Nuoret kysyvät:

Mitä on sanottava järjestetystä vapaa-ajan toiminnasta?

”PALLON pelaaminen on kivaa. Meillä oli harjoitukset joka päivä kolmesta kuuteen. Pidin todella kovasti softballin [baseballin erään muodon] pelaamisesta.” New Yorkissa asuvan yhdeksäsluokkalaisen Cathyn silmät loistivat ilosta, kun hän puhui vapaa-ajan harrastuksistaan.

Nuoret liittyvät vapaa-ajan kerhoihin eri syistä. Toiset tavoittelevat ammattilaisurheilijan uraa. Toiset haluavat vain uusia ystäviä tai haluavat oppia uusia harrastuksia. ”Minä olin mukana melkein kaikissa kerhoissa”, muistelee muuan poika Baltimoresta Yhdysvalloista. ”Minusta oli kiva puuhata sellaisten asioiden parissa, joista pidin. Olin autokerhossa, koska autojen kanssa puuhailu on minusta hauskaa. Pidän tietokoneista, joten liityin siihen kerhoon. Pidän stereolaitteista, joten liityin siihen kerhoon.”

Järjestettyihin vapaa-ajan toimintoihin osallistuminen saa monet nuoret tuntemaan, että he saavat jotakin aikaan. Etenkin korkeampaa koulutusta tavoittelevia opiskelijoita kannustetaan osallistumaan sellaisiin. Los Angeles Times kertoo: ”Jotkut korkeakoulut ja yliopistot ottavat jo varsinaisiin opintoihin kuulumattomat saavutukset ja muut tekijät huomioon valitessaan ensimmäisen vuoden opiskelijoita.”

Jos nämä ja muut kuulostavat sinusta järkeviltä syiltä liittyä koulun kerhoihin ja joukkueisiin, saatat ehkä ihmetellä: ”Eikö minunkin pitäisi olla niissä mukana?”

Vapaa-ajan harrastukset ja arvosanasi

Dokumentti High School & Beyond Tabulationa osoittaa, että 88,47 prosenttia haastatelluista viimeisen vuoden opiskelijoista oli mukana jossakin järjestetyssä vapaa-ajan toiminnan muodossa. Mutta kaikesta on maksettava oma hintansa.

Esimerkiksi Los Angelesin koululautakunta otti käyttöön säännön siitä, että harrastustoimintaan mukaan haluavien opiskelijoiden arvosanojen keskiarvon täytyy pysyä keskinkertaisena, eikä heillä saa olla hylättyjä suorituksia. Tämän vuoksi 20 prosenttia opiskelijoista joutui myöhemmin lopettamaan toimintaan osallistumisen. Texasin osavaltion lainsäädäntöelin hyväksyi samoin säännön, jonka mukaan ’pelaamaan ei pääse, jollei läpäise tutkintoa’. Todellakin melko monet paikalliset koulujen johtokunnat ovat nostamassa järjestettyihin vapaa-ajan toimintoihin osallistuvien vaatimustasoa. Opintojen täytyy olla etusijalla, he sanovat. Mistä tämä suuntaus johtuu?

Eräs Yhdysvaltain liittohallituksen virkailija, joka itsekin oli aiemmin opettaja, kertoi Herätkää!-lehdelle: ”Opiskelijat käyttävät luultavasti enemmän aikaa vapaa-ajan toimintoihin kuin koulutyöhön, ja siksi heidän on vaikea saada yhtä hyviä numeroita kuin ennen.”

Tasapainon säilyttäminen vapaa-ajan toimintojen suhteen ei ole todellakaan helppoa. Alussa mainittu Cathy ei ole softball-joukkueessa tänä vuonna. Kun häneltä kysyttiin syytä siihen, hän vastasi: ”Harjoitusten jälkeen olin liian väsynyt tekemään mitään muuta. Se vaikutti koulutyöhöni, ja siksi en ilmoittautunut tänä vuonna.”

Ajattelehan vain: Mihin aikaan tulet koulusta? Lisää siihen läksyihin kuluva aika. Lisää vielä yksi tunti päivällistä varten. Voitko todella tehdä läksysi ja osallistua vapaa-ajan toimintoihin koulun jälkeen, niin että sinulle jää silti riittävästi aikaa nukkumista ja virkistäytymistä varten?

Kirja The Family Handbook of Adolescence huomauttaa: ”[Koulu-urheilussa] menestymiseksi tarvittavaan harjoitteluun omistautuminen saattaa tehdä muut kokemukset ja saavutukset mahdottomiksi.” Kun tämä otetaan huomioon, on hyvä kysyä itseltään: Olenko harjoitusten jälkeen liian väsynyt tekemään mitään muuta? Miten vapaa-ajan toimintojen aikataulu vaikuttaa oman perheen kanssa vietettyyn ja muihin toimiin kuluvaan aikaan? Mitä mieltä vanhempani ovat?

