Nuoret kysyvät:

Miten saan toiset nuoret lopettamaan kiusaamiseni?

Poika kävelee kuin täysin tuhoon tuomittu ihminen. Hän on pingottunut, epävarma ja ilmeisen hämmentynyt uudessa ympäristössään. Toiset opiskelijat huomaavat siten heti, että hän on uusi poika heidän koulussaan. Tyttöjoukko piirittää hänet pian pannakseen hänet läpäisemään tietyt ”kastajaisseremoniat”, ja he pommittavat häntä hävyttömyyksillään! Tulipunaisena hän pakenee lähimpään turvapaikkaan – miestenhuoneeseen. Sen seinät raikuvat naurusta.

EDELLÄ mainitun kaltaiset tapahtumat ovat melko tavanomaisia monissa kouluissa. Toisten ahdistelu, kiusaaminen ja loukkaaminen ovat monien nuorten julmaa ajanvietettä. Muuan nuori sanoikin: ”Heti kun toiset nuoret näkevät minut, he alkavat nauraa, ja minä voisin tappaa itseni.”

Salomo sanoi kerran: ”Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja.” (Sananlaskut 12:18) Samanikäisten taholta tulleet solvaukset voivat sattua nuoren itsetuntoon kuin teroitetun miekan pistot, ja niiden vaikutukset voivat olla varsin pitkäaikaisia. Eräs mies muistelee: ’Kun kävin koulua, monet nauroivat minulle, koska en pystynyt puhumaan aivan selvästi. Aloin jännittää, ja pelkäsin julkista puhumista.’ Pilkka, jonka kohteeksi hän aikoinaan joutui, vaikuttaa häneen vielä tänäkin päivänä.

’Miten saan heidät jättämään minut rauhaan?’ joku nuori voi näin ollen kysyä. Ehkä sinun pitäisi ensin harkita, miksi ihmiset yleensä kiusoittelevat toisia.

Mistä kiusoittelu johtuu

”Nauraessakin voi sydän kärsiä”, sanotaan Raamatussa Sananlaskujen 14:13:ssa. Kiusatessaan jotakuta nuoret purskahtavat usein nauruun. He eivät kuitenkaan ’riemuitse sydämen onnesta’. (Jesaja 65:14) Usein nauru vain peittää ihmisen oman sisäisen sekasorron. Ylvästelevistä sanoistaan huolimatta nuo kiusanhenget saattavat todellisuudessa sanoa: ’Me emme pidä itsestämme, mutta jonkun nuijiminen saa meidät tuntemaan itsemme paremmiksi.’

Muuan opettaja, Edward C. Martin, muistelee erästä tilannetta, jolloin ”muuan tyttöjoukko kiusasi erästä tyttöä kaksi viikkoa sekä tunneilla että vapaa-aikana”. Kiusoittelun uhri ”oli kirjaimellisesti kauhuissaan”. Martin tuli seuraavaan johtopäätökseen: ”Tuolle vihamieliselle ryhmälle tällainen aggressiivisuus oli ykseyden ja toveruuden lähde. He nauttivat sekä avoimista yhteenotoista että peitellystä kiusaamisesta. Ryhmän jäsenet olivat hyvin ylpeitä keksiessään yhä jännittävämpiä menetelmiä vihollisensa ahdistamiseksi, ja se tuotti heille myös ryhmän arvostuksen.” Eräs Shelley-niminen nuori, joka oli mukana tällaisessa kiusoittelussa, esitti samanlaisen johtopäätöksen: ”Me ajattelimme, että se oli ajan hengen mukaista – –. Siitä sai jonkinlaisen läheisyyden tunteen. Ikään kuin kuuluisi johonkin.”

Myös mustasukkaisuus saa ihmiset kiusaamaan toisia. Raamatussa kerrotaan Joosef-nimisestä teini-ikäisestä pojasta, jonka omat veljet kävivät hänen kimppuunsa pelkästään siksi, että hän oli isänsä suosikki. Kiihkeä mustasukkaisuus johti pilkkaamisen lisäksi jopa murhan suunnitteluun. (1. Mooseksen kirja 37:4, 11, 20) Nykyäänkin joku oppilas, joka on poikkeuksellisen älykäs tai josta opettajat pitävät kovasti, saattaa herättää vertaisissaan mustasukkaisuutta. Loukkaukset ’osoittavat hänelle hänen paikkansa’.

