Alkoholi ja autolla-ajo

PUJOTTAUDUT ratin taakse, käännät virta-avaimesta, nostat kytkintä ja olet jälleen liikenteessä. Sinun ei ehkä tarvitse enää ajatella jokaista vaihetta erikseen, varsinkin jos olet jo kokenut kuljettaja. Mutta ajaminen ei suinkaan ole niin yksinkertaista kuin miltä se näyttää.

On arvioitu, että autoilija tekee normaaliolosuhteissa jokaista ajokilometriä kohden parisenkymmentä tärkeää ratkaisua. Niiden ratkaisujen perusteella, joita teet tarkkaillessasi toisia ajoneuvoja, liikennemerkkejä ja jalankulkijoita, sinun pitäisi sitten käyttää oikein jarrupoljinta, kaasua, kytkintä ja ohjauspyörää. Aikaa ratkaisujen tekoon on hyvin vähän – usein vain sekunnin murto-osan verran.

Ajaminen vaatii siis ratkaisujen ja tekojen moitteetonta yhteen sovittamista. Alkoholin nauttiminen tekee ajamisen erittäin vaaralliseksi. Alkoholi nimittäin vaikuttaa autoilijaan monin sellaisin tavoin, jotka merkittävästi heikentävät hänen ajotaitoaan. – Ks. sivulla 8 olevaa tekstiosaa ”Veren alkoholipitoisuus ja käyttäytyminen”.

Alkoholi ja näkökyky

Kuljettaja saa toimintaan johtavista ärsykkeistä noin 85–90 prosenttia näköaistinsa kautta. Silmien apuna on joukko lihaksia, jotka liikuttavat silmiä ja säätelevät niitä eri etäisyyksille. Alkoholi hidastaa näiden lihasten toimintaa ja heikentää siten näkökykyä monella tavalla.

Alkoholi esimerkiksi heikentää silmien kykyä säädellä verkkokalvolle tulevan valon määrää. Tällä jos millä on merkitystä ajettaessa yöllä, sillä alkoholin vaikutus pidentää sitä aikaa, jonka silmä tarvitsee tointuakseen vastaan tulevien autojen ajovalojen aiheuttamasta häikäisystä. Yhdysvaltain autoliiton tuottamassa alkoholin vaikutusta näkökykyyn ja autolla-ajoon käsittelevässä kirjasessa (Alcohol, Vision & Driving) selitetään: ”Normaalisti vastaan tulevan auton ajovalojen häikäisy saa pupillin supistumaan sekunnissa. Häikäisyn jälkeen pupilli tarvitsee seitsemän sekuntia voidakseen jälleen mukautua pimeyteen. Alkoholi hidastaa tätä mukautumista.”

Ajattelehan, miten vaarallista tällainen voi olla. Olettakaamme, että on jo iltamyöhä. Ajat mutkaista ja kapeaa maantietä, jossa on kumpaankin suuntaan vain yksi kaista. Vastaan tulevien valot häikäisevät kuljettajia kummallakin kaistalla. Miten turvalliseksi tuntisit olosi, jos tietäisit, että vastaan tulevan auton kuljettaja on juovuksissa?

Alkoholi supistaa myös näkökenttää – siis kykyä tehdä suoraan katsottaessa myös sivusuuntaisia havaintoja. Tämä on erityisen vaarallista silloin kun alkoholia nauttinut intoutuu ajamaan lujaa. Kirjasessa Alcohol, Vision & Driving selitetään: ”Useimmat autoilijat eivät tiedä, että 50 kilometrin tuntinopeudella kuljettajan näkökenttä on supistunut 25 prosenttia. 70 kilometrin tuntinopeudella se on kaventunut 50 prosenttia. Vauhdin ollessa 100 kilometriä tunnissa tai enemmän hän katselee maantietä ikään kuin pitkän putken läpi.”

