Tarkkailemme maailmaa
Kirkon opillinen kriisi
● Helsingin evankelisluterilaisten seurakuntien tiedotusjohtaja, rovasti Juhani Simojoki totesi Suomen Kuvalehdessä (27.8.1982) ilmestyneen artikkelin mukaan kirkon jo käytännössä omaksuneen opin, jonka mukaan Raamattu ei ole Jumalan erehtymätön ilmoitus vaan ihmisten kirjoittama uskonnollinen dokumentti. Niinpä hän esitti ihmisen olevan ”osa eläinmaailmaa, kehityksen tulos, mutta ei välttämättä lopputulos. Jumalan kuva on apinan serkku. . . . Emme myöskään pidä totena, että vedenpaisumus on kerran tuhonnut kutakuinkin kaiken elämän.” Raamatussa ilmenevän maailmanlopun odotuksen suhteen hän viittasi Schweitzerin ajatukseen, jonka mukaan ”niin Jeesus kuin Paavali ja muutkin yksinkertaisesti erehtyivät. Tuo odotus kuului sen ajan maailmankuvaan, mutta ei enää meille. Odotettua loppua ei tullut eikä sitä ole enää syytä odotella.” Suomen luterilaisessa kirkossa vallitsevasta tilanteesta hän mainitsi: ”Maallikkojen lisäksi kirkossamme on myös teologeja, jotka eivät odota Herran päivää, Jeesuksen toista tulemista, eivät myöskään omaa ylösnousemustaan. Tavallisesti hienotunteisuus pidättää heitä puhumasta näkemyksistään ja loukkaamasta toisten uskoa. . . . Valmiutta eräiden opinkohtien kieltämiseen on todennäköisesti aika paljon. Ristiriita on ollut melko hyvin piilossa, mutta loputtomiin se ei siellä pysy. Paine purkautuu.”
Pappien määrä laskussa
● ”Roomalaiskatolisen kirkon pappispula pahenee kymmenen vuoden kuluessa kaikkialla maailmassa ja käy pian kriittiseksi Yhdysvalloissa”, kertoo New York Times. Katolisen kirkon tuoreimpien tietojen mukaan Yhdysvaltojen katolisten seminaarien oppilasmäärä on laskenut kuluneen kymmenen vuoden aikana 50 prosenttia, 22963:sta vuonna 1972 nykyiseen 11500:aan. Chicagon yliopiston mielipiteentutkimuskeskus Yhdysvalloissa ennustaa, että pappien määrä vähenee nykyisestä 58085:stä alle 25000:een kahdessakymmenessä vuodessa. Chicagon tutkijaryhmän mukaan pappien pakollinen naimattomuus on laskun pääsyitä. Nykyajan katoliset vanhemmat eivät myöskään halua pojistaan tulevan pappeja.
Syöpää ehkäisevä ruokavalio
● Yhdysvaltain tiedeakatemia julkaisi hiljattain 500-sivuisen raportin ”Ruokavalio, ravitsemus ja syöpä”, jossa annettiin kokeilunluonteisia ravitsemukseen liittyviä suuntaviivoja, jotka ”todennäköisesti vähentävät syöpäriskiä”. Raportti suosittelee käytettäväksi vähemmän niin tyydyttyneitä rasvoja (lihassa ja kokomaitotuotteissa) kuin tyydyttymättömiäkin rasvoja (kasvisöljyissä) ja savustettuja, suolavedessä tai etikkaliemessä säilöttyjä sekä suolattuja ruokia, kuten makkaraa, pekonia ja savustettua kalaa. Se suosittelee myös syötäväksi enemmän hedelmiä ja kasviksia, joissa on runsaasti C-vitamiinia (sitrushedelmiä, tomaatteja ja parsakaalia) ja beetakaroteenia, jota on kurpitsoissa, porkkanoissa ja muissa keltaisissa ja vihreissä vihanneksissa, sekä kohtuullisuutta alkoholin käytössä. Tämä raportti, joka kumoaa akatemian aikaisemman näkemyksen ruokavaliosta ja syövästä, on kaksi vuotta kestäneen noin 10000 ravitsemustutkimusta käsittäneen tarkastelun tulos.
