Elossa säilymisen salaisuuksia

Luonnonvarainen pakkasneste

Ihmiset ovat haaveksineet vuosia ajasta, jolloin he voisivat syväjäädyttää ihmisen ja palauttaa hänet elämään joskus tulevaisuudessa. Joillekin sammakoille tällainen ei kuitenkaan ole vain haave. Niille se tapahtuu joka vuosi.

Muiden eläinten tavoin sammakoillakin on pulmana se, miten ne voivat selviytyä talvesta ilman keskuslämmitystä ja takkatulta. Miten ne ovat ratkaisseet ongelman? Ne ”vain kyyhöttävät taivasalla, kunnes ne ovat umpijäässä”, kertoo Toronto Star -lehden raportti. Kevään saapuessa sammakko sulaa ja alkaa jälleen kurnuttaa.

Miten on mahdollista, että jäätyminen ei koidu sille kohtalokkaaksi? Biologi Kenneth Storey sanoo: ”Saimme selville, että sammakot tuottavat erikoista pakkasnestettä: glukoosimolekyylejä. Se oli meille täysi yllätys, sillä meille oli sanottu, että sitä ei voida mitenkään käyttää jäätymisen estoon, mutta sammakotpa voivat.” Kun ne jäätyvät, ilmeisesti tämän glukoosin ansiosta niiden kudosnesteet muuttuvat siirappimaisiksi sen sijaan että muodostuisi jääkiteitä, jotka voisivat laajentuessaan rikkoa soluja.

Pakkasnesteen vasta-aine

Science Digest -aikakauslehti kertoo, että eräissä Etelämantereen eläimissä on luonnollista pakkasnestettä, jonka avulla ne voivat liikkua jatkuvasti myös kylmällä ilmalla. Mutta jos lämpötila laskee liiaksi, ne jäätyvät ja kuolevat. Pienen pieni siivetön kärpänen, jonka tieteellinen nimi Belgica antarctica on sitä paljon suurempi, käyttää myös luonnonmukaista pakkasnestettä pystyäkseen liikkumaan tavanomaisen kylmällä ilmalla. Mutta kun ilma uhkaa muuttua hyvin kylmäksi, se käyttää ”pakkasnesteen vasta-ainetta” säilyäkseen elossa. Jo kauan ennen kuin lämpötila laskee vaarallisen alas, tämä vasta-aine ehkäisee pakkasnesteen vaikutuksen. Miksi?

Biologi John Baust selittää: ”Kun pakkasnesteen vasta-aine saa hyönteisen jäätymään suhteellisen lämpimällä ilmalla, tämä erikoinen aineseos varmistaa sen, että jäätyminen tapahtuu hitaasti. Alhaisissa lämpötiloissa nopea jäätyminen poistaisi veden soluista liian nopeasti, minkä johdosta eläin voisi kuolla.” Mutta koska Belgica antarctica jäätyy hellävaraisesti, se säilyy elossa ja sitten vain sulaa lämpötilan jälleen noustessa.

Entäpä kunnon peruna!

Maanviljelijöiden jokavuotinen ongelma on kirvojen, kuten lehtikirvan, aiheuttamat tuhot. Daily Mail -lehden mukaan näyttää siltä, että eräs perunalaji on ratkaissut ongelman aivan itse.

Englannissa Hertfordshiressä työskentelevät tiedemiehet havaitsivat, että perunakasvi Solanum berthaultii valmistaa täsmälleen samaa kemikaalia, jota kuoleva kirva erittää varoittaakseen toisia kirvoja. Tuo kasvi saa olla rauhassa kirvoilta, jotka kyseisen kemikaalin pelästyttäminä pysyvät siitä kaukana.