Viisas kuningas Salomo neuvoi: ”Jos hunajata löydät, syö kohtuudella, ettet kyllästyisi siihen ja sitä oksentaisi.” (Sananlaskut 25:16) Samoin kuin liian paljon hunajan syöminen aiheuttaa pahoinvointia, myös minkä tahansa miellyttävän toiminnan liialla harrastamisella voi olla haittavaikutuksia.

Vaaroja hengellisyydelle

Et ehkä huomaa vapaa-ajan toimintasi saaneen yliotetta ennen kuin olet jo uppoutunut siihen täysin. Ja kun näin käy, se voi vaikuttaa muuhunkin kuin arvosanoihisi. Muistellessaan omia nuoruusvuosiaan eräs kristitty mies sanoo: ”Luulin, että voisin pitää tasapainossa kolme toimintaa: koulutyön, yleisurheilujoukkueen kanssa harjoittelun ja hengelliset toiminnat. Mutta aina kun nämä kolme törmäsivät yhteen, elämäni hengellinen puoli joutui tappiolle.”

Nuori Themon, joka oli mukana koulunsa kahdessa urheilujoukkueessa, myöntää: ”En voinut olla läsnä [hengellistä opetusta sisältävissä] kokouksissa [valtakunnan]salissa, koska tiistaisin olimme poissa kaupungista, torstaisin olimme poissa kaupungista ja lauantaisin olimme poissa kaupungista emmekä tulleet takaisin ennen kuin kello kahdelta aamulla.”

Molemmat nuoret miehet katuvat sitä, että he väheksyivät hengellisen opetuksen tärkeyttä. Vaikka ”ruumiillisesta valmennuksesta on hyötyä vähään”, on erittäin tärkeää muistaa, että ”jumalisesta antaumuksesta on hyötyä kaikkeen”. (1. Timoteukselle 4:8) Kun pidät mielessäsi liikunnan rajallisen arvon ja jumalisesta antaumuksesta saatavan hyvin suuren hyödyn, se auttaa sinua tekemään tasapainoisia ratkaisuja vapaa-ajan harrastusten suhteen. Tuo periaate soveltuu aivan yhtä hyvin myös teoreettisempiin kerhoihin. Mikään ei voi voittaa jumalisesta antaumuksesta saatavaa hyötyä.

Hengellisyydelle koituvat vaarat eivät rajoitu vain siihen, että järjestetty vapaa-ajan toiminta vie paljon aikaa. Ajattele myös moraalisia vaaroja. Oletko silloin sellaisten tervehenkisten ihmisten seurassa, joilla on sinuun hyvä vaikutus moraalisesti? Mistä siellä keskustellaan? Voisiko joukkuetovereilla tai jonkin kerhon jäsenillä olla epäsuotuisa vaikutus sinuun?

Lusikallinen etikkaa, joka ei muuttaisi sangossa olevan veden makua, muuttaisi kyllä juomalasissa olevan veden maun. Sama pitää paikkansa moraalisesti kyseenalaisten opiskelijoiden vaikutuksesta. Vaikka heidän vaikutuksensa ei ehkä tunnukaan, kun olet heidän kanssaan samassa koulussa tai luokassa, se voimistuu urheilujoukkueessa tai jossain kerhossa, jossa on vain vähän osanottajia ja jossa olet tekemisissä heidän kanssaan seuranpitomielessä.

Ajattelepa Samuelia muinaisessa Israelissa. Hänellä oli etu palvella tabernaakkelissa. Myös ylimmäisen papin Eelin pahamaineiset pojat palvelivat tabernaakkelissa. Samuel olisi voinut liittyä heihin ja käyttää vapaa-aikansa huonosti. Mutta mainittuaan Eelin poikien ja heidän seuralaistensa huonosta käytöksestä Raamattu sanoo: ”Mutta Samuel palveli Herran edessä.” Hän ei selvästikään mennyt mukaan Eelin poikien vapaa-ajan harrastuksiin. Tämän takia ”Samuel kasvoi kasvamistaan ja oli sekä Herralle että ihmisille otollinen”. – 1. Samuelin kirja 2:12–18, 21, 26.

Samuelin tavoin sinäkin voit käyttää aikasi hyvin. Entä jos käyttäisit aikaasi toisten auttamiseen hengellisesti? On kiinnostavaa, että jotkut nuoret Jehovan todistajat Japanissa alkavat tehdä Jumalan palveluksesta elämänuransa ollessaan vielä koulussa. He ostavat ennen ja jälkeen koulutunteja olevaa aikaa auttaakseen toisia tuntemaan Luojan. (Kolossalaisille 4:5) Varmasti sinäkään et halua menettää sitä iloa ja niitä siunauksia, jotka tulevat sellaisesta vapaa-ajan toiminnasta.

[Alaviitteet]

[Kuvat s. 17]

Vapaa-ajan toimintojen ja läksyjen teon tasapainottaminen ei ole ehkä helppoa