Miten hyvässä turvassa rahasi ovat?

USEIMMISSA maissa rahalla tarkoitetaan erityistä paperinpalaa, joka tunnistetaan sanoistaan, kuvistaan ja numeroistaan, tai kolikoita, joiden arvo ilmenee leimasta. Paperiraha on poikkeuksellista siinä, että pelkkä numeron, kuvan tai sanojen muuttaminen voi muuttaa sen arvoa.

Rahalla on voimakas vaikutus jokaisen elämään. Monet tekevät pitkiä ja rankkoja työpäiviä saadakseen sitä. Jotkut pelaavat uhkapelejä sen vuoksi. Toiset tappavat sen takia. Moni avioliitto onnistuu tai epäonnistuu sen takia. Ja usein se aiheuttaa psyykkisiä ja fyysisiä terveysongelmia.

Mutta kun ihmiset saavat rahaa, niin harvat pystyvät pitämään suuren osan siitä. Tavallisesti he käyttävät sen nopeasti. Esimerkiksi eräänä äskeisenä vuonna tavallinen amerikkalainen perhe säästi vain kolme prosenttia tuloistaan. Monet eivät säästäneet lainkaan, ja toiset ovat velkaantuneet pahasti. Yhtenä syynä tähän on inflaatio.

Inflaatio on ”varas”

Inflaatio varastaa ihmisiltä rahaa aivan yhtä tehokkaasti kuin varas ottaisi sitä heidän taskuistaan. Eikä tavallinen ihminen voi tehdä mitään sen pysäyttämiseksi. Jos inflaation annetaan mennä äärimmäisyyksiin, se voi kaataa hallituksia ja aiheuttaa valtavia kansallisia mullistuksia. Silti nykyinen inflaatio on saamassa epideemiset mitat monissa maissa ja on hyvin tarttuvaa. Tuntuu siltä kuin kenelläkään ei olisi parantavaa lääkettä tähän ”rahatautiin”.

Sen johdosta miljoonat ihmiset kautta maailman pyrkivät jatkuvasti innokkaasti hankkimaan rahaa, joka niin nopeasti valuu heidän käsistään. Tästä huolimatta he ovat hyvin monessa tapauksessa jäämässä häviölle. Viereisen sivun taulukko, joka on julkaistu lehdessä U.S. News & World Report, osoittaa, mitä hinnoille on tapahtunut inflaation johdosta vuosina 1975–1980. Se ei kerro koko totuutta, sillä monissa muissa maissa, kuten Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maissa, vuotuinen inflaatio on ollut viime aikoina yli sata prosenttia.

Tosin monet työntekijät saavat vuoden kuluessa palkankorotuksia. Mutta kaikki eivät saa niin paljon, että se korvaisi inflaation. Mitä tapahtuu, jos saisit esimerkiksi 7,5 prosentin palkankorotuksen, mutta inflaatiovauhti olisi 13 prosenttia? Sanokaamme, että olisit ansainnut ennen palkankorotusta 4000 markkaa kuukaudessa. Korotuksen jälkeen ansaitsisit 4300 markkaa. Mutta kun inflaatioprosentti lasketaan mukaan, palkkasi ostovoimaksi jää enää 3741 markkaa eli se on vähentynyt 559 markalla. Inflaatio ei ole ainoastaan tehnyt mitättömäksi 300 markan suuruista palkankorotustasi vaan on maksanut sinulle vielä 259 markkaa ostovoiman hupenemisena. Palkankorotus voi myös nostaa sinut korkeampaan veroluokkaan, niin että tappiosi kasvavat vielä suuremmiksi.

Lisäksi monet ovat taipuvaisia lisäämään kulutustaan, kun heidän tulonsa kasvavat. Mutta edellä mainituissa olosuhteissa olisi epäviisasta ostaa uutta autoa, lähteä kalliille lomalle tai muuttaa kalliimpaan asuntoon. Todellisuudessa työntekijän, joka saa 300 markkaa lisää, pitäisi tehdä kaikkensa vähentääkseen kulutustaan. Muutoin hän varmasti joutuu suuriin rahavaikeuksiin.

