Uutta tietoa makeasta vedestä

Louisianan maailmannäyttelystä

VIIME vuoden toukokuun 12. päivän ja marraskuun 11. päivän välisenä aikana käveli noin 7 miljoonaa ihmistä Mississippin rantapenkereillä New Orleansin kaupungissa Yhdysvalloissa. Tässä jazzmusiikin synnyinseutuna tunnetussa kaupungissa kuultiin viime vuonna erilaista sävelmää, kun se toimi 34 hehtaarin alueelle levittäytyneen Louisianan maailmannäyttelyn isäntänä. Näyttelyn teemaa ”Maailman joet – makea vesi elämän lähteenä” valotettiin 25 maan näyttelyosastoissa. Näyttely kohdisti huomion makean veden riittävän saannin maailmanlaajuiseen tärkeyteen ja sen turvaamiseen liittyviin ongelmiin.

Kuka tahansa vierailija, joka oli taipuvainen pitämään makean veden saantia itsestään selvänä, sai tietää useita hätkähdyttäviä tosiasioita tuon käsityksen muuttamiseksi. Oletko esimerkiksi tiennyt, että . . .

○ 380000 litraa vettä käytetään yhden auton valmistuksessa?

○ 2200 litraa käytetään yhden sokerikilon tuottamiseen?

○ 2500 litraa käytetään tuotettaessa kilo synteettistä kumia?

○ 1060 litraa käytetään sanomalehden sunnuntainumeron valmistukseen?

Monien maiden näyttelyissä esitettiin, millainen osa vedellä oli ollut kauniin maiseman muovaamisessa. Oikeastaan jokaisen maan osastossa oli kuvia tuon maailmanosan todella kauniista paikoista. Ja useimmissa kuvissa näkyi jokia tai järviä. Eräässä selostuksessa sanottiinkin vettä ”maisemamme kuvanveistäjäksi, korpiemme runoilijaksi”.

Silmäys näyttelyosastoihin

AUSTRALIA: Eräs edustaja sanoi: ”Vaikka Australia saa vähemmän sadetta kuin mikään muu asuttu manner, niin varsinainen sanoma koskee sitä, mitä Australia on saanut aikaan vähäisen vetensä avulla.” Esimerkiksi Snowyvuorten suunnitelmaa, joka on laadittu tuon mantereen kaakkoisosaan, sanotaan ”Australian suurimmaksi rakennushankkeeksi”. Se on maailman suurimpia kastelu- ja voimalahankkeita, ja sen rakentaminen kestää 25 vuotta. Se käsittää noin 160 kilometriä tunneleita, 130 kilometriä vesijohtoja, 16 patoa ja 9 voimalaitosta.

KANADA: Toisin kuin Australia Kanada ei kärsi veden puutteesta. Mutta Kanadan näyttelyosasto kiinnitti huomion happaman sateen aiheuttamaan viimeaikaiseen, pahenevaan ongelmaan. Hapan sade tukahduttaa kaiken elämän monista Yhdysvaltain rajalla sijaitsevista järvistä. Sitä sanottiin ”nykyajan teollistuneen maailman vakavimmaksi ympäristöongelmaksi”.

KIINA: ”Kiinalaiset olivat asettaneet näytteille 1100-luvulla painettuja kirjoja, joissa käsiteltiin tulvasäännöstelyä koskevia teorioita, kanavien, patojen ja rantavallien rakentamista. Niiden yhteyteen oli liitetty valokuvia joistakin noista rakennelmista, jotka ovat yhä käytössä.

JAPANI: Japanin näyttelypaviljongin teema oli ”Veden asema sekä ihmiselämän hyödyttäjänä että uhkaajana”. Se kuvaili Japanissa sattuneita tulvavahinkoja ja uutta tekniikkaa, jolla säädellään jokien vedenkorkeutta.

Näyttelyssä käynyt ymmärtää entistä selvemmin sen, miten riippuvaisia olemme makeasta vedestä. Mieleen jäävät seuraavat kolme vaikutelmaa: Vesi on välttämätön elämälle, ja Luoja on antanut sitä auliisti ja runsaasti. Maapallon vedet ovat todella kauniita. Ja ihminen itse on suurelta osin aiheuttanut vesiongelmat itsekkyydessään ja tietämättömyydessään. Ajatteleville ihmisille tämä näyttely tosiaan tarjosi ajattelemisen aihetta makeasta vedestä. – Lähetetty.

[Tekstiruutu s. 23]

Vesivisailua

K: Maailman sateisin paikka sijaitsee Yhdysvalloissa. Mikä se on?

A. Rainiervuori, Washington

B. Rains-piirikunta, Texas

C. Waialealevuori, Havaiji

D. Wetmorevuori, Pohjois-Dakota

V: Waialealevuori, jonka vuotuinen sademäärä on keskimäärin 1196 senttimetriä.

K: Kuinka suuri osa maapallon vesivaroista on nestemäistä makeaa vettä?

A. 0,6 prosenttia

B. 2,2 prosenttia

C. 49 prosenttia

D. En edes yritä arvata!

V: Vain 0,6 prosenttia. Se on joissa, järvissä, sekä pinta- ja pohjavesissä. Jäätiköissä ja jäävuorissa on 2,2 prosenttia, ja suolainen vesi käsittää 97,2 prosenttia.

K: Jos kaikki ilmakehän kosteus sataisi maan päälle vetenä, kuinka paksulti sitä tulisi?

A. 2,5 senttimetriä

B. 30 senttimetriä

C. 30 metriä

D. Niin paljon, että siinä voi uida

V: Ilmakehän suunnilleen 12900 kuutiokilometriä käsittävä vesimäärä peittäisi maapallon 2,5 senttimetrin kerroksella.

K: Kasvit haihduttavat ilmaan kosteutta. Kuinka paljon vettä hehtaarin maissipelto haihduttaa päivässä ilmaan?

A. 300–400 litraa

B. 3000–4000 litraa

C. 30000–40000 litraa

D. Ei lainkaan, sillä se tuottaa vain maissisiirappia

V: Se haihduttaa 30000–40000 litraa vuorokaudessa parhaana kasvukautenaan. Suuri tammi voi haihduttaa vuodessa peräti 150000 litraa vettä.

K: Kuinka paljon vettä täytyy virrata sähkövoimalan läpi putouskorkeuden ollessa 13 metriä tavallisen kodin vuorokauden sähköntarpeen tyydyttämiseksi?

A. 6400000 litraa

B. 12100000 litraa

C. 21600000 litraa

D. Niin paljon että katto alkaa vuotaa

V: Jos tavallinen koti kuluttaa vuorokaudessa 24 kilowattituntia sähköä, sen tuottaminen edellyttää sitä, että 12100000 litraa vettä putoaa 13 metriä.

[Alaviitteet]