Pidä hyvää huolta pianostasi
MITEN erinomainen soitin piano onkaan! Kuitenkin sitä hyvin usein pidetään itsestään selvänä. Me soitamme sitä. Me laulamme sen säestyksellä. Me kuulemme sen täydentävän suuren orkesterin säveliä. Me voimme kokea elämyksiä pianokonserteissa, joissa tämä yksi ainoa soitin voi tehdä illasta suurenmoisen viihteellisen.
Useimmat meistä eivät joudu kosketuksiin pianon kanssa suuressa konserttisalissa, vaan omassa olohuoneessamme. Yksistään Yhdysvalloissa yli 21 miljoonaa ihmistä soittaa pianoa, ja siellä valmistetaan runsaat 200000 pianoa joka vuosi. Viime vuonna Suomessa myytiin yli 6600 pianoa. Pianollahan tarkoitetaan joko pystypianoa eli pianiinoa tai flyygeliä.
Jos omistat pianon, se on suuri sijoitus. Voi olla, että se on kotisi ja autosi jälkeen suurin sijoitus, jonka olet tehnyt. Siksi sinun kannattaisi tietää enemmän pianostasi ja siitä, miten sitä kuuluu hoitaa.
Pianon erikoinen rakenne
Piano on omassa luokassaan – se on sekä kieli- että lyömäsoitin. Sen kielet sisältävät epäsointuisuutta, mikä merkitsee sitä, että kielen yläsävelet ovat matemaattisessa suhteessaan kielen pohjasäveleen ylävireisiä. Pianon kielen osavärähtelyt eivät siis täysin soinnu yhteen sen pohjasävelen kanssa. Tämä antaa pianolle sen ainutlaatuisen äänen.
Nykyaikaisessa pianossa on noin 240 lankaa, joita sanotaan kieliksi. Vasemmassa reunassa olevien pitkien, paksujen kielien ympärille on kierretty kuparilankaa, minkä ansiosta ne ovat niin raskaita, että niillä syntyy matalimmat sävelet, joista matalin eli a värähtelee 27,5 kertaa sekunnissa. Keskiosan vasemmanpuoleiset sävelet syntyvät kahdella kuparipunoksisella kielellä ja keski- ja korkeat sävelet kolmella paljaalla kielellä. Korkein sävel eli c värähtelee 4186 kertaa sekunnissa. Kukin kieli on 73–90 kilon vetojännityksessä. Se merkitsee sitä, että pianon sisäinen jännitys on keskimäärin kahdenkymmenen tonnin paikkeilla. Se on voima, joka riittäisi nostamaan keskikokoisen omakotitalon perustuksiltaan!
Pianossasi on noin 9000 liikkuvaa osaa – monta tuhatta enemmän kuin autossa. Painettaessa jotakin sen 88 koskettimesta käynnistyy hyvin erikoinen tapahtumasarja. Sammuttaja irtoaa kielestä päästäen kielen värähtelemään. Koskettimen päässä oleva ruuvi (pilotti) kohottaa koneiston pääjäsentä, jossa kiinni oleva työntäjä saa huovalla päällystetyn puuvasaran lyömään kieltä nopeammin kuin ihmissilmä näkee. Kielen täsmällinen värähtely synnyttää äänen, joka on yhtä hiljainen kuin kuiskaus. Puinen kaikupohja kaunistaa ja voimistaa tämän ”kuiskauksen” ja antaa sille sellaista loistoa ja toisinaan kihelmöivää voimaa, joka voi täyttää konserttisalin.
Tarvitseeko tällainen suhteellisen hauraista aineista, kuten puusta ja huovasta, tehty soitin huoltoa ja hoitoa? Vaikka monet pianonomistajat eivät piittaakaan siitä, vastaus on selvästi myönteinen. Yllättävää ei ole se, miten usein, vaan miten harvoin, se oikein hoidettuna tarvitsee erikoishuomiota.
