Nautojen tarkoituksenmukainen rakenne
”ISÄ, opettaja sanoi tänään, että lehmällä on neljä mahaa, jotka se on kehittänyt evoluution avulla. Onko se totta?” kysyi Jenny, soma teini-ikäinen tyttö. ”Jos on, niin miksi meillä ihmisillä on vain yksi maha, jos meidän otaksutaan olevan paljon korkeammalla kehitysasteella kuin lehmän?”
”Ensinnäkin ollaksemme tarkkoja meidän on kyllä sanottava, että lehmällä on vain yksi maha, mutta siinä on neljä osastoa. Eläimiä, jotka syövät etupäässä ruohoa ja heinää ja hienontavat märepaloja, kutsutaan märehtijöiksi. Annapa kun piirrän sinulle kuvan siitä tähän vanhaan kirjekuoreen . . . Ensimmäinen osasto on pötsi, joka vetää noin 200 litraa ja vie noin 80 prosenttia lehmän mahalaukun tilavuudesta. Neljäs osasto eli juoksutusmaha on varsinainen sulatusmaha, ja se on samankaltainen kuin ihmisen maha suolahappopitoisine ruoansulatusnesteineen. Ruoho, johon on sekoittunut paljon sylkeä, kulkeutuu pötsiin ja verkkomahaan, jossa se imee itseensä vettä ja jossa bakteerit saavat sen käymään. Myöhemmin se nousee takaisin suuhun, jolloin eläin pureksii sen perusteellisesti.”
”Tosiaan, olenhan minä usein nähnyt lehmien pureskelevan märepaloja.”
”Lampaat tekevät samoin. Nyt hienonnettu ruoka joutuu uuteen käsittelyyn, ja kulkiessaan kahden muun osaston läpi siitä poistuu vettä ja ruoansulatusnesteet pääsevät vaikuttamaan siihen. Ruoho ja heinä ovat suurimmaksi osaksi selluloosaa, kuten joka-aamuinen sanomalehtemme. Lehmiä on jopa ruokittu revityillä sanomalehdillä, joihin oli sekoitettu melassia. Oletko tiennyt, että tavallinen lehmä erittää noin 37 kertaa enemmän sylkeä kuin me ihmiset? Nämä neljä osastoa vievät kolme neljäsosaa vatsaontelosta. Mikä sitten on tulos? Kaikki tämä ruoho ja heinä pitävät eläimen elossa ja auttavat sitä maidoneritysaikana tuottamaan hyvää, rasvaista maitoa – erinomaista ravintoa.”
”Minusta ei nyt tunnu siltä, että lehmä olisi kehittänyt tällaisen monimutkaisen ruoansulatusjärjestelmän evoluution avulla.”
”Se ei ole järkevää. Luoja suunnitteli lehmän sellaiseksi, että se syö ruohoa, jota on niin runsaasti maapallollamme, ja muuttaa sen maidoksi, josta me teemme juustoa, jäätelöä ja niin edelleen.”
”Se on kuin tehdas.”
”Tehtaat ovat yleensä pahanhajuisia, meluisia ja rumia paikkoja, ja niissä lakkoillaan. Mutta lehmä, Mestarisuunnittelijan tuote, on hiljainen, säyseä ja silmään pistävän tehokas, eivätkä myöskään työntekijät aiheuta ongelmia, sillä lehmä käyttää valoisan ajan ja osan iltaa syömiseen ja märepalojen hienontamiseen. Kaikki kunnia näin hämmästyttävästä tuotannosta kuuluu Jehovalle.”
”Ymmärrän nyt, että lehmä on suunniteltu hyvin tarkoitukseensa ja palvelemaan meitä ihmisiä, mutta entä hevonen? Sekin syö ruohoa ja heinää. Onko silläkin neljä mahaa kuten lehmällä?”
”Ei ole. Olemme yhtä mieltä siitä, että Luoja suunnitteli lehmän ruoansulatusjärjestelmän tiettyä tarkoitusta varten. Mutta se on tuskin mikään sulavalinjainen eläin. Voitko kuvitella, että kilparatsastajat ratsastaisivat tosi mielessä lehmillä lehmäkilpailuissa? Tuskinpa.
