Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g84 8/3 s. 22-24
  • Miksi käyttää aikaa lukemiseen?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Miksi käyttää aikaa lukemiseen?
  • Herätkää! 1984
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Miksi monet eivät halua lukea
  • Lukutaitosi parantaminen
  • Kiinnitä huomiota lukemiseen
    Hyödy teokraattisen palveluskoulun opetuksesta
  • Miten lukea ja muistaa
    Teokraattisen palveluskoulun ohjekirja
  • Varo uuslukutaidottomuutta
    Herätkää! 1996
  • Miksi lasten on tärkeää lukea? – Osa 1: Lukeminen vai katsominen?
    Apua perheille
Katso lisää
Herätkää! 1984
g84 8/3 s. 22-24

Nuoret kysyvät:

Miksi käyttää aikaa lukemiseen?

VIIDENTOISTA vuoden ikäinen Pierre lukee hyvin harvoin. ”Luen tietenkin sarjakuvalehtiä”, hän sanoo, ”ja joskus autolehtiä.” Mutta sen lisäksi hän ei lue juuri muuta kuin läksyjä, joita hänellä on koulussaan Pariisissa.

Miten sinä suhtaudut lukemiseen? Onko lyhyenkin artikkelin, kuten tämän, lukeminen sinusta ikävystyttävää ja koettelevaa? Jos on, niin et ole siinä suhteessa ainoa. Ranskassa viikoittain ilmestyvä TV-lehti Télérama sanoi otsikon ”Lukeako? Sinun täytyy laskea leikkiä!” alla: ”Tämä on [haastateltujen nuorten] mielipide lukemisesta. He sanoivat sen hyvin suoraan. He lukevat hyvin vähän jos lainkaan siitä yksinkertaisesta syystä, että se on heistä ikävystyttävää.” Artikkeli esitti surullisen johtopäätöksen: ”Tuskin edes yhden kolmesta nuoresta voidaan todella sanoa harrastavan lukemista.”

’Mitä sillä on väliä?’, saattaa joku kysyä. On paljonkin, kuten 1700-luvulla elänyt kirjailija sir Richard Steele sanoi: ”Lukeminen on mielelle samaa kuin liikunta ruumiille.” Ja vaikka painetun sivun silmäilemisen ja ymmärtämisen kyky voi tuntua itsestään selvältä, tiedemiehet hämmästelevät tätä ainutlaatuista kykyä. Lukemisessa on kysymys niin valtavan monimutkaisesta silmän ja aivojen yhteistoiminnasta, että Science Digest kertoi erään tiedemiehen sanoneen: ”Voisimme tietokonemallien perusteella ennustaa, että silmä ei voi lukea.” Silti se voi – nopeasti ja tehokkaasti.

Mutta lukeminen on paljon enemmän kuin vain tiedemiehiä kiinnostava merkillinen kyky. Se vetoaa myös älyyn ja mielikuvitukseen. Voit nojatuolissasi siirtyä maailman ääriin, tavata kiinnostavia ihmisiä, syventyä kauniisiin runoihin, tutkia uusia ja kiinnostavia asioita, tarkastella päivän tapahtumia ja elää historiaa uudelleen. Ja mikä vielä paljon tärkeämpää, lukeminen on välttämätöntä Raamatun ymmärtämiseksi. Vain sitä lukemalla voit tietää, miksi olemme olemassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mitä meidän täytyy tehdä nyt miellyttääksemme Jumalaa.

Raamattu kannustaa meitä siksi lukemaan – ja lukemaan hyvin! Joosuaa, jonka suunnattomana tehtävänä oli johtaa Jumalan kansa Luvattuun maahan, käskettiin ’lukemaan Jumalan lakia hiljaisella äänellä päivät ja yöt’. (Joosua 1:8, UM) Samoin Israelin kuninkaita käskettiin valmistamaan itselleen jäljennös Jumalan laista ja ’lukemaan sitä niin kauan kuin elävät oppiaksensa pelkäämään Herraa, Jumalaansa, ja noudattamaan tarkoin kaikkia hänen lakinsa sanoja ja käskyjä’. (5. Mooseksen kirja 17:19) Onko tällainen lukeminen vähempiarvoista nykyään?

Miksi monet eivät halua lukea

Monet nuoret suhtautuvat kuitenkin vastahakoisesti jonkin kirjan lukemiseen. Jotkut kasvattajat moittivat sitä tapaa, jolla lukemista opetetaan koulussa. Mieleesi ehkä muistuvat ne ikävystyttävät, yksitoikkoiset lauseet, joita jouduit lausumaan opetellessasi lukemaan. Tutkijat, jotka haastattelivat yli 300 lasta, sanoivat: ”Lapset valittivat poikkeuksetta sitä, kuinka typeriä kertomuksia heidän lukukirjoissaan oli ollut, ja he sanoivat inhonneensa sitä, että heidän oli ollut pakko lukea niitä. – – Tällaiset kirjat loukkaavat lasten älykkyyttä.” Tilanne parani tuskin lainkaan varttuessasi, koska silloin sinulle luultavasti annettiin luettavaksi niin sanottuja klassikkoja, jotka puolestaan tyylinsä vuoksi saattoivat tuntua tosi ikävystyttäviltä ja vaikeaselkoisilta. Lukemisesta tuli siten pelätty ja vastenmielinen tehtävä.

Mahdollisesta lukuhalujesi puutteesta ei tule kuitenkaan syyttää vain koulua. Aiemmin mainitussa Téléraman tutkimuksessa 21 prosenttia haastatelluista selitti, miksi lukeminen oli heistä ikävystyttävää: ”Katson mieluummin televisiota.” Millaisin seurauksin? Yhdysvaltain mielenterveysinstituutin raportti sanoo: ”Todisteet tukevat nyt käsitystä, jonka mukaan runsas televisionkatselu vie helposti sen ajan, joka tarvittaisiin lukemisen, kirjoittamisen ja muiden koulussa opittavien taitojen harjoittelemiseen. – – Ylimalkaan televisio näyttää myös vähentävän halua opiskella.”

Mihin tämä kaikki on johtanut? International Herald Tribune -lehdessä ollut kirjoitus sanoi: ”Lukioon tulee kaikkialla maassa nykyään yhä enemmän oppilaita, joilta puuttuu hyvä lukutaito, jota tarvittaisiin historian opiskelussa. Kahden viime vuosikymmenen aikana historia on oppiaineena käytännöllisesti katsoen hävinnyt amerikkalaisista lukioista.” Myös Ford-säätiön raportti vuodelta 1979 esitti johtopäätöksenään, että 25 miljoonaa amerikkalaista ei osaa lukea lainkaan ja 35 miljoonan muun lukutaito on varsin heikko.

Mutta onko lukeminen niin tarpeellista nykyisenä television ja tietokoneitten aikakautena? Kyllä se on! Eihän sellainen joka ei osaa lukea eikä täyttää työhakemusta, saa usein edes ruumiillista työtä! Ja tuleeko paraskaan tietokone koskaan syrjäyttämään ihmisen mielikuvitusta? Lukeminen kiihottaa mielikuvitustasi pakottamalla sinut näkemään mielessäsi sen, mitä luet. Mutta, kuten 12-vuotias Debbie sanoo, ”TV ei jätä paljoakaan sijaa mielikuvitukselle”. Vaikka televisio voi olla opettava, niin etkö silti tarvitsekin kirjoja ja lehtiä saadaksesi erikoistietoa? Antaako televisio sinulle mahdollisuuden pysähtyä ja lukea jotakin sellaista uudelleen, mitä et ymmärtänyt, tai miettiä jotakin tärkeää yksityiskohtaa? Ja vaikka tietokoneet saattavatkin tuntua kirjoja kiinnostavammilta, opitko käyttämään niitä ilman ohjekirjaa?

