olevan pään mutaiseen kuoppaan ja liu’uin sitä pitkin kuuden metrin syvyydessä olevalle pohjalle. Tuskin pään korkeudelle ulottuvat tunnelit erkanevat sieltä viuhkamaisesti eri suuntiin kuin polkupyörän vanteen puolat. Seurasin yhtä tunnelia noin yhdeksän metriä ja tutkin koko ajan seinämiä sihisevän lampun avulla.

Tällaisia kaivantoja on hyvin harvoilla Hondurasin maalauksellisilla vuorilla. Espanjalaiset kaivoivat ne noin 400 vuotta sitten etsiessään opaalijalokiviä. Tästä paikasta espanjalaiset löysivät opaalikiviä pieninä terttumaisina muodostumina joidenkin suurempien yksilöiden lisäksi. Mutta he eivät löytäneet parhaimpia, jotka olivat ylempänä vuorella sijaitsevaan kovaan mustaan basalttikallioon syntyneissä pystysuorissa halkeamissa.

Opaalit kuuluvat maailman kauneimpiin jalokiviin, ja niiden koostumus on epätavallinen. The World Book Encyclopedia huomauttaa: ”Jalokivialan tuntijat sanovat opaalia vesipitoiseksi piihappohyytelöksi, koska se sisältää piidioksidiin sitoutunutta vettä.” 60 prosenttia maan kuoresta on piidioksidia. Siellä missä kuumat runsaasti piidioksidia sisältävät liuokset ovat tihkuneet maan sisällä oleviin halkeamiin ja onkaloihin, hyytelö saattaa jähmettyä opaaliksi.

Kaikki opaalit eivät ole arvokkaita. Esimerkiksi ”tavallista” opaalia, joka ei heijasta monia värejä, ei yleensä pidetä arvokkaana kivenä. Maailmassa on vain noin seitsemän, kahdeksan maata, joista on löydetty ”arvokasta” opaalia. Väitetään, että 95 prosenttia maailman opaaleista tulee nykyään Australiasta, vaikka äskettäiset Etelä-Amerikassa tehdyt löydöt saattavat muuttaa tilanteen.

Kallisarvoisen opaalin löytäminen maksaa vaivan. Kun tällaisen jalokiven vie lähelle valonlähdettä, se alkaa loistaa kaikissa sateenkaaren väreissä. Jos opaalia pyörittää hitaasti auringonvalossa tai sen siirtää siitä keinovaloon, siitä säteilee tulvimalla kauniita värejä toisensa jälkeen.

Mikä saa opaalin säteilemään niin monia värejä? Sitä ei tiedetä tarkkaan. Erään nykyään laajalti hyväksytyn teorian mukaan valonsäteet taipuvat jalokiven muodostavien mikroskooppisen pienten piidioksidipallojen kerrostumien ansiosta.

Sen, joka haluaa ostaa hiomattoman opaalin, tulee olla varuillaan. Eräistä opaaleista ei voida valmistaa jalokiviä. Jotkin näyttävät hyvin huokoisilta ja liitumaisilta. Toisista himmenee väri täysin kuukauden kuluessa. Ja on tavallista, että jotkin opaalit menevät kuivassa ilmassa pirstaleiksi, kun niiden hyytelömassasta haihtuu vettä.

Aiotko ostaa opaalin? Ennen sitä olisi viisasta puntaroida muutamia tärkeitä seikkoja. Ensinnäkin opaalit ovat rajattoman erilaisia; ei ole olemassa kahta täsmälleen samanlaista kiveä. Joitakin tämän jalokiven muunnoksia ovat musta opaali, valkoinen opaali, vesiopaali, tuliopaali ja opaalimatriksi. Toiset nimet kuvailevat niitä värikuvioita, jotka saattavat näkyä opaalissa. Esimerkiksi ”pistetuli” tarkoittaa ikään kuin yöllisellä tähtitaivaalla näkyviä lukemattomia pienen pieniä värillisiä pisteitä. ”Harlekiinimallissa” on suuremmista värineliöistä syntyvä mosaiikkikuva.

Jalokivenhiojat valmistavat opaalin tavallisesti pyöröhiontaiseksi, ts. kiven yläosasta tulee kupera ja pyöreä. Kiven muoto kokonaisuudessaan saattaa olla pyöreä, soikea, suorakaide tai ”vapaamuotoinen”. Käyttämällä viimeksi mainittua tyyliä hioja voi välttää harvinaisen, arvokkaan aineen turhaa pois hiomista vain jonkin mielivaltaisen muodon jäljittelemisen vuoksi. Ja vapaa hiontamuoto lisää kiven yksilöllisyyttä.

Jalokivenhiojat valmistavat opaalin yleensä kolmella tavalla: täysjalokiveksi, dubletiksi tai tripletiksi, kuten yllä on kuvattu.

Vaikka kaikissa näissä on aitoa opaalia, täysjalokivestä saa maksaa yleensä enemmän kuin dubletista tai tripletistä. Arkikäyttöön saattaa olla parasta ostaa kvartsipäällyksinen tripletti, sillä kvartsi kestää naarmuja paremmin kuin opaali. Kun katsoo kiveä sen sivulta, paljastuu, onko se täysjalokivi vai jokin muu.

Kaikkialla maailmassa kuuluisat opaalit ovat hyvin harvinaisia. Kaikkein suurin niistä on miehen pään kokoinen 20000 karaatin hiomaton säkenöivä tuliopaali ”Olympic Australis”.

Mitä mahdollisuuksia sinulla on kaivaa maasta oma opaalisi? Omien kokemusteni perusteella niiden löytyminen ei näytä lupaavalta. Vaikka ratsastin viisi piinallista tuntia muulin selässä, joka oli täysin tietoinen ratsastajansa epäpätevyydestä, en löytänyt yhtään mitään. Utuisten vuorten kätköissä on varmasti yhä monia kimaltelevia opaaleja. Mutta ne ovat piilossa mahtavien mäntyjen tai höyryävän viidakon peittämässä kovassa basaltissa. Älä kuitenkaan masennu minun puheistani. Jos voit, niin koeta löytää opaali!

[Kaavio s. 25]

(Ks. painettu julkaisu)

Täysjalokivi

Dubletti

Opaali

Tavallista opaalia tai muuta ainetta

Tripletti

Kvartsipäällys

Opaalikerros

Tavallista opaalia tai muuta ainetta