Tehty sykkimään ikuisesti
RINNASSASI sykkii todella hämmästyttävä elin, joka on suunnilleen nyrkkisi kokoinen – sydämesi. Tauotta se pumppuaa elämää ylläpitävää ravintoa sisältävää verta ruumiisi miljardeihin soluihin. Eräässä kirjassa lääkärit toteavat tästä pumpusta seuraavasti: ”Se on tehokkaampi kuin mikään ihmisen tähän mennessä keksimä kone.” – Your Heart.
Sydämen suunnitteluun ja rakenteeseen liittyvät voimat menevät yli ihmisen käsityskyvyn. Esimerkiksi niin sydäntä kuin muitakin ruumiinosia koskevat suunnitelmat valmistuvat hedelmöityshetkellä. On hämmästyttävää, että hedelmöityneen solun sisällä ratkeavat muutamassa minuutissa kaikki uuden ihmisen tekemiseksi tarvittavat ohjeet! Kukaan tiedemies ei tiedä, miten se tapahtuu.
Ilman havaittavaa ohjausta alkuperäinen hedelmöitynyt munasolu alkaa pian jakautua, niin että muodostuu soluja, jotka ovat erilaisia kuin edeltäjänsä. Lyhyen ajan kuluttua on olemassa monia erilaisia soluja, jotka alkavat muodostua eri elimiksi. Kolmen viikon kuluttua osittain kehittynyt sydän rupeaa sykkimään, luultavasti jopa ennen kuin tuleva äiti edes tietää olevansa raskaana.
Mikä aiheuttaa sen, että nämä sydänsolut, jotka aluksi muodostavat ainoastaan suoran putken, alkavat supistua rytmisesti? ”Me olemme vielä kaukana lopullisen vastauksen löytämisestä”, myöntää tri Robert L. DeHaan, joka on tutkinut aihetta vuosia.
Kuitenkin se, mitä tiedetään, on kiehtovaa. Se herättää suurta kunnioitusta. Ajattele esimerkiksi tätä sydämen sykettä eli supistusta, joka pakottaa veren muualle elimistöön. Tiedätkö, mikä saa aikaan sydämen lyönnin?
Ainutlaatuinen valvontajärjestelmä
Se johtuu siitä, että sydämellä on hämmästyttävä kyky kehittää sähköimpulsseja. Jos siis sydän saa happea ja sen kuivuminen estetään, se sykkii edelleen jonkin aikaa senkin jälkeen, kun se irrotetaan ruumiista. Sydämessä on monimutkainen järjestelmä, joka kehittää ja säätelee sähköimpulsseja. Tämä ainutlaatuinen valvontajärjestelmä muodostuu sydämen eri osiin ryhmiksi keskittyneistä erikoissoluista.
Erästä tämän järjestelmän pääosaa, pienen pientä pilkun muotoista elintä, sanotaan sinussolmukkeeksi, ja se on erikoiskudosta, joka toimii siltana sydänlihaksen ja hermosolujen välillä. Se on sydämen tärkein tahdistaja, ja siksi sitä on sanottu sydämen ”sytytystulpaksi”. Siellä kehittyy se säännöllisten sähkösykäysten sarja, joka kulkee läpi sydämen ja panee sen sykkimään. Näiden sinussolmukkeen solujen kehittämä perussupistusnopeus on noin 70 lyöntiä minuutissa, mikä on useimpien aikuisten sydämen normaali lyöntitiheys.
Eteiskammiosolmuke on sydämen valvontajärjestelmän toinen osa. Sinussolmukkeesta lähteneet sähkösykäykset saapuvat tähän osaan, jossa ne sopivasti ajoitetaan ja säädellään sydämen asianmukaisen pumppuamistoiminnan turvaamiseksi. Sen jälkeen nämä sykäykset siirtyvät sieltä nopeasti pitkin muita erikoistuneita johtokudoksia, Hisin kimpuksi kutsuttu johtokudos mukaan luettuna, muualle sydämeen.
Eteiskammiosolmukkeellakin on luontainen rytmi – noin 50 lyöntiä minuutissa – hieman hitaampi kuin sinussolmukkeella. Tämän elimen impulsseja kehittävää toimintaa ei kuitenkaan käytetä hyödyksi normaalioloissa. Mutta jos tulee hätätilanne ja sinussolmuke lakkaa toimimasta, eteiskammiosolmuke voi palvella varatahdistajana. Lisäksi Hisin kimppu voi toimia vielä muiden erikoistuneiden johtokudosten ohella viimeisenä puolustuslinjana. Nekin voivat lähettää hitaita supistuksia, niin että sydän lyö noin 30–40 kertaa minuutissa eli sillä nopeudella, joka voi ylläpitää elämää.