Pianoa ei saa peukaloida!
Pianon valtavaa sisäistä jännitystä ylläpitää massiivinen, huolellisesti suunniteltu teräksinen metallikehys. Se on kiinnitetty tukevasti monilla pulteilla ja ruuveilla yhtä jykevään puukehykseen, joka muistuttaa suuresti rakennuksen kannatinpalkkeja. Siksi on paikallaan varoittaa: Jos kahdenkymmenen tonnin jännityksessä oleva metallikehys irrotettaisiin puukehyksestään ja se särkyisi, syntyisi niin voimakas räjähtävä ”linkolaukaus”, että metallikehyksen ja pianon osia sinkoutuisi katon läpi ulos. Tällaisia räjähdyksiä on todella tapahtunut ”vihreän” pianonvirittäjän päästyä kokeilemaan taitojaan tai silloin, kun pianossa on ollut jokin rakenteellinen vika. Se, että aloittelija purkaa pianoa, olisi verrattavissa aikapommin purkamiseen. Kunkin kielen kiinnitysnasta voisi olla kuin luoti ja metallikehys kuin lentävä srapnelli, joka räjähtäessään kylvää luotejaan joka suuntaan. Kokenutta pianonkorjaajaa kehotetaankin ponnekkaasti pitämään suojalaseja tai suojalippaa, joka on vielä parempi, kielitettäessä pianoa uudestaan.
Onko pianosi turvallisessa paikassa? Päälle kaatuva flyygeli voisi rusentaa alleen lapsen tämän ollessa lähellä flyygeliä tai sen alla. Tällaisia kaatumisia on tapahtunut siksi, että muuton jälkeen väärin asennettu jalka on päässyt taipumaan. Kun pianoa siirretään, kestävätkö portaat sen painon? Kun flyygeli sijoitetaan paikoilleen, onko se tukevasti omilla jaloillaan? Varovaisuutesi voi estää vakavan loukkaantumisen.
Sijoituksesi kunnossapito
Autollasi ja monilla kodinkoneilla on oma huoltokäsikirjansa. Pianollasi on harvemmin sellainen; ja jos on, yleensä sekin häviää, tai sitä ei edes anneta – ja siksi sitä ei koskaan tutkita. Pianojen valmistajat kuuluvat niihin, jotka tietävät parhaiten, miten piano pidetään kunnossa. Suurissa pianomaissa he ovat säännöllisessä yhteydessä huoltohenkilöstöön kokousten, seminaarien ynnä muiden senkaltaisten tilaisuuksien avulla, joihin osallistuu tehtaan edustajia, piirimyyjiä ja pianoteknikkoja. Pianokohtaisia huolto-ohjeita saa helposti valmistajilta ja piirimyyjiltä. Ainoa laajempi alan suomalainen teos on Unto Huttusen Pianokirja, joka painettiin vuonna 1961. Kirjasta ei valitettavasti ole sen jälkeen otettu uutta painosta, mutta sinnikäs voi ehkä saada sen jostakin lainaksi. Muut vastaavat kirjat ovat englannin- ja saksankielisiä. Tällaisista kirjoista selviää, millaista hoitoa pianosi tarvitsee ja miten sitä parhaiten annetaan.
Kun tulee aika virityttää pianosi tai teettää sille jotakin muuta, sinun kannattaa ottaa yhteyttä johonkuhun sellaiseen, joka todella tietää, mitä hän tekee. Jos hänet on koulutettu hyvin työhönsä ja hän on pitänyt itsensä ajan tasalla, hänestä on sinulle todellista hyötyä.
