Tutustumme neliväripainantaan

Tästä irtonumerosta lähtien useimmissa Herätkää!-lehden englanninkielisissä ja joissakin muunkielisissä painoksissa ryhdytään Vartiotornin tavoin käyttämään pysyvästi neliväripainantaa. Siinä toistetaan luonnolliset värit yhdistelemällä kolmea pääväriä ja mustaa väriä keskenään. Mitä neliväristen kuvien painantaan sisältyy? Millaista tekniikkaa nykyään käytetään? Seuraavassa kirjoituksessa kerrotaan siitä, mitä nelivärikuvien valmistukseen Vartiotorni-seuran päätoimistossa Brooklynissa New Yorkissa sisältyy.

AIKAKAUSLEHTIIN, sanomalehtiin ja kirjoihin painettuihin kuviin kätkeytyy optinen harha. Otetaanpa esimerkiksi se, miten mustavalkoinen valokuva tai piirros painetaan nykyään yleisellä offsetmenetelmällä.

Mustavalkoista painettaessa käytetään vain yhtä painoväriä – mustaa. Mustavalkoista kuvaa katsottaessa silmä näkee kuitenkin myös erilaisia harmaan sävyjä. Miten ne saadaan painokuvassa toistetuksi? Käyttämällä ns. rasteripisteitä.

Pisteitäkö? Kyllä, väriä sisältäviä pisteitä. Jos painokuvaa katsotaan voimakkaalla suurennuslasilla, kuvan nähdään muodostuvan monista pienistä pisteistä. Kuvan sävyt eivät siinä ole enää yhtenäisiä kuten taiteilijan piirroksessa tai valokuvassa. Ne täytyy muuttaa pisteiksi ennen kuin ne voidaan painaa.

Miten rasteripisteet sitten saadaan aikaan? Piirros tai valokuva muutetaan pieniksi selviksi pisteiksi suurella skannerilla (elektronisella värierottelulaitteella). Siinä on tietokone, joka elektronisesti tulkitsee kuvan sävyt ja tuottaa erikokoisia pisteitä. Ne siirretään valoherkälle filmille laserin avulla. Harmaan eri sävyt saadaan aikaan tuottamalla erikokoisia pisteitä, jotka painolevyillä ottavat värin vastaan ja joista väri siirtyy edelleen paperiin.

Valkoiselle paperille painettaessa pisteet ovat sitä pienempiä mitä vaaleampi värisävy on. Tummempia sävyjä saadaan aikaan suuremmilla pisteillä. Näin pisteet siis ”pettävät” silmää, joka näkee mustan ja harmaan sävyt yhtenäisinä kuten alkuperäisessä valokuvassa tai piirroksessa.

Väripainanta monimutkaisempaa

Mustavalkoisia kuvia monimutkaisempaa on monivärikuvien painaminen. Siinä käytetään mustan värin lisäksi kolmea perusväriä, jotka ovat: 1) syaani (sinivihreä); 2) magenta (vadelman punainen); 3) keltainen ja lisäksi siis vielä 4) musta. Painopaperilla silmillemme näkyvä laaja värikirjo muodostuu näitä neljää väriä sisältävistä pisteistä, jotka painokone painaa päällekkäisiksi kerroksiksi.

Alkuperäisestä piirroksesta tai valokuvasta täytyy tietenkin ensin erotella nämä kolme pääväriä sekä musta väri pistejoukoiksi, joista ilmenee kunkin värin vaaleat ja tummat sävyt. Mutta miten näistä neljästä väristä voi muodostua kaikki ne muut eri värit, jotka voidaan nähdä painosivulla?

Olettakaamme että meillä on vihreää ruohoa esittävä valokuva, jonka haluamme painaa lehteemme. Painettaessa paperi kulkee painokoneen neljän yksikön kautta, joista kussakin siihen lisätään yksi edellä mainituista väreistä. Yhden painolevysarjan pisteisiin tarttuu syaaniväriä, joka pistekuviona siirtyy paperille. Samalla kun paperi liikkuu painokoneessa suurella nopeudella, toisen painolevysarjan pisteisiin tarttuu keltaista väriä, joka siirtyy omana kuvionaan paperille syaanipisteiden joukkoon. Silmä näkee valkoiselle paperille painetusta keltaisesta ja syaaniväristä heijastuvan valon vihreänä. Kaikki muut sateenkaaren värit saadaan, kun painokoneen neljä painoyksikköä painavat kukin oman pistekuvionsa yhdellä neljästä painoväristä.

Tuotantovaiheemme

Paljon työtä täytyy tehdä ennen kuin valmis tuote tulee painosta. Painettavasta valokuvasta tai taideteoksesta täytyy valmistaa osavärifilmit (negatiiveja tai positiiveja). Näiden filmien avulla valmistetaan painolevyt painokonetta varten.

Värikuvan painamiseksi tarvitaan ainakin neljä filmiä, yksi kutakin kolmea pääväriä varten ja lisäksi yksi mustaa väriä varten. Nämä filmit valmistetaan laser-skannerillamme. Se analysoi painettavan valokuvan tai taideteoksen ja varastoi sen kuvan muistiinsa.

