Mitä läksyjä urheilu voi opettaa
HÄN näyttää olevan hurmostilassa, kyyristyneenä nojatuolissaan, ruumis jännittyneenä ja silmät kohdistettuina television kuvaruutuun. Käynnissä on mestaruusottelu, ja hänen suosikkijoukkueensa pelaa. Jäljellä on enää minuutti ja ratkaisu on veitsen terällä. Hän hivuttautuu tuolinsa reunalle kädet yhteen puristettuina ja katse kiinnitettynä kuvaruutuun.
Tällä kriittisellä hetkellä hänen vaimonsa ilmestyy ovelle ja kysyy: ”Kultaseni, mitä pidät uudesta puvustani?”
Tarvitseeko meidän jatkaa?
Urheilu viehättää monia sen tarjoaman jännityksen vuoksi. Se antaa voittajana olemisen elämyksen joko suoranaisesti tai välillisesti. Sen avulla voidaan unohtaa huolet ainakin hetkeksi. Se voi auttaa meitä pitämään kilomme kurissa tai ehkä paremminkin pääsemään eroon liikakiloistamme. Tietenkään urheilu ei kiinnosta kaikkia, mutta kaikki voivat oppia jotakin siitä. Mitä periaatteita urheilu voi opettaa ihmisille, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita siitä?
TAVOITTEISTA ON MEILLE HYÖTYÄ ELÄMÄSSÄMME. Kaikessa urheilussa on tavoitteita. Esimerkiksi pesäpallossa pelaajat koettavat saada juoksuja, kilparadalla yritetään juosta tietty matka niin nopeasti kuin mahdollista ja koripallossa yritetään tehdä koreja. Mitä mieltä olisi sellaisessa, ellei olisi nimenomaisia tavoitteita, joita kohti pyritään?
Samoin elämä ilman tavoitteita on tarkoituksetonta, turhaa. Varmistaudu siksi siitä, että sinulla on tavoitteita, arvokkaita tavoitteita ohjaamassa ajan ja energian käyttöäsi.
PÄÄTTÄVÄISYYS TUOTTAA TULOKSIA. Ilma täyttyi yli 60000 ihmisen raikuvista suosionosoituksista. Elettiin vuotta 1960 ja Rooman olympialaisia. 20-vuotias musta juoksija Wilma Rudolph oli juuri voittanut kolmannen kultamitalinsa. Hän oli kenties paremmin kuin kukaan muu siellä olleista urheilijoista elävä todiste päättäväisyyden arvosta. Hän oli viettänyt noin kolmasosan nuoresta elämästään vasen jalka halvaantuneena, mikä oli estänyt häntä kävelemästä juoksemisesta puhumattakaan. Mutta hän oli päättänyt selvitä vammastaan. Häntä auttoivat sekä voimistelu että hänen äitinsä neuvo: ”Tee parhaasi ja ennen kaikkea älä koskaan anna periksi.” Wilma ei antanut periksi, ja hänen päättäväisyytensä kannatti.
Jos kohtaat vastoinkäymisiä tai masennut oman puutteellisuutesi vuoksi, jätätkö elämän kilpajuoksun kesken vai oletko yhä mukana siinä päättäneenä saavuttaa tavoitteesi? Ajattelehan miten paljon parempi maailma olisikaan, jos tappioonsa alistumisen sijasta avioparit pysyisivät päätöksessään saada avioliittonsa menestymään, vanhemmat pysyisivät päätöksessään kasvattaa lapsensa oikein ja jokainen meistä pysyisi päätöksessään edistää rauhaa.
SÄÄNTÖJÄ NOUDATTAVAT MENESTYVÄT. Eräs sanomalehdentoimittaja sanoi urheilua ”toistaiseksi parhaaksi keinoksi, jolla ihmiset voidaan opettaa noudattamaan sääntöjä silloinkin, kun voittaminen on hyvin tärkeätä”. Kaikilla urheilulajeilla on todella sääntönsä. Jos pelaaja tai hänen joukkueensa ei noudata niitä, siitä rangaistaan. Esimerkiksi jääkiekossa pelaaja voi joutua viettämään aikaa rangaistusaitiossa. Se voi merkitä ottelutappiota.
