Tarkkailemme maailmaa

Rauha kaihtaa Yhdistyneitä kansakuntia

Vaikka Yhdistyneet kansakunnat viime syksynä juhli rauhanjärjestönä olemisensa 40. vuosipäivää, se on 40 vuoden taipaleellaan tahriutunut noin 100 sodassa vuodatetulla verellä. Näistä 40 on ollut suuria sotia. On arvioitu, että näissä sodissa on kuollut yli 30 miljoonaa ihmistä. Puhuessaan YK:n yleiskokouksen juhlaistunnossa presidentti Mauno Koivisto ilmaisi huolestumisensa sen johdosta, ettei YK ole täyttänyt perustajiensa odotuksia. Hän sanoi: ”Elämmekö paremmassa maailmassa kuin 40 vuotta sitten? Onko nykyään vähemmän väkivaltaa ja sotia? Onko inhimillinen kärsimys vähentynyt? Suhtautuvatko kansakunnat nyt luottavaisemmin tulevaisuuteen?” Viitatessaan maailman ydinasevarastoihin ja siihen, miten näillä aseilla voitaisiin tuhota koko maailma, hän kysyi: ”Milloinkahan mahdetaan päästä siihen, että niitä voidaan sanoa olevan riittävästi?”

Syntymättömän lapsen kanssa ’leikkiminen’

Länsisaksalaisen Selecta-lääkärilehden mukaan hollantilainen tutkija Frans Veldman neuvoo äitejä ”’leikkimään’ lapsensa kanssa vatsanpeitteiden läpi jo raskauden alkuvaiheessa, mutta viimeistään silloin kun lapsi alkaa ensi kerran liikehtiä kohdussa”. Hän sanoo syntymättömän lapsen reagoivan siihen, kun sille puhutaan ja lauletaan. ”Äiti kietoo kätensä hellästi lapsen ympärille ja pyytää kevein liikkein tätä vastaamaan hänen liikkeisiinsä. Jos hän vielä puhuu tai laulaa syntymättömälle, tämä reagoi havaittavasti: syntymätön siirtää vaistomaisesti itsensä kohti äitinsä käsiä ja painautuu niitä vasten.” Lehden mukaan isänkin pitäisi osallistua säännöllisesti tällaiseen ’leikkiin’ voidakseen syventää omaa suhdettaan lapseensa.

Vanhaa ilmaa

Millaista oli ilma 4600 vuotta sitten? Tiedemiehet yrittävät ottaa siitä selvän, kun he tunkeutuvat Kheopsin jättiläispyramidin lounaissivulla sijaitsevaan maanalaiseen kammioon. 29 metriä pitkä kammio on päällystetty 1,2–1,8 metrin paksuisilla kalkkikivilaatoilla, ja tutkijat uskovat, että sieltä löytyy toinen ikivanha farao Kheopsin ”sielulle” tarkoitettu hautalaiva. Ensimmäinen hautalaiva löytyi vuonna 1954 vain vajaan neljän metrin päästä nykyisestä tutkimuskohteesta. Tällä hyvin säilyneellä puulaivalla on pituutta 40 metriä, ja se on näytteillä sitä varten rakennetussa museossa. Nämä kaksi 9 metriä syvää onkaloa, joita peittää kolme metriä soraa, ovat säästyneet ajan hampaan kuluttavalta vaikutukselta ja haudanryöstäjiltä. Tämän toisen kammion oletetaan olevan edellisen kaltainen siinä mielessä, että se on tehty ilmatiiviiksi kipsilaastilla, jolloin sisällä olevan ilman täytyy olla hyvin vanhaa. Kammioon aiotaan tunkeutua avaruustutkimuksen yhteydessä kehitetyin välinein, jotka estävät sen, ettei kammion ilmaan pääse sekoittumaan ulkoilmaa. Näin tiedemiehet voivat mitata kammioilman hiilidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuuden, verrata niitä nykyisiin pitoisuuksiin ja kenties saada lisävalaistusta siihen, onko maapallo tosiaan lämpiämässä, kuten jotkut tiedemiehet uskovat.

