Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g80 8/11 s. 15
  • Eläimet uutisissa

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Eläimet uutisissa
  • Herätkää! 1980
  • Samankaltaista aineistoa
  • Nopsajalkainen, lentokyvytön ja kiehtova strutsi
    Herätkää! 1999
  • Strutsi
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
  • Strutsi ja haikara
    Herätkää! 1987
  • Säyseä mutta vahva shetlanninponi
    Herätkää! 2010
Katso lisää
Herätkää! 1980
g80 8/11 s. 15

Eläimet uutisissa

● Eräs tieosuus Illinoisin eteläosassa Yhdysvalloissa on suljettuna kaksi kertaa vuodessa niin kauan kuin kalkkarokäärmeitä, kuparipääkäärmeitä ja vesimokkasiinikäärmeitä muiden muassa kiemurtelee sen yli. Keväällä ja syksyllä käärmeillä on etuajo-oikeus Shawneen kansallispuiston LaRue Pane Hills -nimisellä alueella vuotuisella muuttomatkallaan. ”Käärmeitten täytyy vaeltaa 150 metriä talvisijoiltaan rosoisilta kalliojyrkänteiltä yhteen niistä monista soista, jotka ovat syntyneet Mississippi- ja Big Muddy -jokien seisovasta vesistä”, selitti puistonvartija Jay Wittak. ”Useita vuosia sitten me päätimme, että olisi helpompaa rajoittaa liikennettä alueella kuin pelkästään varoittaa autoilijoita”, Wittak jatkoi.

● Jotkut tiedemiehet ovat miettineet, onko kaksijalkainen strutsi tehokkaampi vai heikompi juoksijana kuin samankokoiset nelijalkaiset eläimet. Saadakseen sen selville kaksi Harvardin yliopiston tutkijaa mittasi strutsin ja kahden Shetlandin ponin hapenkulutuksen. Heille selvisi, että strutsi voisi voittaa nämä pikkuhevoset lyhyissä pinkaisuissa mutta että ponit olisivat kestävämpiä. Kuitenkin molemmat eläinlajit käyttivät yhtä paljon happea saman matkan taittamiseen samalla nopeudella. Englantilainen tieteellinen aikakauslehti ”Nature” sanoi: ”Kaikkien niiden energiakustannusten vertailussa, jotka on saatu 66 lajia edustavien hyvin monien eläinten liikkumistiedoista, ei ilmene johdonmukaisia eroja minkäänkokoisten kaksijalkaisten ja nelijalkaisten eläinten energiakustannusten välillä.”

● Valastarinan ainekset ovat peräisin San Ignacion laguunilta Meksikosta, jossa tiedetoimittaja Jane E. Brody teki havaintoja suuresta Kalifornian harmaavalaiden ryhmästä niiden talvisijoilla. Hän kertoo, miten ”linja-auton pituinen ja yli 30-tonninen harmaavalas ja sen paritonninen poikanen lähestyivät nopeasti viiden metrin pituista venettämme”. Sen jälkeen ”juuri kun törmäys näytti väistämättömältä, emovalas sukelsi ja hiljensi vauhtiaan hitaasti liikkuvan veneen alla, nosti sen osittain vedestä puhalluksillaan ja työnsi sitä ympäriinsä merirokkojen peittämällä selällään”, kertoo Brody. ”Poikanen ui vierellä ja tarjosi päätään niiden kaksijalkaisten nisäkkäitten silitettäväksi, jotka sen rinnalla näyttivät kääpiöiltä.” Hän jatkaa: ”Puoli tuntia emo ja poikanen kisailivat veneen ympärillä, kastelivat meitä kahdesta puhallusreiästään tulleilla suihkuilla, antoivat vuorotellen silittää kumimaista ihoaan, seisoivat pyrstöllään ja pyörähtelivät kyljelleen nähdäkseen meidät kunnolla.” Näyttää siltä, että lähes aina emot, joilla on poikasia, ovat näin ystävällisiä.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa