Maapallon vesilaitos

Mitä ajattelisit, jos joku tarjoaisi sinulle lasillisen vettä ja sanoisi sen olevan jo kerran käytettyä? ’Hyi olkoon’, voisit sanoa. Mutta todellisuudessa jokainen vesipisara, jonka juot tai käytät, on käytetty jo moneen kertaan. Kaikki vesi mitä on olemassa, on tuhansia vuosia vanhaa, eikä sen määrä ole käytännöllisesti katsoen muuttunut miksikään. Sama vesi jatkaa kiertokulkuaan – prosessissa, joka ylläpitää kaikkia maapallon elollisia.

Kuinka paljon vettä on?

Vettä on niin ylenpalttisesti, että sen määrä voidaan ilmoittaa kuutiokilometreinä. Yksi kuutiokilometri vastaa biljoonaa litraa, ja maapallolla on 1360000000 kuutiokilometriä vettä.

Vain kolmisen prosenttia tästä suunnattomasta määrästä on muualla kuin valtamerissä. Yli kaksi kolmasosaa tästä kolmesta prosentista makeaa vettä on varastoitunut jääksi napaseuduille ja vuoristoihin. Niinpä kotitalouksien, maatalouden ja teollisuuden käytettävissä olevan veden määrä on alle 2/3 prosenttia maapallon kaikista vesivaroista.

97 prosenttia tästä pienestä murto-osasta on pohjavettä, jota voi olla jopa viiden kilometrin syvyydessä. Kaikissa maailman joissa, lammikoissa, järvissä ja sisämerissä on vettä alle prosentin viideskymmenesosan verran kokonaismäärästä.

Miten suurta on veden kiertokulku?

Aurinko haihduttaa maapallolta vuosittain lähes 400000 kuutiokilometriä vettä – yli 330000 kuutiokilometriä valtameristä ja yli 60000 kuutiokilometriä maa-alueilta. Se on 12,5 miljardia litraa sekunnissa. Vain seitsemässä sekunnissa aurinko ”pumppuaa” enemmän vettä kuin USA:n kaikki yleiset vesilaitokset vuorokaudessa. Lopulta kaikki tämä palaa maahan sateena, lumena, räntänä, rakeina, kuurana ja kasteena. Suurin osa palaa suoraan valtameriin, mutta 100000 kuutiokilometriä eli noin neljäsosa palaa maa-alueille. Voit nähdä näistä luvuista, että maa-alueet saavat takaisin enemmän vettä kuin ne haihduttavat sitä. Ylijäämän ansiosta joet virtaavat jatkuvasti, myös kuivana vuodenaikana.

Paljonko vettä sataa?

Jos yhden vuoden aikana satava vesi tulisi alas kerralla, maanpinta peittyisi kauttaaltaan metrin vahvuisen vesikerroksen alle. Todellisuudessa sade kuitenkin jakautuu hyvin epätasaisesti. Vuotuinen sademäärä vaihtelee suuresti, sillä esimerkiksi Aricassa Pohjois-Chilessä voi sataa 0,8 millimetriä ja Cherrapunjissa Intiassa 26440 millimetriä. Silti sademäärien vuotuiset vaihtelut aiheuttavat vesipulaa, josta suuret väestönosat joutuvat kärsimään monissa maissa.

Kaiken kaikkiaan maa-alueille sataa vuodessa yli 10 kertaa enemmän kuin on vettä Yläjärvessä (suurimmassa Pohjois-Amerikan viidestä isosta järvestä). Siitä riittää jokaiselle maapallon asukkaalle 65000 litraa makeaa vettä päivässä – todella anteliaasti ja runsaasti. Veden suhteen pätee sama periaate kuin monessa muussakin asiassa: me emme tarvitse enempää vettä, vaan parempaa nykyisten vesivarojemme hoitamista.