Miten tämä järjestelmä täyttää elimistön tarpeet
Jos juokset ehtiäksesi bussiin, nouset portaita tai liikut vastaavanlaisella rasittavalla tavalla, sydämen täytyy lyödä nopeammin, jotta elimistö saisi kaipaamaansa lisäravintoa. Mikä käskee sydäntä kiihdyttämään nopeutta? Miten se tietää, millä nopeudella sen on sykittävä elimistön erilaisten tarpeiden tyydyttämiseksi?
Sen saavat aikaan erityisesti ne viestit, joita saapuu hermoyhteyksien välityksellä elimistön muista osista. Esimerkiksi ruumiinliikunnan aikana lihaksesi tarvitsevat enemmän happea; niinpä ne ottavat sitä lisää verestä. Veren alentunut happitaso laukaisee valtimoissa sijaitsevat aistinsolut lähettämään hermoviestejä aivoihin. Aivot vuorostaan viestittävät hermoimpulssien välityksellä sydämelle, että se löisi nopeammin ja varaisi siten enemmän happea sisältävää verta lihaksiisi.
Kuitenkin esimerkiksi sydämensiirrot valaisevat sitä, ettei sydän ole riippuvainen yksinomaan tällaisista hermoyhteyksistä. Sellaisissa leikkauksissa kiertävä ja sympaattinen hermosto katkaistaan, ja kuitenkin siirretty sydän säätelee jatkuvasti jossakin määrin sykettään vastaukseksi elimistön muuttuviin tarpeisiin. Sydän kykenee reagoimaan heti kemikaaleihin, kuten esimerkiksi adrenaliiniin, joita se saa verenkierron kautta, ja sillä tavalla se ”tietää”, milloin kiihdyttää tai hidastaa lyöntejään.
On tosiaan ihmeellistä, miten sydän on suunniteltu sellaiseksi, että se pitää juuri oikean määrän verta kiertämässä elimistössä sen vaihtelevien tarpeiden tyydyttämiseksi! Ällistyttäviä ovat myös ne monet apujärjestelmät, jotka voivat ryhtyä korvaavaan toimintaan hätätilanteissa. Ei ihme, että lääkärien mukaan sydän ”on tehokkaampi kuin mikään ihmisen tähän mennessä keksimä kone”. Katsaus sydämen valtavaan työkykyyn hämmästyttää sinua epäilemättä vielä enemmän.
Sydämen työkyky
Aikuisen ihmisen ruumis sisältää 5–6 litraa verta, ja siinä on runsaat 95000 kilometriä verisuonia, ohuet hiussuonet mukaan luettuina. Normaalilla noin 70 lyönnin minuuttinopeudellaan sydän pumppuaa 5–6 litraa verta joka minuutti. Ajattelehan! Sydämesi kierrättää koko verimääräsi ruumiisi läpi vajaassa minuutissa! Normaalioloissa se pumppuaa jopa 10 tonnia verta verisuoniesi läpi vuorokaudessa. Silti se ei vielä tällä nopeudella työskentele edes kovin ahkerasti.
Jos sinulla on säännöllisen liikunnan ansiosta harjaantunut, fyysisesti kunnossa oleva sydän, se voi kyetä pumppuamaan jopa lähes 30 litraa verta tai enemmänkin minuutissa. Tällä nopeudella se kierrättää koko verimääräsi elimistösi läpi kerran aina 10 sekunnissa! Sydämesi pumppuaa niin tasaisesti ja voimakkaasti, että se voi joka vuorokausi panna veresi kulkemaan useita tuhansia täysiä kierroksia ruumiissasi!
Tällainen ihmeellisesti suunniteltu elin voi saada sinut kysymään: Oliko alkuperäinen tarkoitus, että ihmiset elävät ainoastaan noin 70–80 vuotta ja sen jälkeen kuolevat? Voisiko sydän sykkiä loputtomasti?