Kuvittelehan, mitä voisi tapahtua, kun rattijuoppo pyyhältää lujaa vauhtia risteyksen läpi tai ohittaa pysäköidyn auton, jonka takaa voi yhtäkkiä sännätä kadulle pikkulapsi.

Alkoholi aiheuttaa myös kahtena näkemistä, jolloin rattijuoppo saattaa nähdä, että vastaan tulee yhden asemesta kaksi autoa. Alkoholi voi myös vaikuttaa kykyyn arvioida etäisyyksiä. Kaikki tämä osoittaa, että alkoholi ja autolla ajaminen sopivat yhteen yhtä huonosti kuin vesi ja öljy. Raamattu puhuu totta, kun se sanoo: ”Kenellä sameat silmät? Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät.” – Sananlaskut 23:29, 30.

Mutta turvalliseen ajamiseen sisältyy muutakin kuin vain se, että kykenee kunnolla havaitsemaan erilaiset liikennetilanteet.

Alkoholi ja arvostelukyky

Kuljettajan havaittua jonkin toimenpiteitä vaativan liikennetilanteen hänen täytyy heti arvioida ja päättää, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Olettakaamme, että ajat kaksisuuntaisella maantiellä ja edellä oleva auto ajaa hyvin hitaasti. Sinun ratkaistavaksesi jää, onko ohittaminen mahdollista ja milloin se käy turvallisesti päinsä.

Tällöinkin alkoholi voi osoittautua hengenvaaralliseksi. Syynä on se, että humala-asteen kasvaessa kasvaa myös kuljettajan itseluottamus. Eräs käsikirja selittää: ”Tässä vaiheessa [kun veressä on alkoholia 0,4–0,6 promillea] ihminen todennäköisesti tuntee itsensä normaalia valppaammaksi ja kykenevämmäksi auton rattiin, vaikka hänen reaktionsa todellisuudessa ovat hitaampia ja hänen arvostelukykynsä ja kykynsä selviytyä vaaratilanteista ovat huonontuneet. Vaikka hänen ajotaitonsa on todellisuudessa heikentynyt, hän on vakuuttunut siitä, että se on nyt parempi.” – Alcohol and Alcohol Safety; vrt. Sananlaskut 20:1; 23:29–35.

Niinpä rattijuoppo voi tehdä uhkarohkeita ohituksia ja ajaa lujaa. Jos hän lisäksi on huono tai kokematon kuljettaja, voi jo vähäinenkin arvostelukyvyn heikkeneminen olla vaarallista.

Alkoholi ja refleksit

Aivan kuin siinä ei olisi jo tarpeeksi, että rattijuopon näkökyky heikkenee ja hänestä tulee uhkarohkea, alkoholi todella myös pidentää hänen reaktioaikaansa. Sen vaikutuksesta hänen jalkansa voi viipyä kaasulla sekunnin murto-osan verran kauemmin ennen siirtymistään jarrupolkimelle.

Valaisemme sitä, miten vaarallista tällainen voi olla. Malfettin ja Winterin raportissa todetaan, että pelkästään parit tunnin kuluessa nautitut oluet (yhteensä 0,6 litraa) voivat pidentää reaktioaikaa 0,4 sekuntia. Se nyt ei ehkä tunnu paljolta. Raportissa kuitenkin osoitetaan, että 90 kilometrin tuntivauhtia kiitävä auto ehtii mennä 0,4 sekunnissa vielä 10 metriä. 0,4 sekuntiakin voi siis olla paljon, jos siinä ajassa ehtii välttyä kuolonkolarilta.

Kun ajatellaan sitä, miten alkoholi heikentää näkökykyä, arvostelukykyä ja refleksejä, on helppoa ymmärtää, miksi rattijuoppo on vaarallinen itselleen ja toisille. Mitä tämän ongelman voittamiseksi voidaan sitten tehdä? Entä miten voit suojella itseäsi ja perhettäsi rattijuopoilta?