Vanhassa pianossa on vanhan pianon ongelmia; uudessa pianossa on uuden pianon ongelmia. Uudet kielet menevät nopeasti epävireeseen pituussuuntaisen molekyylirakenteen muodonmuutoksen ja poikittaissuuntaisen muodon vuoksi kohdissa, joissa lanka on taivutettu tukipisteen ympäri. Siksi on suositeltavaa, että uusi piano viritettäisiin neljä kertaa ensimmäisenä vuonna. Tuona aikana se asettuu nopeasti samalla tavalla kuin uusi talo painuu. Ensimmäisen vuoden jälkeen se pitäisi virittää niin usein kuin se on tarpeellista. Valmistajien suositus on vähintään kaksi viritystä vuodessa. Suomen olosuhteissa pidetään siedettävänä myös yhtä viritystä vuodessa.
Pianon viritys ja säätö ovat kaksi eri asiaa. Viritettäessä asetetaan ainoastaan kaikkien noin 240 kielen jännitys kohdalleen, kun taas säädön avulla tarkastetaan koneiston osien oikea-aikainen toiminta, niiden keskinäiset etäisyydet ja tasapaino. Tällöin joudutaan säätämään suurin osa pianon lähes 9000 liikkuvasta osasta. Säätö voi olla pikkuasia, joka maksaa tuskin mitään, tai se voi olla melkoinen toimenpide, joka vaatii 1–3 kalliiksi tulevaa päivää.
Koeta saada mahdollisimman hyvä vastine pianoteknikon huoltokäynnin aiheuttamille kustannuksille. Säästä hänen aikaansa varsinaista työtä varten. Tyhjennä pianon päällys kaikista tavaroista. Huolehdi siitä, että hän saa työskennellä hiljaisuuden vallitessa. Virittäjä ei kuuntele niitä säveliä, jotka sinä kuulet, vaan pikemminkin sävelten välistä kuuluvia kuiskauksen kaltaisia ”lyöntejä” tai ”huojahduksia”. Koeta siis luoda niin syvä hiljaisuus, että kuiskaus voidaan kuulla huoneen toiseen päähän. Vältä käyttämästä pölynimuria, astianpesu- tai pyykinpesukonetta, juoksevaa vettä ja muita sellaisia talossa tai pihalla olevia laitteita, jotka pitävät ääntä. Jopa hiljainen kävely huoneen läpi synnyttää virittäjän korvassa ”Dopplerin ilmiön”, joka sekin häiritsee niitä ”lyöntejä”, joita hän kuuntelee. Kun virittäjä siis käy, hiljaisuus on erittäin tärkeää. Silloin todennäköisesti saat enemmän rahallasi.
Pianon tuhansien huopaosien koinkestävyydestä on huolehdittu tehtaalla, mutta pianoteknikkosi pitäisi tarkastaa se joka käynnillä. Voit pitää koskettimet paljaina ja halutessasi pianon kannenkin auki kaikkina aikoina paitsi silloin, kun teet työtä tai imuroit sen lähellä tai kun keittiöstä tulee voimakkaita tuoksuja. Sulje piano sellaisina aikoina.
Kosteus ja pianosi ”jännitykset”
Kaksi tärkeää seikkaa ratkaisee sen, miten usein pianosi tarvitsee huoltoa. ensimmäinen ja tärkein on sään muutoksen ja nimenomaan kosteuden muutoksen voimakkuus painon ollessa sanalla muutos. Toinen ja hämmästyttävää kyllä vähemmän tärkeä seikka on se, miten paljon pianoa käytetään. Pysähtykäämme näihin hetkeksi ja katsokaamme, miten voit näissä suhteissa säästää itsellesi rahaa.
