Miten alkoholi vaikuttaa

”Olet tainnut, Jussi, ottaa lasillisen liikaa”, sanoo illan emäntä.

”Kuka, minäkö?” vastaa Jussi sammaltaen. ”Ei minulla ole mitään hätää.”

”No, hyvä on, mutta jos sentään ottaisit kupin kahvia ennen kuin lähdet ajamaan kotiin.”

TÄMÄ saattaa kuulostaa hyvältä neuvolta, mutta sitä se ei varmastikaan ole. Jos Jussi todellakin on juonut lasillisen liikaa, kuppi kahvia ei takaa hänelle turvallista kotimatkaa. Yhtä hyödyttömiä ovat raitis ilma, kylmä suihku tai liikunta. Kaikki tällainen voi kyllä virkistää häntä. Mutta pään selviämiseen auttaa vain aika. Ymmärtääksemme asian paremmin meidän kannattaa hieman perehtyä siihen, mitä alkoholille tapahtuu elimistössä.

Miten alkoholi vaikuttaa

Alkoholijuomien sisältämän alkoholin imeytyminen on yleensä hyvin nopeaa.a Toisin kuin muut ravintoaineet, sitä ei tarvitse sulattaa. Noin 20 prosenttia imeytyy heti mahalaukun seinämien läpi vereen. Loppu imeytyy ohutsuolessa.

Se, missä määrin alkoholi vaikuttaa ihmiseen, riippuu siitä, miten korkeaksi veren alkoholipitoisuus kasvaa. Se taas, miten nopeasti alkoholipitoisuus kasvaa, riippuu useista tekijöistä:

1) Nautitun alkoholin määrä. Minkä verran ihminen saa alkoholia ravintola-annoksesta? Onko pullollisessa olutta vähemmän alkoholia kuin viinaryypyssä? Niin yllättävältä kuin se saattaakin tuntua, pullollinen olutta, lasillinen viiniä ja annos väkeviä sisältävät kukin suunnilleen yhtä paljon eli noin 15 grammaa alkoholia.b

Erään yhdysvaltalaisen alkoholin väärinkäyttöä ja alkoholismia tutkivan laitoksen (National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism) raportissa alkoholin fysiologisista vaikutuksista todetaankin: ”Jos lähdetään siitä, miten alkoholin nauttiminen vaikuttaa mieleen ja ruumiiseen, niin on jokseenkin samantekevää, juoko asianomainen viiniä, olutta tai väkeviä. Olennaista on se, miten paljon henkilö on saanut elimistöönsä puhdasta alkoholia.” – Physiological Effects of Alcohol.

2) Imeytymisnopeus. Siihen, miten nopeasti alkoholi imeytyy vereen, vaikuttavat useat seikat. Yksi niistä on ruoka. Alkoholi laimenee mahassa olevaan ruokaan, jolloin myös alkoholin imeytyminen hidastuu. Jos joku siis nauttii ruoan kanssa lasillisen viiniä, hänen verensä alkoholipitoisuus nousee vähemmän kuin siinä tapauksessa, että hän joisi saman määrän alkoholia tyhjään mahaan. Nauttimistapa voi sekin vaikuttaa imeytymiseen. Kaksi muutaman minuutin sisällä nautittua lasillista vaikuttaa paljon voimakkaammin kuin kaksi lasillista, joiden siemailemiseen kuluu pari tuntia.

Ruumiinpainolla on myös merkitystä, sillä mitä kookkaampi ihminen on, sitä enemmän hänessä on vettä, johon alkoholi laimentuu. Eräs raportti selittää tätä: ”70 kiloa painavan ihmisen ruumiissa on noin 50 kiloa vettä, johon alkoholi laimenee. Kolmen, tunnin kuluessa nautitun ryypyn jälkeen veren alkoholipitoisuus nousisi noin 0,7 promilleen. Jos joku 45 kilon painoinen joisi saman verran samassa ajassa, hänen verensä alkoholipitoisuus nousisi 1,1 promilleen, ja häntä vastaan voitaisiin nostaa syyte rattijuoppoudesta.” – James L. Malfetti ja Darlene J. Winter, Development of a Traffic Safety and Alcohol Program for Senior Adults.

Juoman väkevyys voi myös vaikuttaa imeytymisnopeuteen, eli mitä enemmän nautittu juoma sisältää alkoholia, sitä nopeammin alkoholi imeytyy.

Edellä olevat seikat huomioon ottaen alkoholin imeytymistä vereen voidaan siis jossain määrin nopeuttaa tai hidastaa. Mutta on vielä yksi seikka, jolla on vaikutusta siihen, miten korkeaksi veren alkoholipitoisuus kasvaa.

3) Hajoamisnopeus. Kun alkoholi on joutunut vereen, sitä alkaa saman tien poistua. Vähäinen osa alkoholista (2–10 prosenttia) poistuu hengitysilman, hien ja virtsan mukana. Suurin osa hajoaa eli palaa maksassa, jossa alkoholin kemiallinen koostumus lämmön ja energian vapautuessa muuttuu.

Miten nopeasti ihminen polttaa maksassaan alkoholia? Palamisnopeus on eri henkilöillä jonkin verran erilainen riippuen esimerkiksi ruumiinpainosta ja terveydentilasta. Malfettin ja Winterin raportin mukaan ”nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että 70-kiloinen ihminen polttaa yhden lasillisen sisältämän alkoholimäärän yhdessä tunnissa”.

Miten alkoholia pääsee kertymään vereen, jos maksa kerran ryhtyy heti poistamaan sitä? Vastaus on yksinkertainen: Mikäli imeytyminen on runsaampaa kuin palaminen, veren alkoholipitoisuus kasvaa. Edellä lainatussa raportissa (Physiological Effects of Alcohol) tätä valaistaan esimerkillä: ”Sitä voidaan hyvin verrata veden lappamiseen vuotavasta veneestä. Jos vereen ’vuotaa’ alkoholia nopeammin kuin elimistö pystyy ’lappamaan’ sitä pois, alkoholipitoisuus veressä kohoaa.” Ja mitä suuremmaksi veren alkoholipitoisuus kasvaa, sitä enemmän ihminen humaltuu.

Vaikka alkoholin imeytyminen on siis hyvin nopeaa, sen poistuminen vie aikaa. Elimistö polttaa alkoholia tietyllä, muuttumattomalla nopeudella. Kenenkään ei siksi pidä istua rattiin, ennen kuin alkoholi on hävinnyt verestä. Tämä ei ole turha varoitus, sillä alkoholi vaikuttaa monella tavoin ajotaitoa heikentävästi.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 5]

Jos hän on ottanut lasillisen liikaa, niin parantaako kahvi hänen ajotaitoaan?