Lukijoiden kirjeitä
Ulkoluku voi olla helppoa
Haluan vahvistaa sen, miten paljon ulkolukua käsitelleestä kirjoituksestanne on ollut hyötyä. (22.7.1987) Nelivuotias tyttäreni on viettänyt melkoisesti aikaa kanssani talosta taloon suoritettavassa evankelioimistyössä. Jottei hän tulisi rauhattomaksi, opetin hänet muistamaan ulkoa Psalmin 83:19, ja hän mielellään esitti sitä ovilla, samalla kun hän piti sylissään samaiselta kohdin avattua Raamattua. Muutama viikko myöhemmin luin ulkolukua käsitelleen kirjoituksenne, ja päätin opettaa hänelle lisää raamatunjakeita. Tässä kuussa hän on sopivan tilaisuuden tullen esittänyt ovilla Johanneksen 17:3:a. Tällä viikolla eräs mies ei sallinut minun lukea raamatunjaetta, ja juuri kun hän oli vetämäisillään oven kiinni, nelivuotias tyttäreni kysyi: ”Saanko minä lukea raamatunjakeen?” Heti mies sanoi, että kyllä saat, ja avasi oven uudelleen.
B. C., Yhdysvallat
Toivoa psyykkisesti sairaille
Olen ollut 12 vuotta henkisen sairauden uhrina, ja huolimatta saamastani lääkärinhoidosta ja rakkaudellisen vaimoni minulle osoittamasta huolenpidosta olen kärsinyt paljon kivusta, pettymyksistä ja toisten ymmärtämättömyydestä. En näet hyväksynyt sitä tosiasiaa, että olin henkisesti sairas, vaan panin vaivani toisten asioiden syyksi. Kirjoitussarjanne, jonka teemana oli ”Toivoa psyykkisesti sairaille” [suomeksi 8.11.86], saivat minut tekemään täyskäännöksen. Aloin ymmärtää, ettei sairauteni välttämättä ollut pahojen henkien aikaansaannosta, kuten olin ajatellut, ja niinpä aloin hyväksyä vaihtoehtoisia selitystapoja ja suostuin ottamaan vastaan lääkärinhoitoa. Miten kiitollinen olenkaan Herätkää!-lehdelle avusta, jota se on antanut minulle niin tässä kuin monissa muissakin asioissa!
A. A. C., Brasilia
Toimeen tuleminen veljensä tai sisarensa kanssa
Haluaisin kiittää teitä kirjoituksesta, jonka nimenä oli ”Nuoret kysyvät: Miksi minun on niin vaikea tulla toimeen veljeni ja sisareni kanssa?” (22.7.1987) Olen 16-vuotias ja minulla on kaksi veljeä. He käyvät usein hermoilleni, ja olen joskus jopa toivonut, että heille tapahtuisi jotain pahaa. Silti tajuan sisimmässäni rakastavani heitä. Olen saanut todella ponnistella, jotten joka kerta suuttuisi, kun he kiusoittelevat minua. Kirjoituksen kaksi viimeistä väliotsikkoa olivat ”Äiti pitää sinusta eniten!” ja ”Mustasukkaisuuden voittaminen”, ja niiden jälkeiset kappaleet ovat auttaneet minua paljon. Näen nyt, että olin aivan samanlainen kuin Joosefin veljet, jotka olivat mustasukkaisia hänelle.
S. L., Guadeloupe
Haluan kiittää teitä kirjoituksesta nimeltä ”Nuoret kysyvät: Miksi on niin vaikeaa tulla toimeen veljeni ja sisareni kanssa?” Minulla on isoveli, jonka kanssa minulla oli aina tapana tapella, mutta nykyään tulen hänen kanssaan jo paljon paremmin toimeen. Ja luettuani tämän kirjoituksen aion ponnistella asian hyväksi vielä paljon tarmokkaammin. Kiitoksia vielä kerran.
L. M., Englanti
Paavista kertovat kirjoitukset
Katolisina kristittyinä me luemme kiinnostuneina sisällökkäitä lehtiänne, ja kiitämme teitä paavia koskeneista asiallisista tiedoistanne. (”Rukoukset rauhan puolesta – kuka kuuntelee niitä?”, 8.6.1987; ”Paavin vierailu Australiassa – pelkkä pyhiinvaellusmatkako?” 8.7.1987) Vaikka te opetattekin eri tavalla kuin katolinen kirkko, olemme iloisia nähdessämme, että ette ole yliampuvia tarkastellessanne tällaisia aiheita.
P. O., Saksan liittotasavalta