[Taulukko s. 8]

(Ks. painettu julkaisu)

Veren alkoholipitoisuus ja käyttäytyminen

Jos alkoholinkulutus ja imeytyminen on runsaampaa kuin minkä elimistö pystyy hajottamaan eli polttamaan alkoholia, veren alkoholipitoisuus kasvaa. Veren alkoholipitoisuus ilmoitetaan promilleina (tuhannesosina). Seuraavat esimerkit osoittavat, miten ihminen promilleluvun kasvaessa humaltuu yhä enemmän.a

0,2 promillea: ”Veren alkoholipitoisuuden kohotessa 0,2 promilleen alkavat estoja ja arvostelukykyä säätelevät hermokeskukset vähäisessä määrin lamaantua. 70-kiloisella ihmisellä tähän riittää 15 grammaa alkoholia. Tavallisesti tämän verran alkoholia sisältää pullo olutta tai lasi viiniä tai väkeviä.” – Käsikirja Alcohol and Alcohol Safety, laatinut National Highway Traffic Safety Administration ja National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism (USA).

0,5 promillea: ”Ajotaito heikkenee sellaisilla veren alkoholipitoisuuksilla (0,4–0,5 promillea), jotka syntyvät, kun jotain alkoholijuomaa nautitaan 2–3 ravintola-annosta tyhjään mahaan.” – Fifth Special Report to the U.S. Congress on Alcohol and Health.

”0,5 promillea aikaansaa jo muutoksia mielialassa ja käyttäytymisessä. Tällainen promillemäärä heikentää tavallisesti myös ajattelukykyä ja vähentää estoja.” – James L. Malfetti ja Darlene J. Winter, Development of a Traffic Safety and Alcohol Program for Senior Adults.

Joissakin maissa, kuten Suomessa, laki määrää rangaistuksen ajoneuvon kuljettamisesta verenalkoholin ollessa 0,5 promillea tai enemmän, sillä jo sen katsotaan heikentävän ajotaitoa.

1 promille: ”Yhden promillen tasolla (merkitsee viiden ravintola-annoksen nauttimista tunnin aikana) tahdonalaiset liikkeet – kävely, kädenliikkeet ja puhe – alkavat tuntua hitailta ja kömpelöiltä. Tällaiselle humalatilalle on tyypillistä myös näkökyvyn sumentuminen ja kahtena näkeminen. Edelleen voi ilmetä voimakasta näkökentän supistumista, jolloin autoilija tai jalankulkija näkee vain sen, mitä on suoraan hänen edessään, ei sivulta uhkaavia vaaroja.” – Darlene J. Winter, Senior Adults, Traffic Safety and Alcohol Program Leader’s Guide.

”Autoilijat, joiden veren alkoholipitoisuus on yli yhden promillen, joutuvat arviolta 3–15 kertaa todennäköisemmin kuolonkolariin kuin ne, jotka käyvät auton rattiin selvin päin.” – Fifth Special Report to the U.S. Congress on Alcohol and Health.

Monissa maissa tällainen promillemäärä on jo sellainen, että sen perusteella autoilija voidaan panna syytteeseen rattijuoppoudesta.

Ihmisen ei siis tarvitse olla niin juovuksissa, että hän jo horjuu ennen kuin hänen ajotaitonsa heikkenee. Tämän johdosta voidaankin kysyä, kannattaako siis alkoholia nauttia laisinkaan, jos aikoo lähteä autolla liikenteeseen. Turvallisin sääntö kuuluu: Jos ajat, älä ota; jos otat, älä aja.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 6]

Miten turvalliseksi tuntisit olosi, jos tietäisit, että vastaan tulevan auton kuljettaja on juovuksissa?

[Kuva s. 7]

Alkoholi voi heikentää refleksejä siinä määrin, ettei juopunut kuljettaja selviäkään hengissä vaaratilanteesta, josta raittiina ajava hädin tuskin pelastuu

[Lähdemerkintä]

H. Armstrong Roberts