Voidaanko metsämme pelastaa?
Herätkää-lehden Kanadan-kirjeenvaihtajalta
KUINKA virkistävää ja miellyttävää onkaan kävellä kauniissa metsässä! Kun katselee, miten mahtavat puut kohottavat korkeat latvansa kohti ylhäällä kaareutuvaa sinistä taivasta, se herättää syvää kunnioitusta. Joustavaa sammal- ja neulasmattoa astellessa mieleen saattaa tulla se, että jotkin nykyään elävistä puista olivat vain pieniä taimia silloin, kun Jumalan Poika käveli maan päällä 1900 vuotta sitten.
Majesteettisen luonnon keskellä voi tuntea sellaista rauhaa ja levollisuutta, jota ei löydä nykyisen maailman teennäisyydestä. Eräs kirjailija sanoikin: ”Ehkä suurin metsistämme saatava hyöty on se virkistys, minkä ruumis ja mieli sieltä saa.” Kuinka järjetöntä tuhlausta siksi onkaan, että metsien peittämät mäet ja laaksot muutetaan hajalle revittyjen puiden ja kantojen joutomaaksi! Kuitenkin juuri näin tehdään kaikkialla maailmassa!
Metsien ryöstäminen
Kuinka laajamittaista metsien tuhoaminen on? Newsweek-aikakauslehti kertoi vuonna 1980: ”Kolme hehtaaria metsää häviää siinä ajassa, jonka tämän virkkeen lukeminen kestää.” Lehti jatkoi: ”Maailman metsistä on hävitetty ehkä puolet vuoden 1950 jälkeen, ja nykyään metsistä katoaa joka vuosi 1–2 prosenttia – noin 10–20 miljoonaa hehtaaria.” Ympäristöasiantuntija Erik Eckholm selitti: ”Voidaan varmasti sanoa, että vuosittain tuhoutuu Kuuban kokoinen maa-alue.”
Tuoreiden raporttien mukaan kaksi kolmasosaa Latinalaisen Amerikan alkuperäisestä metsäalasta on hävitetty. Afrikan metsistä on tuhoutunut puolet. Thaimaan metsistä on vain kymmenen viime vuoden aikana käytetty neljännes. Filippiineillä on viiden viime vuoden aikana haaskattu seitsemäsosa koko maan metsäalasta. Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. On totta, että puuta tulisi jatkuvasti käyttää, mutta on järkyttävää nähdä, miten näitä valtavia luonnonvaroja tuhlataan häikäilemättömästi.
Ihmisen vastuu
Puuta käytetään nykyään mitä erilaisimmin tavoin. Ajattelehan vain erästä pikkulämpimiä tarjoavaa kioskiketjua. Se käyttää vuosittain pelkästään mukeihin ja lautasiin, ruokaliinoihin ja mehupilleihin puuraaka-ainetta määrän, joka vastaa yli 800 neliökilometrin metsäalaa!
Nähdessään mahdollisuuden kerätä suuria voittoja valtavat monikansalliset yhtiöt ovat hankkineet omistukseensa leijonanosan kaikista maapallon metsistä ja ovat hävittäneet niitä mielivaltaisesti. Seurauksista ne eivät paljoakaan välitä.
Nykyaikaiset, tehokkaat työvälineet ovat tehneet sellaisen mahdolliseksi enemmän kuin koskaan. Sen sijaan että metsissä heiluteltaisiin kirveitä, nykyaikaiselle puunkaadolle on tunnusomaista moottorisahojen korvia huumaava meteli. Valtavat dieselkäyttöiset metsäkoneet kokoavat tukit murskaten samalla alleen kaikki tielleen sattuvat pikkupuut. Raivattuaan tiensä metsään kovalla rytinällä ja ryskeellä eräs metsäkone kiristää puun rungon ympärille jykevän teräsvanteen ja kiskaisee puun kirjaimellisesti juurineen ylös, mikä tapahtuu yhtä helposti kuin juurikkaan nostaminen juurikasmaalla. Tämä merkitsee metsän täydellistä hävittämistä. Voit hyvin kuvitella, miltä metsä sen jälkeen näyttää.
Erityisen vakavaa on parhaillaan tapahtuva trooppisten sademetsien tuhoaminen. Niitä pidetään maapallon ekologisesti arvokkaimpina alueina. Esimerkiksi Amazonin jokialueella on valtavia puskutraktoreita, jotka raskas ketju välilleen pingotettuna tunkeutuvat rehevään viidakkoon ja pyyhkivät muutamassa tunnissa suuret alueet puhtaaksi puista ja pensaista. Miksi? Tarkoitus on ensinnäkin raivata karjalle laidunmaata. Toinen syy on alueen puusto. Metsurit kaatavat kaupallisesti arvokkaat puut, ja turmelevat samalla jopa kaksi kolmasosaa kaikesta siitä, mitä jää jäljelle.
Syytä huoleen
Kuka on vastuussa tästä häikäilemättömästä metsien tuhoamisesta? Amazonin alueella vastuussa ovat suureksi osaksi kansainväliset lihanjalostusteollisuutta harjoittavat yhtiöt, jotka haluaisivat tuottaa suuret määrät halpaa naudanlihaa vauraampien maiden ruokapöytiin. Mutta olipa kyse metsänhakkuusta tai lihakarjan kasvatuksesta, hävitystyö jatkuu. Siksi monet arvovaltaiset tiedemiehet uskovat, että vuosisadan loppuun mennessä trooppisten sademetsien kasvualue on kutistunut mitättömiksi rippeiksi, mikäli sitä on lainkaan jäljellä.
On kuultu varoittavia puheenvuoroja. Amazonin sademetsien ryöstäminen sai erään kirjailijan varoittamaan: ”Vallitsevien ekosysteemien tuhoutuminen järkyttäisi kaikenlaisia herkkiä ekologisia tasapainotiloja ja hävittäisi peruuttamattomasti yhden valtavan suuren hapenlähteen, joka on välttämätön biosfäärin elossa säilymiselle.” Trooppisten sademetsien tuhoamista on sanottu ”vuosisadan suurimmaksi silmiemme edessä tapahtuvaksi luonnononnettomuudeksi”, ja sen sanotaan ”merkitsevän arvaamattoman suurta uhkaa ihmiskunnalle”.
Tiedemiehet, jotka tutkivat metsien tuhoutumisen vaikutuksia maailman säähän, ovat huolissaan. He näkevät edessämme olevan kaksi mahdollisuutta: joko ilmaston maailmanlaajuinen lämpeneminen keskimäärin runsaalla yhdellä asteella seuraavien 70 vuoden aikana, mikä mahdollisesti ”sulattaisi napajäätiköitä ja kohottaisi merenpintaa yli kuusi metriä”, tai maapallon ilmaston jäähtyminen, koska nykyinen metsien hävittäminen muuttaisi maanpinnan ”kirkkaammaksi”, minkä johdosta auringonvalo heijastuisi suuremmassa määrin takaisin.
Metsien hävittäminen saattaisi vaikuttaa myös sateisiin siten, että Euroopan ja Pohjois-Amerikan tärkeimmät maanviljelysalueet alkaisivat kärsiä alituisesta kuivuudesta. Kirja The Forest Killers vakuutti: ”Me olemme sanalla sanoen hävittämässä juuri sitä, mikä antaa meille ilman ja veden.”
Metsän ekosysteemi
Kirjan The Forest Killers kirjoittaja Jack Shepherd sanoi, että ”luonnonmetsä on tavattoman monimutkainen elinympäristö, jossa on satoja erilaisia kasvilajeja, joista jokaisella on oma sopiva kasvupaikkansa ja jotka tarjoavat sopivat elinolosuhteet myös monille erilaisille eläimille”. Kun metsä saa olla rauhassa, se voi lähes moitteettomien kiertokulkujensa ansiosta huolehtia omista tarpeistaan. Yksi sen erittäin tehokkaista järjestelmistä muuttaa kuolleen aineen kivennäisiksi, joita metsän kasvit lopulta käyttävät ravinnokseen. Luonnontilaisessa metsässä vain hyvin pieni osa näistä epäorgaanisista ravinteista, joiden avulla metsä kukoistaa, huuhtoutuu jokiin tai puroihin.
On kiinnostavaa, että eräät hyttyslajit oleskelevat puiden latvuksissa. Mitä merkitystä sillä on? On esitetty ajatus, että sellaiset hyönteisten aiheuttamat sairaudet kuin keltakuume ja malaria eivät vitsanneet ihmisiä ennen kuin he alkoivat hävittää maailman metsiä. Kuinka herkkä metsien ekosysteemin tasapaino onkaan!
Metsien suojelu
Metsien suojelemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Jotkin maat koettavat rajoittaa hakkuita tiukemmilla laeilla ja lupaehdoilla. Kanadassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Filippiineillä on käynnissä laajoja metsänistutusohjelmia. Jotkin metsäyhtiöt harjoittavat taimien kasvatusta varmistaakseen metsien jatkuvan tuoton. Suuria avohakkuualueita istutetaan jälleen.
Puut tietenkin vaativat kasvaakseen aikaa. Siksi parhaillaan tehdään kokeita nopeakasvuisilla ”superpuilla”, joiden toivotaan voivan estää maailman metsäalan jatkuva supistuminen. Nopeakasvuiset superpuut voivat kasvaa jopa 15 metriä vuodessa, ja ne voivat ehkäistä metsäpalojen leviämistä ja maaperän eroosiota.
Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa puunsiemeniä kiihotetaan tavattoman nopeaan kasvuun. ’Siemenet pannaan pakastimeen, jossa niitä säilytetään neljä kuukautta lähellä jäätymispistettä olevassa lämpötilassa’, kertoo Toronto Star -lehden raportti. ”Sitten ne otetaan pois ja pannaan turpeella ja ohuella sorakerroksella täytettyihin idätysastioihin”. Siemeniä säilytetään näin kuusi viikkoa kasvihuoneessa, ja sinä aikana osa siemenistä itää. Sitten ne pannaan takaisin pakastimeen ajaksi, joka jäljittelee Brittiläisen Kolumbian ”vuoristoalueen talvea”. Kun ne sitten jälleen siirretään ”pakkaskaudestaan” kasvihuoneeseen, ne kasvavat erinomaisesti. Ne valmistuvat 12 kuukaudessa istutuskelpoisiksi. Istutetut nutkansypressit ovat säilyneet elossa 95–100 prosenttisesti.
Metsiä pyritään suojelemaan myös korostamalla sitä, kuinka tärkeää on käyttää niitä puun osia, jotka aikaisemmin heitettiin pois. Puuraaka-aineesta käytetään nykyään hyödyksi vain 43 prosenttia. Nykyaikaisen tutkimustyön ansiosta sahausjätteitä käytetään lastulevyjen valmistamiseen. Puun kuoriosista valmistetaan kattoaineita ja eristemateriaaleja, korkkimaton täyteainetta, tanniinia ja lääkeaineita. Liian lyhyet tai väärät puut, joita ei voida käyttää sahatavaraksi, sahataan sopivan kokoisiksi ja niistä tehdään huonekalujen jalkoja sekä työkalujen varsia ja leikkikaluja. Tutkimustyön edistyessä näyttää siltä, kuten eräs kirjailija asian ilmaisee, ”että puu eri muodoissaan voi tyydyttää lähes kaikki ihmisten ja eläinten tarpeet, ja siten siitä voi tulla aikamme tärkein raaka-aine”.
Puuntarve on todella valtava. Arvioidaan, että metsäteollisuuden vuosittain tarvitseman puun määrästä voitaisiin muodostaa ”vieri viereen sidottujen tukkien lautta, jonka leveys olisi noin puolitoista kilometriä ja joka ulottuisi New Yorkin kaupungista Atlantin yli Lissaboniin saakka”! Niinpä luonnonsuojelijoiden äänet hukkuvat yhä metsätyökoneiden meteliin ja kaatuvien puiden ryskeeseen. Jäljelle jää avoimeksi hakattu maa. Eroosio kuluttaa maaperää, jonka aineksia huuhtoutuu vesiin. Koska joilta puuttuu metsän suoja, ne lämpenevät niin että kalat eivät voi enää elää niissä. Villieläimet siirtyvät muualle. Trooppisten sademetsien alueilla trooppisen auringon kuumuus kovettaa maaperän sellaiseksi, etteivät edes ruohot enää kasva siinä.
Tilinteon päivä
Tilinteon päivä saapuu varmasti! Jehova, Luoja, on luvannut ”saattaa turmioon ne, jotka turmelevat maan”. (Ilmestys 11:18) Voimme olla varmoja siitä, että maapallon metsien parhaillaan tapahtuva ryöstäminen tulee loppuunsa lähitulevaisuudessa.
Kun sinulla seuraavan kerran on tilaisuus kävellä kauniissa metsässä, varaa aikaa todella nauttiaksesi siitä. Hengitä syvään puhdasta, raitista ilmaa ja nauti havupuitten pihkan miellyttävästä tuoksusta. Pysähdy ja kuuntele tuulen pehmeää huminaa puitten latvoissa. Katso ja hämmästele hienon hienoja yksityiskohtia: jalkojesi juuressa olevia kukkia ja saniaisia, sammalta ja jäkälää sekä valtavien puiden uljaita oksia. Kohdista kunnioittava katseesi mahtavien puiden korkeimpiin latvoihin. Kaikki näkemäsi kertoo rakkaudellisen Luojan kätten ihanista teoista. – Psalmit 69:35; Roomalaisille 1:19, 20.
Samalla kun nautit kävelystäsi metsässä, voit olla varma yhdestä asiasta: Jehova Jumala pelastaa metsät, vaikka ihminen ei niin tekisikään.
[Kaavio/Kartta s. 12]
(Ks. painettu julkaisu)
Trooppisia metsiä häviää vuosittain:
Aasiassa ja Oseaniassa 2 miljoonaa hehtaaria
Amerikassa 5,6 miljoonaa hehtaaria
Afrikassa 3,6 miljoonaa hehtaaria
Joka vuosi tuhoutuu alue, joka vastaa noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta