Tarkkailemme maailmaa
Vatikaani menettämässä vaikutusvaltaansa
Vuosisatojen ajan nimet Espanja ja Ranska ovat merkinneet samaa kuin maukkaat viinit ja harras katolilaisuus. Nykyään viinit virtaavat yhä, mutta roomalaiskatolisen kirkon kannatus näissä kahdessa Etelä-Euroopan maassa on nopeasti vähenemässä. Hollannissa ilmestyvä roomalaiskatolinen Kruispunt-lehti kertoo, että vain 46 prosenttia espanjalaisista haluaa yhä tulla lasketuksi aktiivisiksi katolilaisiksi ja että vain 18 prosenttia Espanjan väestöstä käy viikoittain kirkossa. Pariisissa toimiva Sofres-instituutti ilmoitti samoin, että 55 prosenttia kaikista Ranskan katolilaisista on sitä mieltä, että he voivat jättää paavin viralliset lausunnot huomiotta ja olla silti kunnon katolilaisia. Heidän mielestään abortti ja esiaviolliset sukupuolisuhteet ovat luvallisia, eikä heistä ”ole lainkaan välttämätöntä kuulua mihinkään seurakuntaan tai katoliseen järjestöön”. Tutkimukset osoittavat, että sekä Espanjassa että Ranskassa 15 prosenttia väestöstä on nyt luopunut uskonnosta.
Elämää lyhentävä yhdistelmä
”Puutteellisen ravitsemuksen ja liian tiheiden raskauksien yhdistelmä voi lyhentää naisen elinikää viidellä vuodella kutakin hänen synnyttämäänsä lasta kohden”, sanoo Asiaweek-lehti. ”Kansainväliset asiantuntijat suosittelevat kahdesta kolmeen vuoden taukoa raskauksien välillä.” Pitemmät väliajat suojelevat äitiä raskauden ja imettämisen aiheuttamalta yleiskunnon heikkenemiseltä ja parantavat myös lapsen terveyttä. Lisäksi selonteossa kerrotaan rintaruokinnan eduista ”vajaaravitsemuksen ehkäisemisessä ja lapsikuolleisuuden vähentämisessä”.
Musiikkia leikkaussalissa
Onko musiikista apua potilaille leikkauksen aikana? Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa sijaitsevassa Jefferson General Hospital -sairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan siitä voi olla apua. Musiikkiterapeutti Helen Lindquist Bonny ja anestesiahoitaja Noreen McCarron tutkivat, miten musiikki vaikutti leikkaussalissa 25:een eri potilaaseen. Musiikkia käytettiin rauhoittavan lääkkeen sijasta vaimentamaan leikkaussalin ääniä, jotka usein aiheuttavat levottomuutta ennen leikkausta. Melodinen musiikki alensi verenpainetta ja hidasti sydämenlyöntejä, huomauttaa American Health -lehti, ja myös vähensi potilaiden rauhoittamiseksi tarvittavien lääkkeiden määrän puoleen. Saksan liittotasavallassa tehdyssä vastaavanlaisessa tutkimuksessa havaittiin samoin lääkkeiden tarpeen vähentyneen. Tutkimuksessa käytettiin klassista musiikkia sekä 40- ja 50-luvun iskelmämusiikkia, jossa oli tasainen tempo ja rytmi. Villejä ja säriseviä ääniä kartettiin. McCarron väittää, että musiikin rauhoittava vaikutus vastaa 2,5 milligramman annosta Valiumia. Musiikkia kuunnelleet potilaat voivat yleensä paremmin leikkauksensa jälkeen ja pääsivät pikemmin kotiin.
Laajenevat aavikot
”Joka vuosi muuttuu kaksi kertaa Belgian kokoinen, 60000 neliökilometrin suuruinen alue aavikoksi”, kertoo New Scientist -lehti. ”Näin tapahtuu siitä huolimatta, että 10 vuotta sitten 94 maata lupasi muuttaa hiekkavirran suunnan”. Suurin osa niistä 6 miljardista dollarista (26 miljardista markasta), jotka rikkaat maat ovat tähän mennessä myöntäneet maan aavikoitumisen pysäyttämiseen, on käytetty terveydenhoitoon, viemäröintiin ja teiden rakentamiseen. Vaikka joillakin alueilla onkin voitu huomata edistystä tapahtuneen, niin yksikään maa ei ole kyennyt pysäyttämään aavikoitten laajenemista.
Maan rajat ylitetty
Maan elämää ylläpitävien järjestelmien sietokykyä työnnetään parhaillaan sellaisten ”kynnysten yli”, joiden toisella puolella odottavat noiden järjestelmien pysyvät muutokset ja vahingot, varoittaa Worldwatch-instituutti. Sen tuoreimmassa raportissa State of the World 1987 (Maailman tila vuonna 1987) sanottiin, että ”pyrkimykset kohottaa elintasoa alkavat itsessään uhata maailman talouden terveydentilaa”. Saastumisen, kasvi- ja eläinlajien sukupuuttoon kuolemisen sekä ravinnon ja polttoaineen tuotannon vähenemisen seuraukset ovat ”tekemässä maasta tuleville sukupolville vähemmän asumiskelpoisen”, sanottiin raportissa ja lisättiin: ”Mikään sukupolvi ei ole koskaan aikaisemmin joutunut kohtaamaan niin useita monimutkaisia kiistakysymyksiä, jotka vaativat huomiota heti. Aikaisemmat sukupolvet ovat aina olleet huolissaan tulevaisuudesta, mutta meidän on ensimmäisinä tehtävä ratkaisuja, jotka vaikuttavat siihen, onko lapsillemme jäävä maa asumiskelpoinen.”