Maailman suurin kaukoputki

Havaijisaarten suurimman saaren, Havaijin, Mauna Kea -vuorelle aletaan rakentaa sijoituspaikkaa maailman suurimmalle kaukoputkelle. Valinta osui tähän 4000 metrin korkuiseen vuoreen sen tarjoamien erinomaisten havainto-olosuhteiden vuoksi. 470 miljoonaa markkaa maksavaan hankkeeseen liittyvät louhintatyöt aloitettiin vuoden 1985 syyskuussa. Peilikaukoputken läpimitta tulee olemaan 10 metriä, kun tällä hetkellä maailman suurimman, Neuvostoliitossa olevan peilikaukoputken läpimitta on 6 metriä. Koska näin suurta yhtä kappaletta olevaa peiliä pidetään epäkäytännöllisenä, peili kootaan pienemmistä lohkoista, joilla kullakin on omat kannattimensa ja säätölaitteensa.

Koleraa taas liikkeellä

Ikivanhaa tautia, koleraa, on alkanut jälleen esiintyä Afrikassa. Uutistietojen mukaan tähän tautiin on kuollut viime vuonna jo tuhansia monissa maissa. Silti jotkin maat eivät ole virallisesti myöntäneet koko taudin esiintymistä, ehkä sen pelosta, että ne menettäisivät asiakkaitaan, jos nämä alkaisivat ajatella koleran voivan levitä vientituotteiden mukana. Tilanne on nyt kuitenkin toinen kuin joskus ennen, sillä nopeasti aloitetun antibioottihoidon ja suoneen pantavien nestetasapainoa korjaavien liuosten ansiosta kuolonuhrien määrä voi jäädä nyt paljon pienemmäksi. Jos koleraepidemian puhkeaminen halutaan tieten tahtoen pitää piilossa, hoitotoimenpiteiden aloittaminen vaikeutuu ja on pelättävissä, että tautiin kuolee tuhansia sellaisia ihmisiä, jotka olisi voitu pelastaa.

Ilmalaivan uusi tuleminen

Suuret ilmalaivat näyttävät palaavan. Kiinnostus niihin on virinnyt uudelleen sen vuoksi, että ne voivat pysyä ilmassa päiväkausia kerrallaan ja leijua paikallaan, sekä sen vuoksi, että ne kuluttavat vähän polttoainetta. Niille ennustetaan löytyvän käyttöä etsintä- ja pelastustehtävissä, huumeiden salakuljettajien etsimisessä ja jäljittämisessä ja sotilaallisena valvontavälineenä. Niillä voidaan myös toimittaa ruokaa ja muuta apua luonnononnettomuuksien takia eristyksiin jääneille alueille. Vaikka ne eivät tarvitsekaan kiitoratoja, ne tarvitsevat kiinnityspaikkoja, joissa ne voivat purkaa lastinsa ja ottaa tilalle painolastisäkkejä. Ratkaisuna saattavat olla ilmalaivassa kuljetettavat irrotettavat kiinnitysmastot, jotka lasketaan maahan. Useat yhtiöt tutkivat parhaillaan erilaisia vaihtoehtoja, joissa ilmalaivoihin pyritään soveltamaan uusinta tekniikkaa.

Pienin nisäkäs

”Äskettäin löydetyn lepakkojen 18. heimon ainut edustaja” on maailman pienin nisäkäs, kirjoittaa sanomalehti Asiaweek. ”Kääpiöpäästäinen sai luopua tästä kunniasta vuonna 1974, jolloin eläintieteilijät thaimaalaisia kalkkikiviluolia tutkiessaan löysivät KIMALAISLEPAKON.” Se on vajaan kahden gramman painoinen ja kooltaan puolet miehen peukalosta. ’Montako lepakkoa painaa yhteensä yhtä paljon kuin maailman suurin nisäkäs, sinivalas?’ kysyy tämä lehti. ”Jos yhteen kiloon menee noin 530 kimalaislepakkoa, niin vastaus on 85 miljoonaa kappaletta.”