Pilkkaaminen johtuu siis usein turvattomuuden tunteesta, mustasukkaisuudesta ja heikosta itsetunnosta. Miksi sinun sitten pitäisi menettää oma itsetuntosi vain sen vuoksi, että joku turvattomuuden tunteesta kärsivä nuori on menettänyt omansa?

Kiusanteon lakkauttaminen

”Autuas se mies, joka ei – – istu, kussa pilkkaajat istuvat”, sanoo psalminkirjoittaja. (Psalmit 1:1) Pilkkaan yhtyminen vain sen vuoksi, että kääntäisit huomion pois itsestäsi, ainoastaan jatkaa loukkausten kiertokulkua.

Salomo antaa kuitenkin joitakin hyödyllisiä neuvoja. ”Älköön mielesi olko pikainen vihaan, sillä viha majautuu tyhmäin poveen.” – Saarnaaja 7:10.

Miksi tosiaankaan suhtautuisit kiusoitteluun kovin vakavasti? Useinhan toiset eivät oikeastaan tarkoita mitään pahaa. Jos joku siis vilpittömästi – tai ehkei aina niin vilpittömästikään – kiusoittelee sinua ja osuu johonkin arkaan paikkaan, niin miksi lannistuisit siitä? Jos hän ei sano mitään säädytöntä, niin yritä nähdä hänen sanojensa huvittavat puolet. On ”aika nauraa”, ja leikillisestä kiusoittelusta loukkaantuminen saattaa olla tilanteen liioittelemista. – Saarnaaja 3:4.

Entäpä jos kiusoittelu ei olekaan leikillistä? Joku saattaa voimistelutunneilla tai pukuhuoneessa esittää purevia huomautuksia ruumiinrakenteestasi. Tai ehkä olet tyttö, jonka ongelma on akne eli finnit, ja joku tekee siitä pilaa. Asian ottaminen huumorin kannalta saattaa olla helpommin sanottu kuin tehty, sillä on luonnollista, että puolustaudumme, kun meitä arvostellaan. Tri Manuel J. Smith sanookin sen vuoksi: ”Neuvon [ihmisiä], etteivät he kiistäisi arvostelua (se on vain maksamista samalla mitalla takaisin), etteivät he asettuisi puolustuskannalle ja etteivät he ryhtyisi vastahyökkäykseen.” Todellisuudessa pilkkaaja haluaakin vain nähdä reaktiosi ja nauttia täysin siemauksin epätoivostasi. Takaisin sivaltaminen, puolustuskannalle asettuminen tai itkuun purskahtaminen rohkaisevat todennäköisesti häntä jatkamaan kiusaamista.

Kirjailija Kathleen McCoy kertoi eräästä Carol-nimisestä teinitytöstä, jota kiusattiin jatkuvasti, koska hän oli pitkä ja ylipainoinen. Carolin äiti kysyi: ”Kun et kerran voi suoranaisesti muuttaa kenenkään toisen käyttäytymistä, niin tuleeko mieleesi mitään keinoja, joiden avulla saisit karistettua ihmiset niskastasi?” Carol vastasi: ”Tarkoitatko, etten antaisi heille sitä tyydytystä, jonka he saavat nähdessään minun joutuvan pois tolaltani?’’ Toisetkin nuoret ovat samalla tavoin torjuneet loukkauksia jättämällä ne välinpitämättömästi täysin vaille huomiota.

Lisäksi kuningas Salomo toteaa: ”Älä myöskään pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan [”Älä kuuntele kaikkea mitä puhutaan” – Raamatunkäännöskomitean suomennos], ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan. Sillä oma sydämesikin tietää, että myös sinä olet monta kertaa kiroillut muita.” (Saarnaaja 7:22, 23) Jos ’panisit mieleesi’ pilkkaajien purevat huomautukset, niin se merkitsisi sitä, että olet liian huolissasi heidän sinua koskevista mielipiteistään. Pitävätkö heidän mielipiteensä paikkansa? Apostoli Paavali joutui epäoikeudenmukaisesti vertaistensa mustasukkaisen hyökkäyksen kohteeksi, mutta hän vastasi: ”Se, että te tai jokin ihmisten tuomioistuin tutkisitte minua, on minusta aivan vähäpätöinen asia – – se, joka tutkii minut, on Jehova.” (1. Korinttolaisille 4:3, 4) Paavalin suhde Jumalaan oli niin vahva, että se antoi hänelle riittävästi itseluottamusta ja omanarvontuntoa, jotta hän saattoi kestää epäoikeudenmukaisia hyökkäyksiä.

”Vastustavan puheen” kestäminen

Toisinaan sinua voidaan pilkata kristillisen elämäntapasi vuoksi. Jeesuksen Kristuksenkin oli kestettävä sellaista ”vastustavaa puhetta”. (Heprealaisille 12:3) Vaikka tuollaiseen puheeseen sisältyikin ilkeämielisiä ja nöyryyttäviä loukkauksia, Jeesus ei koskaan maksanut loukkausta loukkauksella. (1. Pietari 2:22, 23) Hän noudatti sitä nimenomaista neuvoa, jonka hän itse antoi vuorisaarnassaan ja jonka mukaan meidän tulee ’kääntää toinen poski’. – Matteus 5:38–42.

Sinunkin on ehkä kestettävä pilkkaa ja yritettävä jättää se omaan arvoonsa. Älä kuitenkaan yllytä toisia vihamielisyyteen arvostelemalla heitä jatkuvasti tai antamalla sellaisen vaikutelman, että olet toisten yläpuolella. Kun tilaisuus sallii, kerro uskostasi, mutta tee se ”lempeämielisesti ja osoittaen syvää kunnioitusta”. (1. Pietari 3:15) Maineesi hyvin käyttäytyvänä nuorena saattaa osoittautua parhaaksi suojaksesi käydessäsi koulua. Vaikka toiset eivät ehkä pidäkään rohkeasta asenteestasi, niin usein he kuitenkin vastahakoisesti kunnioittavat sinua sen vuoksi.

Muuan tyttöjoukko kiusasi erästä Vanessa-nimistä kristittyä tyttöä. He löivät ja tönivät häntä ja tiputtelivat kirjoja hänen kädestään saadakseen aikaan tappelun. He jopa kaatoivat suklaapirtelön hänen päällensä ja hänen puhtaalle valkoiselle mekolleen. Hän ei kuitenkaan antanut tuon ärsytyksen saada häntä menettämään malttiaan. Kuukausia myöhemmin Vanessa sitten tapasi tuon joukon johtajan eräässä Jehovan todistajien konventissa! ”Vihasin sinun sisukkuuttasi”, tuo entinen rehentelijä sanoi. ”Halusin nähdä sinun menettävän malttisi edes yhden kerran.” Vanessan mielenmaltti herätti kuitenkin hänen uteliaisuutensa ja sai hänet suostumaan Raamatun tutkimiseen Jehovan todistajien kanssa. Hän jatkoi: ”Rakastuin siihen mitä opin, ja huomenna minut kastetaan.”

Älä siis anna ”vastustavan puheen” masentaa itseäsi. Ja kun on paikallaan, ota asia huumorin kannalta. Vastaa pahaan ystävällisyydellä. Kieltäydy haastamasta riitaa, niin aikanaan kiusaajasi huomaavat, ettei sinun pilkkaamisesi tuota heille kovinkaan paljon iloa. Sillä ”halkojen loppuessa sammuu tuli”. – Sananlaskut 26:20.

[Kuva s. 22]

Pilkkaaja haluaa nauttia täysin siemauksin epätoivostasi. Takaisin sivaltaminen tai itkuun purskahtaminen saattaisivat jopa rohkaista häntä jatkamaan kiusaamista

[Kuva s. 23]

Monissa tapauksissa pilkan voi parhaiten torjua siten, ettei kiinnitä siihen mitään huomiota