Kaikki me haluamme olla voittajia elämässä. Se, että kanssakäymistä koskevista yhteiskunnan pelisäännöistä ei välitetä, voisi tehdä mahdollisista voittajista varmoja häviäjiä. Lain täytäntöönpanosta vastaavat viranomaiset voisivat rangaista rikkojaa, ehkä jopa sulkemalla hänet johonkin rajoittavampaan paikkaan kuin pelkästään rangaistusaitioon.
REHTI KÄYTÖS KOHENTAA ITSEKUNNIOITUSTA. Amerikkalainen pituushyppääjä Willye White oli sitä mieltä, että hänen pahin kilpailijattarensa oli epäoikeudenmukaisesti suljettu pois vuoden 1965 kansallisista mestaruuskilpailuista. Hän antoi erinomaisen esimerkin rehdistä käytöksestä vetoamalla urheiluviranomaisiin ja onnistui saamaan tytön takaisin kilpailuihin. Kävi kuitenkin niin, että hänen kilpailijattarensa löi hänet ja White menetti mestaruuden. Jälkeenpäin hän sanoi: ”Halusin voittoa yhtä kovasti kuin kaikki muutkin, mutta mitä hyötyä minulle olisi ollut [epäoikeudenmukaisesta] voitosta?”
Opiskelija joka lunttaa tutkinnoissaan, liikemies joka tekee epärehellisiä veroilmoituksia tai ihminen joka tekopyhyyden turvin niittää mainetta, ei piittaa rehtiyden periaatteista. Vaikka hän pettääkin toisia, hän menettää itsekunnioituksensa, ja siten hän pettääkin eniten itseään.
ITSEHILLINTÄ JOHTAA MENESTYKSEEN. Tennismestari Björn Borg tunnetaan rautaisesta itsehillinnästään. Hänen mukaansa itsehillintä on ehdottoman välttämätöntä, jotta voisi keskittyä kunnolla. Kuten kaikki urheilijat tietävät, pieninkin lipsahdus keskittymisessä voi merkitä ottelun häviämistä. Mutta Borg myöntää, että se läksy hänen on ollut pakko oppia. Nuorena poikana hän käyttäytyi huonosti pelikentällä. Hänen urheiluseuransa pani hänet joksikin aikaa pelikieltoon, ja äiti pani hänen tennismailansa viideksi kuukaudeksi lukittuun komeroon. Nyt hän sanoo: ”Olen siitä päivästä lähtien, jona pääsin pelikiellosta, käyttäytynyt hyvin pelikentällä, tapahtui mitä tapahtui.”
Itsehillintä auttaa meitä keskittymään todella tärkeisiin tehtäviin elämässä, niin ettemme anna tarpeettomasti vetää itseämme sivuraiteille. Me emme tuhlaa aikaamme ja tarmoamme ja kykyjämme tyhjänpäiväisiin pyrkimyksiin tai huonoihin tapoihin.
KESTÄVYYS KANNATTAA. Urheilu vaatii usein suurta ruumiillista kestävyyttä. Viisi kertaa olympialaisissa kultamitalin voittanut Eric Heiden sanoi pikaluistelusta: ”Sinusta tuntuu, että antaisit vaikka elämäsi voidaksesi nousta pystyyn. Selkäsi on niin kamalan kipeä, että tekisit mitä tahansa, jottei sinun tarvitsisi olla kyyryasennossa.”
Haluatko kestää saavuttaaksesi arvokkaita tavoitteita elämässäsi? Saadakseen hyvän koulutuksen nuorten ehkä täytyy luopua joistakin mukavuuksista ja vapauksista. Raamatun periaatteitten mukaan elävä ihminen voi joutua kestämään toisilta huonoa kohtelua.