On myös selvää, että pankissakin olevan rahan ostovoima heikkenee, jos pankkikorko ei korvaa inflaatiota. Mutta entä jos olet tallettanut 4000 markkaa tavallisella viiden prosentin korolla ja inflaatiovauhti on tuona vuonna myös viisi prosenttia? Onko talletuksesi säilynyt entisen suuruisena? Ei ole, ja syynä on tämä: viiden prosentin korko tuottaa vuodessa 200 markkaa. Mutta viiden prosentin inflaation vaikutus 4200 markkaan on nyt 210 markkaa. Kun vähennät sen 4200 markasta, sen ostovoimaksi jää vain 3990 markkaa. Lisäksi sinua voidaan joissakin maissa verottaa 200 markan korkotuloista, mikä entisestään vähentää talletuksesi ostovoimaa.

On siis helppo nähdä, miten inflaatio alentaa rahan arvoa. Mutta rahan varmuus on uhattuna muutenkin.

Miten turvallisia pankit ovat?

Monet panevat rahaa pankkeihin. Pankit vuorostaan antavat rahaa lainaksi yleisölle tai liikeyrityksille, jotka haluavat ottaa sitä lainaksi. Loput pidetään käteisenä tai sijoitetaan rakennuksiin, laitteisiin ja obligaatioihin (usein valtion obligaatioihin). Käteisen osuus kokonaisrahavaroista on tavallisesti hyvin pieni.

Mitä tapahtuisi, jos tallettajat menisivät suurena joukkona pankkeihinsa ja pyytäisivät rahansa takaisin käteisenä? Jos näin tapahtuisi suuressa mitassa, pankkijärjestelmä ei pystyisi täyttämään velvoitteitaan, eivätkä siihen pystyisi mitkään valtion takuurahastotkaan.

Tällaista mahdollista katastrofia lukuun ottamatta useat meistä otaksuvat voivansa saada rahansa takaisin milloin tahansa, kun he vain pyytävät sitä. Mutta tilillä olevia varoja ei voi nostaa milloin vain ja miten vain. Pankin säädöksissä voi lukea esimerkiksi: ”Tilillä olevia varoja saa kalenterikuukausittain nostaa pankin kulloinkin vahvistaman korkeimman määrän. Tätä suuremmat määrät voi nostaa irtisanomalla ne kuusi kuukautta aikaisemmin tai myös heti provisiomaksua vastaan.” Jos siis tililläsi on enemmänkin rahaa ja haluat nostaa ne, voit joutua odottamaan tai maksamaan siitä. Mutta tällä hetkellä pankit ovat yleensä rahojen säilytyspaikkoina turvallisia siinä missä useimmat paikat.

Verojen vaikutus

Viime vuosina useimmat valtiot ovat lisänneet sotilas-, talous- ja sosiaalimenojaan. Tavallisesti ne kustannetaan nostamalla veroja, mille sinä et taas voi mitään.

Osa veroista menee sosiaaliturvamaksuihin. Miljoonat ihmiset ovat riippuvaisia eläketuloista. Ollessaan työssä he omalta osaltaan kustansivat sosiaaliturvajärjestelmää, ja nyt tämä järjestelmä vuorostaan maksaa heille eläkettä. Sosiaaliturvajärjestelmä on kuitenkin vaikeuksissa. Työntekijöiltä kannettavia sosiaaliturvamaksuja korotetaan jatkuvasti, jotta yhä useammille eläkeläisille voitaisiin maksaa heidän eläkkeensä.

Jos kehitys jatkuu tällaisena, sosiaaliturvajärjestelmä voi joutua vararikkoon. Tilanteen korjaamiseksi viranomaiset ovat joissakin maissa puhuneet siitä, että eläkkeitä ei enää korotettaisi aivan vuotuista elinkustannusten nousua vastaavasti. Lisäksi on esitetty täyden eläkkeen saavien ikärajan nostamista 65 vuodesta 68 vuoteen.

Jos syntyisi talouskriisi ja eläkkeitten maksu pysähtyisi, miljoonien ihmisten tulot vähenisivät tai loppuisivat kokonaan. He varmasti menettäisivät uskonsa hallitukseensa ja seuraukset voisivat olla tuhoisat ei vain heille itselleen vaan koko maalle.

Rikollisuus lisää turvattomuutta

Useimmissa maailman maissa rikollisuus on nykyään saamassa epideemisen laajuuden. Koteihin murtaudutaan. Liikeyrityksiä ryöstetään, joitakin jopa keskellä kirkasta päivää. Ihmisiä ryöstetään kaduilla, ostoskeskuksissa, lähes kaikkialla.