Nigerian väestöpommi

Kun Nigeriassa on tätä nykyä vajaat 100 miljoonaa asukasta, niin nykyisellä kasvuvauhdilla asukkaita on 15 vuoden päästä jo 148 miljoonaa. Syntyvyys on sitä luokkaa, että tyypillinen nigerialainen nainen on sikäläisen Guardian-sanomalehden luonnehtimana tällainen: ’Hän on raskaana, ja hänellä on yksi lapsi köytettynä selkään ja kaksi tai useampia tarrautuneina kiinni helmoihin.’ Tämä on johtanut täpötäysissä suurkaupungeissa siihen, että valtaosalla perheistä on asuntonaan vain yksi huone. Pääkaupungissa Lagosissa asuu keskimäärin 3,8 ihmistä samassa huoneessa ja monissa tapauksissa heitä on 5 tai useampia. Tutkijat näkevät pahenevan rikollisuuden ja muiden yhteiskunnallisten ongelmien olevan suoraan yhteydessä paitsi taloudelliseen ahdinkoon myös suurkaupunkien asumisahtauteen.

Tietokone sokeritautisten apuna

Saksalaiset insinöörit ja lääkärit ovat kehittäneet tietokoneohjelman, jonka avulla sokeritautiset voivat nopeasti selvittää itselleen, paljonko he tarvitsevat insuliinia, kirjoittaa länsisaksalainen sanomalehti Welt am Sonntag. Näppäiltyään povitaskuun mahtuvaan tietokoneeseen tiedot siitä, mitä he aikovat syödä ja milloin, tietokone laskee, minkä verran heidän tarvitsee ottaa insuliinia. Tietokoneen sanotaan myös huomaavan sen, miten potilas reagoi suositeltuun insuliiniannokseen, ja korjaavan myöhemmin tarpeen vaatiessa suosituksiaan. Näin sokeritautiset voivat olla vähemmän riippuvaisia toisista. Myös sen riski, että he erehtyisivät ottamaan mahdollisesti vaarallisia annoksia, vähenee suuresti.

Tupakkamiesten vaimot suuressa vaarassa

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että keuhkosyöpäriski on suurempi sellaisilla vaimoilla, joiden mies tupakoi, kuin sellaisilla, joiden mies ei tupakoi. Torontossa Kanadassa ilmestyvä Globe and Mail -sanomalehti kertoo japanilaisesta tutkimuksesta, jossa vuosina 1971–1980 seurattiin 1400 ihmisen terveyttä. Siinä todettiin, että savuisissa kodeissa riski oli 50 prosenttia suurempi. Tutkijaryhmään kuuluneen tri Suminori Akiban mukaan vaimon keuhkosyöpäriski kasvoi sen mukaisesti, kuinka paljon ja kuinka usein aviomies tupakoi. Lehti toteaa tri Akiban havaintojen osoittavan, että ”vaimoilla, joiden mies poltti 30 savuketta päivässä, oli kaksinkertainen keuhkosyöpäriski verrattuna tupakoimattomien miesten vaimoihin”.

Liikkuvat ”kuin apinat”

Miten molekyylit ja energia liikkuvat solussa? Times-lehti kertoo neljän amerikkalaisen neurobiologin osoittaneen äskettäin, että ”molekyylikimput ja solun energialähteet, mitokondriot, liikkuvat nopeasti pitkin ’mikrotubuluksiksi’ kutsuttuja säikeitä kiinnittyen niihin aina uudelleen ja siirtyen säikeeltä toiselle kuin apinat metsässä”. Mikrotubulukset, jotka koostuvat pienistä proteiinin rakenneosista, liittyvät yhteen ja erkanevat toisistaan solun tarpeiden mukaan. Niin valaisevia kuin tällaiset havainnot ovatkin, tiedemiehet eivät pysty selittämään, mikä saa tämän kaiken toimimaan.