Kun pianosi joutuu epävireeseen, se johtuu suureksi osaksi muuttuneesta jännityksestä, jonka aikaansaa etupäässä ilman kosteuden muutos. Se menee pois vireestä paljolti samalla tavalla, kuin elimistömme ’menee epävireeseen’ tiettyjen ilman tai kosteuden muutosten yhteydessä. Sinä tiedät, miten sään muutos voi saada kyynärpääsi, selkäsi, polvesi tai jonkin muun heikon kohdan särkemään. Sama pitää paikkansa pianostakin. Sillä on eräitä ”heikkoja kohtia”, epävakaita alueita. Piano ei mene tasaiseen epävireeseen kosteuden muuttuessa. Päinvastoin vain tietyt kohdat menevät voimakkaaseen epävireeseen, kun taas toiset kohdat eivät muutu miksikään. Vakaita ovat ne kielet, joiden jännityksen ja massan suhde on korkea ja langan soivan pituuden ja äänettömän pituuden suhde pieni. Epävakaita ovat esimerkiksi kielet, joiden edellä mainitut suhteet ovat päinvastaiset. Epävakailla alueilla säveltaso alenee kosteuden vähetessä, ja niiden säveltaso ylenee kosteuden lisääntyessä, siis esimerkiksi Suomessa loppukesällä.
Tällaisen kausiluonteisen vireen muuttumisen huomaa parhaiten kielistön basso-osan ja keskiosan välikohdasta. Siinä korkeammat bassokielet pysyvät melko vakaina, mutta keskiosan matalimmat kielet muuttuvat voimakkaasti. Sitä paitsi tässä epävakaassa kohdassa olevat kolme samalle sävelkorkeudelle viritettyä kieltä eivät muutu tasaisesti yhden sävelen puitteissa, vaan sen sijaan viritystapin ja kiinnitysnastan välinen lyhin kieli muuttuu eniten, keskimmäinen kieli vähemmän ja pisin kieli vielä vähemmän. Siksi eivät ainoastaan sävelten välimatkat muutu, vaan sävelten yksiäänisyyskin kärsii.
Jälleen on sopivaa varoittaa: Jos piano viritetään epäsuotuisan kosteassa tai kuivassa kunnossa, piano pysyy vireessä parhaassa tapauksessa muutaman viikon. Sinun tulee siis korjata kotisi ilmankosteus sopivaksi. Ole ensiksikin huolellinen siinä, mihin sijoitat pianosi – ei lähelle lämpöpattereita ja ehdottomasti pois suorasta auringonvalosta. Sellainen kuivuus voisi saada sen epävireeseen muutamassa minuutissa. Älä myöskään sijoita sitä lähelle ilmastoinnin kiertoreikää. Kosteus aiheuttaa ruostumista, koneiston veltostumista, ulkokuoren osien halkeamista ja niin edelleen. Voisitkin harkita sähköllä toimivan ilmankostuttimen asennusta. Se saattaa osoittautua, kuten eräs asiantuntija sanoi, ”painonsa arvoiseksi kullassa”.
Saatuasi kosteuden hallintaan voit nyt virityttää pianosi. Kerran vuodessa viritetty piano, jonka kosteutta valvotaan, pysyy paljon paremmassa vireessä koko vuoden kuin neljä kertaa tai useammin vuodessa viritetty piano, jonka kosteutta ei valvota.
Tutki ennen kuin sijoitat!
Kun viisas ostaa kalliita tavaroita, hän palkkaa usein asiantuntijan neuvonantajaksi. Jos aiot ostaa pianon, sinun pitäisi kyetä palkkaamaan pianoteknikko asiantuntijaksi suunnilleen virityspalkkion hinnalla. Tutkimus voi säästää sinut siltä murheelta, että ostaisit pianon, joka näyttää erinomaiselta ja vielä soikin erinomaisesti, mutta jossa on jokin piilevä vika, joka voisi vaatia hyvin kalliita korjaus- tai uusimistöitä, tai tekisi pianosi käyttökelvottomaksi. Asiantuntijasi voi arvioida, mitä mikin työ tulisi maksamaan. Sellaiset korjaukset vaikuttaisivat tietenkin ostohintaan.
Kysy siis itseltäsi: Onko minulla varaa alkusijoitukseen? Onko minulla varaa huoltoon? Tutki, ennen kuin sijoitat. Jos sinulla on sen jälkeen oma piano, hoida sitä hyvin.