Sotien kustannukset
● Ihmishenkien ja omaisuuden tuhoamisen lisäksi Libanonin ja Falklandinsaarten sodat ovat lisänneet sotiin osallistuneiden maiden taloudellisia ongelmia. Israelin puolustusbudjetti verottaa nykyään 18 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, mikä on moninkertainen määrä verrattuna useimpien muiden maiden puolustusmenoihin. Laskun maksamiseksi hallitus aikoo korottaa elintarvikkeiden ja polttoaineiden hintoja 12–19 prosenttia ja liikevaihtoveroa 12–15 prosenttia. Tämän kaiken odotetaan lisäävän vuotuisen inflaation Israelissa jopa 150 prosenttiin. Samoin Argentiinassa saattaa inflaatio äskeisen sodan vuoksi saavuttaa vuoden loppuun mennessä 200 prosentin määrän, ja ulkomaanvelkaa on kertynyt maksettavaksi 163 miljardia markkaa. Myös Englanti on kärsinyt tappioita, kun ajatellaan maksettavia laskuja. Ylellisen valtamerialuksen Queen Elizabeth 2:n käyttäminen joukkojen kuljetukseen maksoi valtiolle noin miljoona markkaa päivässä ja 3000 sotilaan pitäminen Falklandinsaarilla maksaa noin 178 miljoonaa markkaa kuukaudessa. Niinpä näyttää väistämättömältä, että Englannissa on edessä veronkorotus.
Verta ja kauhua
● Kassamenestykset ovat saaneet Hollywoodin valmistamaan yhä enemmän verisiä kauhuelokuvia. Elokuvakriitikko Larry Cohenin mukaan 1970-luvun puolivälissä sellaisia elokuvia valmistettiin noin 50 joka vuosi, mutta ”nyt on mahdollista saada valmiiksi kaksi uutta kauhuelokuvaa joka viikko”. Kirjankustantajat hyötyvät myös selkäpiitä karmivista jännäreistä. ”Sellaiset ovat kuumaa tavaraa, joka menee kaupaksi nykyään”, sanoo eräs taskukirjojen päätoimittaja. Mutta miksi sellaiset elokuvat ja kirjat ovat niin suosittuja? Psykoanalyytikko Morton Kissen uskoo niiden suosion kuvastavan aikaa, jota elämme. ”Todellisuuden pakeneminen on hyvin olennaista ajallemme”, hän sanoo. ”Ihmiset eivät halua kohdata aikamme todellisia vakavia ongelmia.” Toiset ajattelevat ehkä kuten psykologi Joyce Brothers: ”Kun oma elämä tulee tarpeeksi sekavaksi ja pelottavaksi . . . on helppo paeta kauhukertomusten maailmaan. . . . Sitten voi palata takaisin omaan pelottavaan tai uhkaavaan elämäänsä ja paremmin huolehtia siitä.”
Valvova silmä taivaalla
● Pohjois-Amerikan ilmapuolustusjärjestelmä (NORAD) tehokkaine tutkineen, teleskooppeineen ja kameroineen pitää silmällä paitsi noin 1200:aa avaruudessa olevaa eri kansojen satelliittia myös lähes kolme kertaa niin suurta määrää kiertoradoilla olevia esineitä, ’avaruusromua’ – käytettyjä raketteja, vaurioituneita satelliitteja, metallinkappaleita, keraamisia laattoja ja moninaisia muttereita ja pultteja. NORAD tarkkailee huolellisesti kaikkia näitä ja pitää niistä luetteloa. Miksi? Koska avaruudessa oleva tunnistamaton esine voidaan helposti sekoittaa vihollisen hyökkäysohjukseen, mikä voisi käynnistää vastahyökkäyksen ja joukkotuhon. NORADin tehokkaat kamerat voivat havaita jalkapallon kokoisen esineen 32000 kilometrin päästä. Äskettäin havaittiin radallaan kiertävä hansikas.
Satavuotiaiden neuvot
● Pitkän eliniän komiteaksi kutsuttu tutkimusryhmä Kaliforniassa Yhdysvalloissa teki tutkimuksen, joka koski tuhatta 100-vuotiasta tai vanhempaa amerikkalaista, ja se yritti saada selville heidän pitkäikäisyytensä salaisuuden. Yksi satavuotiaiden antamista tärkeimmistä neuvoista oli ”kohtuuttomuuden välttäminen kaikessa”, kertoo Seattle Times. Heidän pitkäikäisyyttään edistäneitä tärkeitä tekijöitä olivat kohtuullisuus syömisessä ja juomisessa, varhainen ylös nouseminen ja nukkumaan meneminen, ahkera työnteko, paineiden välttäminen ja hengellisen elämän viettäminen. Vaikka asiantuntijat ovat pitäneet ruumiinliikuntaa, ruokavaliota, perinnöllisyyttä ja lukuisia muita tekijöitä tärkeinä, satavuotiaiden kokemuksen perusteella näyttää siltä, että ”parempi itsehillintä” ja ”myönteisempi ja levollisempi asennoituminen” ovat pitkän iän avaimia, kertoo raportti.