YHTEISTOIMINTA PALKITAAN. Yhteistoiminta on tärkeätä joukkueurheilussa. Entinen amerikkalainen jalkapallotähti Red Grange muistelee, miten häntä aina ärsytti se, kun ihmiset suitsuttivat hänelle ylistystä. Hän sanoi: ”Ihmisten toivoisi käsittävän, että jalkapallojoukkueeseen tarvitaan yksitoista miestä.”
Sama periaate pitää paikkansa muillakin elämän alueilla. Eikö sellaista aviopuolisoa, joka toimii yhteiseksi hyväksi, rakasteta ja kunnioiteta enemmän kuin sellaista aviopuolisoa, joka kilpailee puolisonsa kanssa etsien omaa etuaan?
TASAPAINO ON VOITON AVAIN. Urheilu, kuten esimerkiksi voimistelu, opettaa meille tasapainon tärkeyden.
Tulee kuitenkin muistaa, että urheilu voi tehdä meille myös karhunpalveluksen. Se voi tehdä meistä liian kilpailuhenkisiä, sellaisia jotka ovat päättäneet voittaa hinnalla millä hyvänsä. Väkivaltaisempi kontaktiurheilu voi raaistaa siihen osallistujat. Olisi myös epäviisasta uhrata kovin paljon aikaa tai energiaa urheiluun. Se ei ole paras tapa näitten tärkeitten elämän läksyjen oppimiseksi – se vain valaisee periaatteita.
Henry Carr, joka voitti kultamitalin vuoden 1964 olympialaisissa, löysi parhaimman tavan: hän tutki Raamattua, seurusteli tosi kristittyjen kanssa ja muovasi elämäänsä Jumalan sanan avulla. Niinpä luovuttuaan ammattilaisurheilusta ja tultuaan antautuneeksi kristityksi Carr sanoi: ”Urheilu on hyvä asia – omalla paikallaan.”
[Tekstiruutu s. 27]
RAAMATTU JA URHEILUSTA OPITTAVAT LÄKSYT
TAVOITTEISTA ON MEILLE HYÖTYÄ ELÄMÄSSÄMME
”Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset.” (”Ennakkoharkinta ja ahkeruus antavat varman tuoton”, sanoo ”The New English Bible”.) – Sananl. 21:5; ks. myös Matt. 6:33.
PÄÄTTÄVÄISYYS TUOTTAA TULOKSIA
”Daniel päätti lujasti olla saastuttamatta itseään . . . Ja Jumala salli Danielin saada suosion ja armon hoviherrain päällikön edessä.” – Dan. 1:8, 9; ks. myös 1. Kor. 9:24.
SÄÄNTÖJÄ NOUDATTAVAT MENESTYVÄT
”Kuule vain Herran ääntä, . . . niin sinun käy hyvin, ja sinun henkesi säilyy.” – Jer. 38:20; ks. myös Hepr. 5:8, 9.
REHTI KÄYTÖS KOHENTAA ITSEKUNNIOITUSTA
”Väärän voiton vihaaja saa elää kauan.” – Sananl. 28:16; ks. myös Sananl. 19:5.
ITSEHILLINTÄ JOHTAA MENESTYKSEEN
”Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.” – Sananl. 16:32; ks. myös 1. Kor. 9:25.
KESTÄVYYS KANNATTAA
”Kestävyydellänne te hankitte omaksenne sielunne.” – Luuk. 21:19; Hepr. 10:36.
YHTEISTOIMINTA PALKITAAN
”Kahden on parempi kuin yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka. Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinäistä, jos hän lankeaa! Ei ole toista nostamassa häntä ylös.” – Saarn. 4:9, 10.
TASAPAINO ON VOITON AVAIN
”Valmenna itseäsi jumalinen antaumus tavoitteenasi [”Käytä aikasi ja voimasi niin, että kasvat uskossa”, ”Elävä uutinen”]. Sillä ruumiillisesta valmennuksesta on hyötyä vähään, mutta jumalisesta antaumuksesta on hyötyä kaikkeen.” – 1. Tim. 4:7, 8.