Tarkoitettu sykkimään ikuisesti
Sekä ihmisen sydän että muu elimistö on suunniteltu aivan eri tavalla kuin mikä tahansa ihmisten tekemä kone. Ihmisen suunnittelemat koneet valmistetaan kertakäyttöisistä osista, jotka tietenkin lopulta kuluvat loppuun. Mutta ihmisruumis on rakenteeltaan olennaisesti erilainen. Yhdysvaltain atomienergiakomission isotooppeja tutkivan osaston silloinen johtaja tri Paul C. Aebersold selitti vuosia sitten:
”Lääkäreillä oli tapana ajatella ihmisruumiin olevan kone, joka käyttää ravintoa, ilmaa ja vettä etupäässä polttoaineena jatkuvan toiminnan turvaamiseksi. Ainoastaan pienen osan ajateltiin menevän koneen kulumisen korvaamiseen. Isotooppien avulla tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet, että ruumis muistuttaa sen sijaan paljon enemmän nopealiikkeistä sotilasrykmenttiä, joka voi säilyttää kokonsa, muotonsa ja kokoonpanonsa, vaikka siinä tapahtuu yksilötasolla jatkuvasti vaihdoksia, liittymisiä, siirtoja paikasta toiseen, ylennyksiä tai alennuksia arvossa ja vaikka osa toimii reservinä ja lopulta lähtee pois vaihtelevan pituisen palveluksen jälkeen.
”Merkkiainetutkimukset osoittavat, että atomien vaihtumisnopeus on ruumiissamme melko nopeaa ja täydellistä. Viikossa tai parissa puolet natriumatomeista korvautuu toisilla natriumatomeilla. Sama pitää paikkansa vedystä ja fosforista. Hiiliatomeistakin puolet korvautuu kuukaudessa tai parissa. Ja samoin on lähes kaikkien alkuaineiden laita. . . . Arviolta 98 prosenttia meissä nyt olevista atomeista korvautuu vuoden kuluessa toisilla atomeilla, joita me saamme ilmastamme, ravinnostamme ja juomastamme.”
Siitä huolimatta elääkö ihminen 20-, 80- tai 800-vuotiaaksi tai ikuisesti, useimmat hänen ruumiinsa ainekset olisivat siis vajaan vuoden vanhoja. Teoriassa solujen kahdentumisen tulisi pitää ruumis elossa ikuisesti. Lääketieteen tutkijat ovat toisinaan kiinnittäneet huomiota tähän mahdollisuuteen mainitsemalla, että on helpompi selittää se, miksi ihmisten pitäisi elää ikuisesti, kuin se, miksi heidän pitäisi kuolla.
Joka tapauksessa kun aika kuluu, muun elimistön ohella sydän ei enää pysty säilyttämään kykyään korvata järjestelmällisesti solujaan, ennen kuin ne vioittuvat ja kuolevat. Miksi? Solubiologeilla on monia teorioita. Mutta todellisuudessa heillä ei ole varmaa tietoa. On selvää, että solujen sisäinen toiminta menee lopulta jotenkin sekaisin, ja loppuun kuluvat ja kuolevat solut eivät aina korvaudu uusilla soluilla solun jakautumisen avulla. Niinpä ihmiset vanhenevat ja kuolevat.
Jos tilanne voitaisiin korjata ja solujen korjautuminen ja uusiutuminen saataisiin jatkumaan asianmukaisessa tasapainossa, ihmiset voisivat elää ikuisesti. Ihminen ei voi kuitenkaan korjata tätä toimintahäiriötä. Hän ei suunnitellut ruumista, sen ihmeellinen sydän mukaan luettuna. Ainoastaan Luoja, Jehova Jumala, voi tehdä järjestelyjä, niin että ihmiset elävät ikuisesti. Ja Jumala tulee aikanaan tekemään sen, kuten hänen Sanansa Raamattu lupaa. Esimerkiksi Roomalaiskirjeen 6:23:ssa sanotaan: ”Jumalan antama lahja on ikuinen elämä.” Psalmissa 37:29 ennustetaan: ”Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.”
Sillä välin ihmeellisesti suunniteltu sydämemme on alttiina monille vaivoille. Mutta usein me voimme tehdä jotakin näiden vaivojen alkamisen viivyttämiseksi ja niiden valvomiseksi, kun ne ilmaantuvat.
[Kaavio s. 4]
(Ks. painettu julkaisu)
SINUSSOLMUKE
OIKEA JA VASEN ETEINEN
ETEISKAMMIOSOLMUKE
HISIN KIMPPU
HISIN KIMPUN HAARAT
OIKEA JA VASEN KAMMIO
PURKINJEN SÄIKEET