Kallista myrkkyä
Monet myrkyt ovat paljon arvokkaampia kuin jalokivet tai kulta, kertoo neuvostoliittolainen aikakauslehti Sputnik. ”Esimerkiksi 30 grammaa silmälasikäärmeen myrkkyä maksaa noin 40000 mk, sama määrä Bungarus caeruleuksen myrkkyä maksaa noin 60000 mk, merikäärmeen myrkkyä 185000 mk, erään pohjoisamerikkalaisen korallikäärmeen myrkkyä 240000 mk, afrikkalaisen boomslang-käärmeen myrkkyä 1217000 mk, sama määrä kimalaisen (Bombus muscorum) myrkkyä 4876000 mk ja amerikkalaisen hämähäkin, mustaleskinaaraan, myrkkyä 10148000 mk.” Miksi niin korkeat hinnat? Näiden eläinten myrkkyä on vaikea saada, koska jotkin lajit ovat hyvin harvinaisia. Lisäksi hyönteisistä saadaan kerralla vain muutama milligramma myrkkyä ja käärmeistä kymmenisen tippaa yksilöltä, ja seuraavan annoksen valmistumiseen voi kulua kokonainen kuukausi. Korkeista hinnoistaan huolimatta näitä myrkkyjä tarvitaan puremia saaneiden pelastamiseksi annettaviin seerumeihin sekä lääkkeiksi sairauksiin.
Saastumisen vaatima raskas vero
”Sveitsissä, missä puolet maa-alasta on metsää tai vuoristoa, happamien sateiden vaatima vero on keskimäärin 50 prosenttia”, kertoo International Herald Tribune -lehti, kun taas ”joillakin alueilla – – kuolleitten tai kuolevien puiden määrä on kohonnut 65 prosenttiin”. Tällaiset tilastot ovat hälyttäviä ekologien mielestä, jotka pitävät happamia sateita vakavana, suurta osaa Pohjois-Eurooppaa vitsaavana ongelmana. Esimerkiksi Saksan liittotasavallassa yli 50 prosenttia puista on kuolleita tai kuolemaisillaan, ja Ranskassa Vosgesin alueella vallitsee samanlainen tilanne. Puolassa happamien sateiden vaatima vero voi olla jopa 40 prosenttia. Ranskalaisessa viikkolehdessä L’Expressissä lainatun Puolan yhteiskuntatieteitten akatemian selonteon mukaan tuho on leviämässä myös ilman ja veden saastumisen välityksellä. Euroopan saasteongelman vakavuudesta huolimatta happamien sateiden asiantuntija tri Claude Martin tunnusti: ”Tilanteen suhteen ollaan jotensakin haluttomia toimimaan – varsinkaan tarpeeksi voimakkaasti.”
”Pikainen yhteisponnistus”
Tarkalleen ei tiedetä, kuinka monta kasvi- ja eläinlajia on olemassa. Arviot vaihtelevat 5 miljoonasta 30 miljoonaan, vaikka lajeja on tähän mennessä tunnistettu vasta 1,6 miljoonaa. Koska näin verrattain harvoja lajeja on tutkittu tieteellistä edistystä ja taloudellista hyötyä silmällä pitäen, selittää New York Times, biologit ”vaativat uutta luonnontutkimuksen aikakautta ja pikaista yhteisponnistusta miljoonien lajien löytämiseksi ja tutkimiseksi ennen niiden häviämistä”. Useimmat näistä lajeista elävät trooppisissa sademetsissä, joita joko tuhotaan kaatamalla metsiä tai muutetaan maa- ja karjatiloiksi. Vaikka pienet luontokappaleet ja kasvit eivät saakaan osakseen yhtä lailla sympatiaa kuin valaat tai pandat, ne ”ovat monimutkaisten elämää, myös ihmiselämää, ylläpitävien järjestelmien perusta”, mainitsee Times-lehti.
Verensiirron uusi vaara
Yhdysvaltain terveysviranomaiset ovat huolissaan siitä, että harvinainen syöpää aiheuttava virus saattaa olla leviämässä samaan tapaan kuin aidsia aiheuttava virus. ”Meillä on nyt todisteita siitä, että Yhdysvalloissa on tavattu veren mukana leviävä virus, johon liittyy hyvin vakava sairaus”, kertoo Punaisen Ristin johdossa oleva S. Gerald Sandler. Viruksesta käytetään kirjainyhdistelmää HTLV-I (human T-cell leukemia virus I), ja se on ensimmäinen virus, jonka tiedetään aiheuttavan ihmisissä syöpää. Sen lisäksi että virus aiheuttaa yhtä aikuisten leukemian muotoa, se on yhdistetty myös multippeliskleroosia muistuttavaan hermosairauteen, TSP:hen (tropical spastic paraparesis). ”Virus on harvinaisen vaarallinen pitkän piilevyytensä vuoksi”, kertoo The Wall Street Journal -lehti. ”Viruksen saaneet eivät ehkä sairastu leukemiaan moneen vuoteen.” Mutta kun sairaus on lopulta puhjennut, tartunnan saanut elää tavallisesti enää vain kolmisen kuukautta.