Kuka haluaa kymmenen miljoonaa pakolaista?
TRAN on opettanut matematiikkaa. Nyt hän yhdessä 1900 muun kanssa taistelee pysyäkseen elossa täpötäydessä thaimaalaisessa pakolaisleirissä. ”Suurimmat ongelmamme ovat ravinnon ja peseytymismahdollisuuksien puute”, sanoo tämä 27-vuotias entinen opettaja.
Alan oli toisenlainen pakolainen. Surkea taloudellinen tilanne ja sortava hallitus saivat hänet jättämään eräässä Karibianmeren saaressa sijainneen kotinsa. Yli tuhannen kilometrin matka Yhdysvaltoihin oli vaarallinen yritys. Alan päätyi lopulta pakolaisleiriin.
Toisen maailmansodan jälkeen pitkälti yli 40 miljoonan ihmisen kohtaloksi on tullut pakolaisuus. He ovat taivaltaneet vaivalloisesti halki paahtavien autiomaiden, raivanneet tiensä läpi viidakkojen ja olleet mitättömissä, ränsistyneissä aluksissaan merten ankarien aaltojen heiteltävinä. Tuhannet ovat kuolleet pääsemättä perille. Tuhannet muut ovat kärsineet nöyryyttävää kohtelua, kun heidät on ahdettu leireihin, jotka muistuttavat havahduttavan paljon toisen maailmansodan aikaisia keskitysleirejä. Viranomaiset arvioivat, että maailmassa oli vuonna 1982 hyvinkin yli kymmenen miljoonaa pakolaista!
Maailma on tähän asti suhtautunut tähän ankaraan todellisuuteen varsin nuivasti. Niukat rahavarat ja kylmät poliittiset laskelmat tukahduttavat tehokkaasti auttamisyritykset. Ja vaikka YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus esittääkin, että ihmisillä on oikeus ”hakea ja nauttia turvapaikkaa”, ei ole juuri takeita siitä, että maa, johon he pakenevat, myöntää sen heille.
Kaikkia ei lisäksi juridisesti pidetä pakolaisina. Tuo nimitys sovelletaan tavallisesti sellaisiin, jotka ovat paenneet kotimaastaan siksi, että he ovat saaneet osakseen poliittista, rodullisia tai uskonnollista vainoa, Mutta tämän määritelmän mukaisesti niitä, jotka pakenevat taloudellisen puutteen tai jonkin luonnononnettomuuden vuoksi, ei kuitenkaan pidetä pakolaisina, vaan heitä nimitetään halveksivasti ”laittomiksi maahanmuuttajiksi”.
Entä kuka haluaisi ottaa vastaan maailman kodittomat? Eivät monetkaan. Heidän yhdistämisensä vieraan maan väestöön, jolla on erilainen kieli ja kulttuuri, voi koitua vahingoksi molemmille osapuolille. Usein pakolaisilla ei myöskään ole tarpeellista pätevyyttä työn saamiseksi. Niihin joilla on tällaista pätevyyttä, suhtaudutaan usein vihamielisesti, koska heidän katsotaan vievän työpaikkoja maan omilta asukkailta. Niinpä monien mielestä on parempi unohtaa pakolaisten ahdinko, ja siirtää koko ongelma valtion byrokraateille. Mutta kuten tulet näkemään, asia vaatii todella huomiota.