Ongelma-autoilijat
● Millaisia ovat onnettomuusalttiit autoilijat? Toisin kuin useimmat ihmiset ajattelevat ”useimpiin liikenneonnettomuuksiin ovat syynä tavallisten autoilijoiden huomaamattomuus- tai huolimattomuusvirheet pikemminkin kuin joidenkuiden ongelma-autoilijoiden virheet” liikenneturvallisuuden asiantuntijan Theodore Forbesin mukaan. Indiana-yliopistossa Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoittaa, että huomattavin onnettomuuksien syy ei ole ylinopeus, perä perää jonossa ajaminen eikä alkoholin käyttö vaan huolimattomuus liikenteeseen mukaan mentäessä, kaistoja vaihdettaessa tai ohitustilanteissa. Vaikka muut tutkimukset osoittavat, että onnettomuuksiin joutuneista 90 prosenttia pitää itseään keskitasoa parempana ajajana, tutkijat sanovat, että 90 prosenttia kaikista liikenneonnettomuuksista aiheutuu ”siitä nupista joka on ratin takana”.
Taikauskoa marxilaisten keskuudessa
● Lähes kolmekymmentä vuotta kestäneen marxilaisen opetuksen jälkeen vanhan kansan taikausko kukoistaa yhä Kiinassa. Kanadassa ilmestyvässä Globe and Mail -lehdessä olleessa Pekingistä tulleessa raportissa kerrotaan puolueeseen kuuluvasta mallikelpoisesta pariskunnasta, joka päätti, että perheen kuollut poika tarvitsee aviopuolison. Pariskunta löysi puolisoksi sopivan kuolleen ja järjesti vihkiäiset. Raportti kertoo, että ”nämä kaksi ruumista kaivettiin esiin haudoistaan, pidettiin vihkimismuodollisuudet ja sitten morsian ja sulhanen haudattiin uudelleen toistensa viereen”. Molempien vanhempien kodissa pidettiin ylpeillen esillä vihkiäisistä otettuja valokuvia. Kuolleiden avioliitto ja muut muotomenot ovat jäänteitä Kiinan kansanuskonnosta, joka on buddhalaisuuden, taolaisuuden ja konfutselaisuuden esi-isien palvonnan sekoitus. Sellaisten tapojen jatkuva arvostelu lehdistössä kertoo vain tapojen suosiosta.
Näyttöpäätteet vaarattomia
● Kun tekstinkäsittelylaitteet ja kotitietokoneet tulevat yhä yleisemmiksi, herää väistämättömästi kysymys, joutuisiko sellaisten laitteiden käyttäjä työskennellessään pitkään niiden kanssa alttiiksi vahingolliselle säteilylle. Kanadan lääkäriliiton lehti Journal kertoi hiljattain kymmenen vuotta kestäneen tutkimuksen osoittavan, että näyttöpäätteessä kehittyvät röntgensäteet imeytyvät elektroniputkeen eivätkä säteile ulos. Siten näyttöpäätteen ääressä työskenteleminen ei ole selonteon mukaan vaarallisempaa kuin musta-valkoisen television katseleminen, eikä sen pitäisi aiheuttaa säteilyvaaraa käyttäjälle. Selonteon mukaan se ei olisi silmille ja lihaksille rasittavampaa kuin työskenteleminen minkä tahansa koneen ääressä, joka ”vaatii kiinteätä asentoa ja katseen keskittämistä”.
Missä lääkärit ovat?
● Tri Rosalinda Valenzuela YK:n Maailman terveysjärjestöstä (WHO:sta) sanoo, että ”lääkärit ovat jakaantuneet silmäänpistävän epätasaisesti” maailman eri osiin. Hän mainitsi, että esimerkiksi ”Itä-Afrikka on maailman epäsuosituin alue, sillä suhde on siellä 6 lääkäriä 100000 ihmistä kohden eli yksi lääkäri 17480 ihmistä kohden”. Toisaalta tri Valenzuela mainitsi, että ”Länsi-Eurooppa on suosituinta aluetta, sillä siellä suhde on 190 lääkäriä 100000 ihmistä kohden eli yksi lääkäri 528 ihmistä kohden” – 33 kertaa Itä-Afrikan määrä! Koko Afrikassa on keskimäärin noin yksi lääkäri 5400 ihmistä kohden, kun taas Aasiassa suhde on yksi 2800 ihmistä kohden ja Pohjois-Amerikassa yksi 600 ihmistä kohden.