Tekniikka – renki vai herra?

LEVEÄ hymy kasvoillaan äiti syleilee hellästi pientä tytärtään. Hän voisi olla kuka tahansa äiti, joka juuri on palannut työstä kotiin, mutta etusivulla olevan uutiskuvan alla lukee: ”Tri Anna L. Fisher syleilee Kristin-tytärtään palattuaan avaruudesta.” Hän oli juuri tullut takaisin kahdeksanpäiväiseltä avaruuslennolta, jolla astronautit pelastivat kaksi harhaantunutta satelliittia ja toivat ne takaisin maahan avaruussukkulassa.

Samalla etusivulla kerrotaan tyttövauvasta, jolle on tehty historiallisesti merkittävä sydämensiirto. Vaikka lapsi kuolikin 21 päivää kestäneen kamppailun jälkeen, ”hänen lääkärinsä sanoi tänään, että tämä leikkaus, jossa tyttö sai paviaanin sydämen, oli vienyt tiedettä askeleen eteenpäin ja voi jonakin päivänä pelastaa monen lapsen hengen”.

Tällaiset tekniikan edistysaskeleet kuuluivat vielä 50 vuotta sitten vain tieteiskirjallisuuteen. Nykyään ne ovat kuitenkin useimmille yhtä jokapäiväisiä kuin esimerkiksi ystävän paluu kaukaa maapallon toiselta puolelta tai nielurisojen leikkauttaminen sairaalassa.

Innostuneina monet ovat alkaneet ajatella, että nykytieteen ja -tekniikan avulla kaikki on mahdollista. ”Tiedemiesten ja teknologien suuri menestys kouriintuntuvien etujen aikaansaamisessa – – on aiheuttanut sen, että kaikkia heidän aikaansaannoksiaan on alettu pitää pyhänä lehmänä”, toteaa luonnontieteilijä John Gibbons. Samanlainen optimismi heijastuu Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin vuonna 1983 pitämästä liittovaltion tilaa käsitelleestä puheesta: ”Yhtä varmasti kuin amerikkalainen uudisraivaajahenki on tehnyt meistä vuosisatamme teollisuusjättiläisen, sama uudisraivaajahenki on avaamassa meille laajat mahdollisuudet – huipputekniikan tarjoamat mahdollisuudet.”

Toiset sitä vastoin ovat vähemmän innostuneita. Esimerkiksi professori Mary Eleanor Clark sanoi painavasti eräässä haastattelussa: ”Amerikassa ja muissa kehittyneissä kulttuureissa usko tekniikkaan on muuttunut uskonnonomaiseksi. Olemme alkaneet pitää itseämme teknisesti niin viisaina, että kuvittelemme olevamme joka tilanteessa tarpeeksi mukautumiskykyisiä selviytyäksemme kriisistä kuin kriisistä.” Jotkut pitävät tilannetta miltei pahaenteisenä. Tietokoneasiantuntija Jacques Valleeta lainaten eräs toimittaja kirjoittaa: ”Huipputekniikka on saanut omaa voimaa, jolla se jo hallitsee yhteiskuntaa yhtä paljon kuin yhteiskunta hallitsee sitä.”

Tarjoaako tekniikka todella uusia ja laajoja mahdollisuuksia ja keinot ongelmiemme ratkaisemiseen? Vai onko tekniikka kenties vaikuttanut ajattelutapaamme ja elämäämme niin merkittävästi, että siitä tuleekin rengin sijasta herra?