Tärkein syy tähän on se, että rikolliset haluavat arvoesineitäsi, mieluiten rahasi. Rahoja on helppo käyttää, niissä ei ole nimeäsi ja niitä on vaikea, ellei mahdotonta jäljittää. Vaikka syitä voi olla muitakin, perussyynä on se, että he haluavat enemmän rahaa voidakseen kuluttaa sitä omien halujensa tai tarpeittensa tyydyttämiseen.

Toimeentulon hankkiminen hankaloituu sitä mukaa kuin taloudelliset vaikeudet kasvavat, inflaatio vähentää rahan arvoa ja työttömyys kasvaa. Monien kohdalla tilannetta vielä pahentaa kasvava velkaantuminen ja myös se, että huumeisiin, alkoholiin tai uhkapeleihin kuluu paljon rahaa. Kaikilla tällaisilla ihmisillä on jotakin yhteistä: he tarvitsevat aina vain enemmän rahaa. Jotkut ovat sen vuoksi halukkaita tekemään ylitöitä. Mutta yhä useammat eivät ole, ja siksi he varastavat. Tähän eivät syyllisty vain paatuneet rikolliset tai työttömät, sillä monet liikeyritykset huomaavat nykyään, että pahimpia varkaita ovat heidän omat työntekijänsä, joista monet ovat vastuunalaisissa tehtävissä.

Turva on huonontunut

Kaikki tämä merkitsee sitä, että rahasi eivät ole enää yhtä hyvässä turvassa kuin aiemmin. Mutta se ei ole yllättävää, sillä Raamatun profetia ennusti, että tämän asiainjärjestelmän ”viimeisinä päivinä” olisi ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä”. (2. Timoteukselle 3:1) Älä siksi luota siihen, että suuntaukset muuttuisivat päinvastaisiksi. Ei ole lainkaan todennäköistä, että tulevaisuudessa rahasi olisivat paremmassa turvassa. Sen sijaan taloudellisen turvattomuuden voidaan odottaa kasvavan sitä mukaa kuin tämän järjestelmän loppu lähestyy.

Sillä välin sinun täytyy tarkastella realistisesti elämäntapaasi ja menojasi. Elä varojesi mukaan. Ole ilman jotakin, jos sinun on pakko, sen sijaan että velkaantuisit korviasi myöten ja saisit kärsiä kaikista sen aiheuttamista ongelmista. Kun velan otto käy välttämättömäksi, käytä sitä viisaasti. Ja opeta lapsesi ymmärtämään rahan arvo ja se, että sitä tulee säästää, ja anna itse hyvä esimerkki.

Älä myöskään lankea siihen ansaan, että yrittäisit tehdä yhä pitempiä työpäiviä tai pitää jopa kahta työtä voidaksesi säilyttää korkeamman elintason. Vaikka voisitkin tällä tavalla korvata sen, mitä inflaatio on ”varastanut”, se vie sinulta sen tärkeän ajan, jota tarvitset huolehtiaksesi vastuistasi, joita sinulla on Luojaasi ja perhettäsi kohtaan. Vain Jumala voi uudessa järjestyksessään ratkaista ihmiskunnan taloudelliset ongelmat. Ja sen hän tekee. Siksi elämän nykyiset epävarmuustekijät tulevat ennen pitkää olemaan iäksi mennyttä, kun Jumalan ”uudesta maasta” tulee totta. – 2. Pietari 3:13; Ilmestys 21:1.

[Taulukko s. 25]

KULUTTAJAHINTOJEN NOUSU VUOSINA 1975–1980

Sveitsi ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 12,2 %

Länsi-Saksa ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 22,3 %

Itävalta ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 29,4 %

Alankomaat ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 33,8 %

Belgia ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 36,0 %

Japani ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 37,2 %

Norja ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 49,7 %

Kanada ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 52,0 %

Yhdysvallat ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 53,1 %

Tanska ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 64,0 %

Ranska ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 64,1 %

Ruotsi ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 65,0 %

Australia ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 65,4 %

Suomi ‐ ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 66,0 %

Irlanti ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 93,3 %

Englanti ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 95,6 %

Kreikka ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 112,6 %

Italia ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 115,7 %

Espanja ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 134,3 %

Portugali ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 151,1 %

Turkki ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ 568,4 %

[Kuva s. 24]

INFLAATIO