Siksi lukutaito tulee jatkuvasti olemaan tärkeällä sijalla elämässä. Ne joiden lukutaito on niin huono, etteivät he ymmärrä ruokareseptiä tai yksinkertaista linja-auton aikataulua, ovat paljon huonommassa asemassa. Asia on niin vakava, että eräs opettaja sanoi: ”Lukutaidottomuudesta on paljon enemmän toiminnallista haittaa kuin raajojen puuttumisesta.

Lukutaitosi parantaminen

Sen tietäminen, että sinun tulisi lukea, ei tee sitä kuitenkaan helpommaksi. Hyväksi lukijaksi tuleminen vaatii paljon työtä. Saatat esimerkiksi tuntea jonkun, joka soittaa hyvin kitaraa. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, kuinka paljon tuon taidon oppiminen on vaatinut häneltä aikaa? Ei riittänyt, että hän oppi muodostamaan säveliä tai edes lukemaan nuotteja. Hänen oli tultava nopeaksi ja taitavaksi harjoittelemalla ja soittamalla asteikkoja. Hänen täytyi kyllä ponnistella melkoisesti, mutta hänen ei ole tarvinnut katua siihen käytettyä aikaa.

Samoin pelkkä sanojen ymmärtäminen ei riitä ollaksesi hyvä lukija. Esimerkiksi Ranskassa ilmestyvä viikkolehti L’Express sanoi, että kenelle tahansa on puute, jos hän ei kykene lukemaan ”hänen ikäisilleen sovitetussa kokeessa vähintään 8000 – 10000 sanaa tunnissa”. (Suomen kielessä sanat ovat pidempiä; luultavasti luet tätä kirjoitusta vähintään vastaavalla nopeudella.) Jos toisaalta et lue riittävällä nopeudella (suomen kielellä vähintään 100 sanaa minuutissaa), huomaat pohtivasi ajatusten sijasta sanoja. Jos sinun on usein palattava taaksepäin kadotettuasi ajatuksen, lukemisesi tuntuu raskaalta.

Voit siis parantaa lukutaitoasi siten, että laajennat näkökenttääsi ja luet useita sanoja kerrallaan. Älä anna katseesi pysähtyä jokaiseen sanaan. Älä liikuta huulia lukiessasi, sillä se hidastaa varmasti vauhtiasi. (Tietenkin toisinaan on aivan sopivaa lukea ”hiljaisella äänellä”, esimerkiksi tutkiessasi raamatullista aineistoa.) Varmistaudu lukiessasi siitä, että ymmärrät lukemasi. Vertaa nyt oppimaasi siihen, mitä olet oppinut tuosta aiheesta muista lähteistä. Se auttaa sinua säilyttämään kiinnostuksesi ja keskittymään.

Sopiva ympäristö on myös tärkeä. Syvällisen aineiston ymmärtämisessä ei auta se, että istut mukavassa nojatuolissa musiikin pauhatessa stereoistasi. Tunkkainen huone ei myöskään ole hyvä. Asetu sen sijaan pöydän ääreen, joka on tyhjennetty kaikesta muusta, mikä saattaisi häiritä, ja istu tuolille, jolla pysyt virkeänä.

Amerikkalainen filosofi H. D. Thoreau kirjoitti: ”Kuinka monet ihmiset ovatkaan astuneet elämässään uuteen aikakauteen lukemalla kirjan.” Se voisi hyvinkin pitää paikkansa myös sinusta, varsinkin jos tutustut ’kirjojen Kirjaan’ lukemalla Jumalan sanaa, Raamattua. (1. Pietari 2:2) Se vaatii aikaa ja ponnistelua. Mutta se on todella sen arvoista!

[Alaviitteet]

a Jos pystyt lukemaan tämän kirjoituksen kahdeksassa minuutissa, lukunopeutesi on noin 7700 sanaa tunnissa (noin 130 sanaa minuutissa)!

[Kuva s. 23]

Lukeminen avaa laajoja tiedonaloja ja suo sinulle mahdollisuuden tutustua Luojaasi

[Kuva s. 24]

Liian häiritsevät tai rentouttavat olosuhteet voivat haitata lukemista

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa