Muinaisen Kreikan ”hyvät sateet”

Sadetansseja ja -rukouksia tavataan muodossa, tai toisessa käytännöllisesti katsoen kaikkien muinaisten kansojen keskuudesta, eivätkä kreikkalaiset ole tästä poikkeus. Eräs erityisesti maaseudun asukkaiden keskuudessa suosittu rituaali oli perperuna, jossa jumalilta anottiin ”hyviä sateita”.

Perperuna on tavallinen punainen unikko, jota keväisin kasvaa kaikkialla Kreikan maaseudulla. Kevät on lisäksi sateiden aikaa. Ne takaavat syksyksi runsaan sadon. Jos sadetta ei tulisikaan, se merkitsisi kyläläisille onnettomuutta. Perperuna-rituaalin avulla maaseutukylien asukkaat anoivat jumalilta suosiota ja siunausta – ja sadetta lahjaksi.

Juhlaan kuului, että kylän nuoret tytöt kokoontuivat paikalliselle torille. Heistä valittiin yksi, joka puettiin perperunaksi. Jumalten armollisuuteen vedottiin usein niin, että valittiin köyhä orpotyttö. Hänen ylleen pujotettiin sitten vanha vaate, joka koristeltiin pajunoksilla, kukilla ja tuoreella ruoholla, niin että hän oli lopulta kiireestä kantapäähän niiden peitossa. Kasveja pantiin niin paljon, että hän tuskin näki niiden läpi. Kun perperunaa sitten kuljetettiin ympäri kylää, hän muistutti lähinnä kävelevää kasvia.

Perinnetietojen mukaan perperuna oli paahtuneen maan vertauskuva. Jotta hänen janonsa saataisiin sammumaan ja hän antaisi satonsa, kyläläiset kuljettivat häntä talosta taloon toisten tyttöjen seuratessa perässä laulaen täyttä kurkkua tällaista laulua:

Perperuna ympäri kävelee,

Jumalalta ääneen rukoilee.

Herra, anna sadetta

ja meidät kaikki virvoita,

jotta kylvömme itäisivät,

ja satomme onnistuisivat.

Kulkueen tultua talon kohdalle emäntä tervehti perperunaa kaatamalla vettä hänen päälleen ja huutamalla: ”Hyviä sateita! Hyviä sateita!” Tultuaan läpimäräksi perperuna vastasi ravistelemalla itseään niin voimakkaasti, että ruohoon ja lehtiin jäänyt vesi roiskui ympäriinsä sateen lailla.

Kierrätettyään perperunaa kylässä asukkaat veivät hänet virralle. Siellä he upottivat hänet veteen kolme kertaa huutaen kaiken aikaa: ”Hyviä sateita!” Hyviä sateita!”

Perperuna-perinnettä vaalittiin laajalti kaikkialla Kreikassa suunnilleen ensimmäiseen maailmansotaan asti. Sitä vietettiin eri alueilla monilla samantapaisilla nimillä, joita olivat muiden muassa paparuna, perperitsa ja ververitsa. Vaikka tämän tavan sanotaan elävän enää ainoastaan joissakin syrjäkylissä, se on monin paikoin korvattu samaa tarkoittavilla kirkon hyväksymillä uskonnollisilla kulkueilla. Uskontoon sekoitettu taikuus ja taikausko on juurtunut syvälle jopa niin sanottujen kristittyjen maiden ihmisten elämään.