Skannerilaite muistuttaa kolme metriä pitkää sorvipenkkiä. Siinä on hyvin kirkas valonsäde, joka pyyhkii pitkin värikuvaa sen pyöriessä sylinterillä. Kuvasta heijastuva valo jaetaan optisella laitteella kolmeksi valonsäteeksi, joista yksi on kutakin pääväriä varten. Kukin valonsäde kulkee suodattimen läpi, joka suodattaa pois kaiken muun paitsi yhden päävärin. Musta väri saadaan yhdistämällä kolmen päävärin signaalit kohdissa, jotka alkuperäisessä kuvassa ovat mustia.

Skanneri muuttaa tietokoneen avulla kunkin värin eri sävyt elektronisiksi signaaleiksi ja valmistaa elektronisesti ”seulomalla” vastaavat pisteet, jotka varastoidaan sitten tietokoneen muistiin.

Entä jos valokuva tai piirros on liian iso tai jäykkä taivutettavaksi skannerin sylinterille? Siinä tapauksessa siitä otetaan värivalokuva tai 35 millimetrin läpimittainen tai sitä suurempi diakuva, joka kiinnitetään sylinterille. Skanneri voi suurentaa tai pienentää kuvan halutun kokoiseksi.

Sivunvalmistusasema

Tietokoneeseen tallennettua informaatiota käsitellään seuraavaksi sivunvalmistusasemalla. Siihen kuuluu näppäimistö ja näyttölaite, joka muistuttaa suurta television kuvaruutua. Joitakin näppäimiä painamalla laitteiston käyttäjä, operaattori, saa kuvan ilmaantumaan kuvaruutuun. Hän tekee elektronisesti tarpeelliset korjaukset värisävyihin. Yksityiskohtia voidaan joko terävöittää tai poistaa kokonaan.

Asemalla voidaan myös yhdistää eri kuvien yksityiskohtia ja valmistaa niistä yksi kuva. Voidaan ottaa esimerkiksi auringonlasku yhdestä kuvasta, mies toisesta ja talo kolmannesta, ja ne kaikki yhdistämällä saadaan kuva, jossa mies on talon edustalla auringonlaskun aikaan.

Korjausten jälkeen tietokone voi lähettää kuvaa edustavat elektroniset signaalit toisiin laitteisiin joko koevedosten tai filmien valmistamiseksi.

Värikoevedosten valmistus

Värikoevedoksia valmistava laite käyttää punaisia, vihreitä ja sinisiä valonsäteitä värikuvan valmistamiseksi samanlaiselle paperille kuin käytetään tavallisissa valokuvissa, joita valokuvausliikkeet valmistavat kehitettäväksi tuoduista filmeistä.

Koevedosten tarkastelussa on työtä monelle. Jostakusta ehkä tuntuu, että taivas ei ole kuvassa riittävän sininen – se on liian vihreä. ”Otetaan hiukan keltaista pois”, toiset ehdottavat. ”Mutta hedelmäkorin banaanien täytyy säilyttää keltaisuutensa”, joku muu varoittaa. Värisävyjä täytyy siis korjata poistamalla keltaista väriä taivaasta mutta ei banaaneista. Tämän tekemiseksi menemme takaisin sivunvalmistusasemalle, jossa operaattori tekee muutokset.

Nyt meillä on tarkka kopio siitä kuvasta, jonka aiomme painaa. Kun kuva on hyväksytty, annamme tietokoneelle määräyksen laittaa sivut kuntoon filmien valmistusta varten.

Lopputuote

Filmien valmistuksessa käytetään laseria, joka saamiensa signaalien mukaisesti valottaa elektroniset pisteet graafiselle filmille. Kutakin väriä varten tarvitaan eri filmi. Yhden filmin pisteet edustavat alkuperäisen kuvan magentaa, toisen filmin pisteet syaania, kolmannen keltaista ja neljännen mustaa. Näiden filmien kuvat ovat samankokoisia kuin kuvat lehden valmiilla painosivulla.

Teksti ja kuvat yhdistetään lopullisesti valopöydällä. Otamme nyt filmimme, joihin sisältyvät kaikki nuo kuvia edustavat pisteet, ja teemme filmeihin merkinnät siitä, mikä filmi kuuluu mihinkin väriin. Filmit annetaan sitten asemoijalle, joka tarkastelee filmien laatua ja lisää erilliselle muoviarkille myös tekstin, joka on negatiivimuodossa. Tätä työtä tekevät käyttävät erityistä suurennuslasia, luppia, varmistuakseen siitä, että kutakin väriä varten tarkoitetut filmit sopivat täsmällisesti päällekkäin. Jos ne nimittäin eivät ole kohdallaan, syntyy kuvaa painettaessa vääristymä.

Nyt kuvat ja teksti ovat oikeissa paikoissaan lehden valmistamiseksi. Otamme uuden koevedoksen arkista, jonka kaikki osat ovat paikoillaan. Kun se on hyväksytty, voimme lähettää tämän aineiston Brooklynin ja Wallkillin painoihin, joissa niistä valmistetaan painolevyt.