”Sitä vastoin hevosta suunniteltaessa on ajateltu nopeutta ja voimaa. Jalostuksella on saatu aikaan kauniita kilpahevosiksi sopivia hevosia. Ennen vanhaan työhevosia jalostettiin sellaisiksi, että ne jaksoivat kantaa panssaripukuisia sotilaita – ja haarniskamiehet olivat painavia! Nykyään työhevosia käytetään raskaitten kuormien vetämiseen. Psalmissa 147:10 Raamattu puhuu ”hevosen voimasta”. Muinaiset egyptiläiset käyttivät hevosia paljon sotatarkoituksiin. Niitä käytettiin sodissa aina ensimmäiseen maailmansotaan asti. Mestarisuunnittelija ei siis antanut hevosille sellaista valtavaa mahaa kuin hän antoi lehmälle. Se ei pureskele märepaloja. Kuitenkin sillä on ohut- ja paksusuolen välissä suuri umpisuoli, ja se toimii eräänlaisena viivytyssäiliönä, jossa ruohon selluloosa likoaa ja käymisbakteerit pääsevät vaikuttamaan siihen. Myöhemmin tämä massa siirtyy paksusuoleen, jossa hyödylliset ravintoaineet imeytyvät vereen. Sen jälkeen tarpeeton jäte saapuu ruoansulatuskanavan loppupäähän. Lehmän tavoin hevonenkin voi siis helposti syödä elatuksekseen ruohoa ja heinää, mutta Luoja antoi sille sellaisen ruoansulatusjärjestelmän, joka sopii sen ominaisuuksiin.
”Kerron selventävän esimerkin. Olettakaamme, että klassisen musiikin ystävä menee arkkitehdin luo ja pyytää häntä suunnittelemaan talon. Hän haluaisi siihen hyvin suuren olohuoneen voidakseen soittaa äänitettyä musiikkiaan tehokkailla hifilaitteillaan. Arkkitehti suunnittelee talon sellaiseksi, että se täyttää tämän tarpeen. Seuraava asiakas saattaisi olla romaanikirjailija. Hän haluaa taloonsa työhuoneen, joka ei ole liian iso, ja runsaasti kirjastotilaa laajalle kirjakokoelmalleen. Arkkitehti suunnittelisi talosta sellaisen, että se tyydyttää tuon tarpeen.”
”Se kuulostaa järkevältä, mutta ajatellaanpa vielä tuota lehmää . . . Minua askarruttaa, että miksi meillä, jotka muka olemme evoluution tuotetta, on vain yksi maha, kun taas melko tyhmällä lehmällä on mutkikas, neliosainen maha. Mistä se johtuu?”
”Kultaseni, meillä ihmisillä maha on vain osa ruoansulatusjärjestelmäämme. Me voisimme jopa elää ilman mahalaukkua, ja jotkut elävätkin. Ohutsuolemme on meille paljon tärkeämpi. Se voi käsitellä hyvin monenlaisia ruokia. Ajattelehan, miten valtavan monenlaisia ruokia me voimme syödä nautinnoksemme. Se on osoitus Luojan rakkaudesta ihmiskuntaa kohtaan, ja hän on antanut meille sopivan ruoansulatusjärjestelmän. En tiedä mitä lehmä ajattelee, kun se laskeutuu mahalleen ja alkaa jauhaa märepaloja, mutta tiedän äitisi antavan meille herkullisia aterioita, joita me odotamme ja syömme mielihalulla. Toinen seikka: haluaisitko olla lehmän näköinen? Typerä kysymys, vai kuinka? Olet kaunisvartaloinen nuori tyttö ja pystyt nauttimaan monista herkullisista ruoista. Jumala on tehnyt meidät tällaisiksi. Mutta lehmä on tarkoitettu tuottamaan herkullista maitoa tavallisesta ruohosta ja heinästä. Luojamme on tosiaankin Mestarisuunnittelija. . . . Mikä sinua hymyilyttää?”
”Ajattelen hullua kuningas Nebukadnessaria, joka söi ruohoa seitsemän vuotta!” Luuletko hänenkin hienontaneen märepaloja? – Daniel 4:20–30.
[Kaavio s. 14]
(Ks. painettu julkaisu)
Ruoansulatuksen vaiheet tyypillisen märehtijän neliosaisessa mahassa
1 Ruoka menee pötsiin ja verkkomahaan
pohjukaissuoli
pötsi
”mahapolku”
ruokatorvi
verkkomaha
satakerta
juoksutusmaha
2 Käymisen jälkeen ruoka siirtyy takaisin suuhun hienonnettavaksi
3 Uudelleen nielaistu ruoka sulaa täysin satakerrassa ja juoksutusmahassa