Kaksoiskappaleet lähetetään kaikkiin niihin Vartiotorni-seuran haaratoimistoihin ympäri maailman, joissa painetaan julkaisuja nelivärisinä. Kukin haaratoimisto valmistaa sitten filmeistä offsetpainolevyt.

Levyt valmistetaan siten, että filmin läpi kohdistetaan offsetpainolevyyn voimakasta ultraviolettivaloa, joka valottaa kuvat ja tekstin tuohon levyyn, joka on valmistettu alumiiniseoksesta ja kemiallisesti päällystetty. Kuinka paksuja nämä painosylinterien päälle taivutettavat levyt ovat? Se vaihtelee erilaisissa painokoneissa, mutta Brooklynin painossamme levyjen paksuus on vain 0,2 millimetriä! New Yorkin kaupungin ulkopuolella Wallkillissa sijaitsevassa Vartiotornin maatilan painossa painokoneet ovat suurempia, ja siksi myös painolevyt ovat paksumpia.

Levyt asennetaan painokoneeseen oikeaan värijärjestykseen, minkä jälkeen ne ovat valmiit käytettäviksi lehden painamiseen. Painokoneen sylinterien pyöriessä kuhunkin levyyn siirtyy yhtä siihen kuuluvaa väriä erityisestä värikaukalosta, joka sisältää tuonväristä painoväriä. Väri siirtyy painolevyltä kumilla päällystetylle sylinterille, joka puolestaan siirtää väriä paperiin. Kun kaikki neljä väriä on painettu paperille toinen toisensa päälle, saamme kokolailla luonnolliset värit.

Mutta ei siinä kaikki. Neljän värin painaminen päällekkäin saa aikaan tahmean pinnan, joka täytyy pian kuivata. Siksi paperi kulkee painokoneen loppupäässä tehokkaan kuumailmakuivatusyksikön kautta. Korkea lämpötila kuivattaa värin nopeasti. Sitten kuumennettu paperi kulkee vesijäähdytteisten telojen kautta, jotka laskevat lämpötilaa ja kovettavat värin.

Värintoiston mahdollisuudet

Kuinka hyvin tällä menetelmällä voidaan toistaa alkuperäisen valokuvan tai piirroksen värit? Mikään kone ei voi täysin toistaa sitä, minkä ihmissilmä näkee. Silmä voi nähdä 5–10 miljoonaa värisävyä. Mutta offsetpainokoneella voidaan painaa vain 500–1000 sävyä. Me emme pysty toistamaan alkuperäisen kuvan kirkkaimpia tai tummimpia yksityiskohtia.

Tärkeä tekijä on myös se, millaista paperia käytetään. Värien kirkkaus riippuu paperin laadusta ja rakenteesta sekä siitä, miten hyvin painovärit tarttuvat kyseiseen paperiin. Vartiotorni- ja Herätkää!-lehden paperin laatua rajoittavat kustannustekijät. Me haluamme näiden lehtien hinnan nimittäin olevan mahdollisimman alhainen, jotta miljoonat ihmiset kautta maailman, myös vähävaraiset, voisivat helposti hankkia niitä.

Julkaisumme ovat huokeita myös sen tähden, että työmme ei ole kaupallista. Näitä lehtiä Vartiotornin haaratoimistoissa kautta maailman valmistavat tuhannet työntekijät palvelevat kaikki vapaaehtoisesti ja saavat vain asunnon ja luontoisedut sekä kuukausittain pienen rahasumman kulujensa peittämiseen.

Vaivan arvoista

Moniväristä lehteä silmäilevä tavallinen ihminen ei ehkä heti ymmärrä, kuinka valtavasti työtä ja tekniikkaa tarvitaan tekstin laadinnasta painamiseen ja siihen saakka, kun lehti tuodaan hänen kotiinsa. Lehden saamisessa valmiiksi painamista varten on osapuilleen yhtä paljon työtä, olipa kyse sitten kielestä, jolla painetaan vain muutama tuhat kappaletta, tai englanninkielisestä Vartiotorni- tai Herätkää!-lehdestä, joita painetaan miljoonia kappaleita.

Mutta se on vaivan arvoista. Luonnolliset värit tekevät painotuotteesta kiinnostavamman ja vetoavamman ja kannustavat siksi lukemaan sitä. Me suhtaudumme myönteisesti väreihin ilmeisesti siksi, että Luojamme teki meille mahdolliseksi nähdä värejä. On siksi erinomaista, että myös Herätkää!-lehteä on voitu ryhtyä painamaan säännöllisesti nelivärisenä. Ja sitä mukaa kuin opimme kehittämään painomenetelmiämme, voimme myös parantaa edelleen lehtiemme laatua ja tehdä niistä näin entistä antoisampia ja nautittavampia.

[Kuvat s. 24]

Operaattori käyttämässä skanneria

Oheiskuva: kuvan osasuurennos

[Kuva s. 25]

Operaattori sivunvalmistusasemalla

[Kuva s. 26]

Alkuperäistä diakuvaa verrataan värikoevedoksiin