Miten vakava ongelma on asunnottomuus?
ERI puolilla maailmaa miljoonat ihmiset asuvat ala-arvoisiksi katsottavissa oloissa. Erään YK:n julkaisun mukaan kehitysmaissa ”asuu jopa 50 prosenttia – joissakin suurkaupungeissa lähes 80 prosenttia – kaupunkiväestöstä slummeissa ja toisilta vallatuille maille pystytetyissä asumuksissa”, ilman kunnollista vettä, riittävää sähkövaloa, riittäviä peseytymismahdollisuuksia ja kunnolla toimivaa jätehuoltoa. (Building for the Homeless, 1987) Millaista on elämä tällaisissa paikoissa? Lehtemme kirjeenvaihtajat ovat käyneet tutustumassa tilanteeseen eri maissa.
Bombay, Intia: Kesähelle tuntuu läkähdyttävänä Bombayn keskustassa. Mies, nainen ja pikkulapsi nukkuvat jalkakäytävällä, joka suuntaan oksiaan levittävän banianviikunapuun alla. Vähäiset vuodevaatteet, muutama keittoastia ja pienestä nuotiosta jäänyt tuhka ovat merkkinä siitä, että heidän tilapäinen kotinsa on nyt tässä paikassa. Heille ei ole muualla tilaa. Ostostentekijät, kauppiaat ja liikemiehet eivät ohi kulkiessaan näytä kiinnittävän huomiota tähän perheeseen. Onhan tässä kaupungissa kymmeniätuhansia samanlaisia perheitä. Asunnottomat ovat tavallinen näky maassa, jossa asuntopulan poistamiseksi on laskettu tarvittavan 24,7 miljoonaa asuntoa.
Lähettyville on tyhjille tonteille ja maanteiden ja ratojen varsille ilmestynyt teltantapaisia. Ihmisiä muuttaa sankoin joukoin luvatta tyhjille tonteille, ja he kyhäävät itselleen asumuksia päällekkäin ladotuista, käytetyistä juuttisäkeistä ja rääsyistä. Jos viranomaiset eivät hävitä niitä, nämä ihmiset rakentavat itselleen pian kaikenlaisesta hylkytavarasta ahtaita, ikkunattomia hökkeleitä. Niissä asuville on veden etsintä jokapäiväistä puuhaa. Rautatiekiskoista ja roskatunkioista tulee avokäymälöitä. Melkeinpä kadehdittavan paljon parempia ovat ”pysyvät” hökkelit, joita on vanhoilla slummialueilla, sillä näillä alueilla on ainakin muutamia vesihanoja ja käymälöitä.
Johannesburg, Etelä-Afrikka: Valkoiselle eteläafrikkalaiselle asuminen ei ole suuri ongelma, mikäli hän vain selviytyy alati kasvavista asumiskustannuksista. Etelä-Afrikan virallisessa vuosikirjassa South Africa 1986 kuitenkin todetaan, että ”varsinkin kaupunkialueilla kärsii Etelä-Afrikan musta väestönosa nykyään aivan liian pienestä asuntojen tarjonnasta”. Tuhannet jonottavat asuntoja, ja joskus joutuu kolmekin perhettä jakamaan keskenään nelihuoneisen talon tai kolmi- tai nelihenkinen perhe majoittumaan yhteen huoneeseen. Kun poika avioituu, hän ilmoittautuu jonotuslistalle siinä toivossa, että hän voisi parin kolmen vuoden kuluttua saada jonkinlaisen asunnon. Sillä välin nuoripari joko asuu samassa huoneessa vanhempien kanssa tai rakentaa aaltopellistä mökin takapihalle, jos taloon sattuu kuulumaan sellainen.
Joillakin alueilla rakennetaan tällaiset hökkelit alun alkaen vuokra-asumuksiksi, ja niistä pyydetään kiskurivuokria. Kaupungin viranomaiset sallivat sen siitä syystä, että eivät itse pysty tyydyttämään asuntojen kysyntää. Tällainen johtaa slummialueiden syntymiseen ja sitä kautta rikollisuuden ja tautien leviämiseen. Radiossa on kerrottu, miten tällaisissa epähygieenisissä oloissa – joissa ei ole juoksevaa vettä ja on neljää, viittä perhettä kohden kenties yksi käymälä – kuolee paljon pikkulapsia: keskimäärin 136 jokaisesta tuhannesta lapsesta. Ankeat elinolot vaikuttavat myös vanhempiin lapsiin. He oppivat jo nuorella iällä varastelemaan ja käyttämään huumeita. Juopottelu on yleistä slumminuorison keskuudessa.
Shanghai, Kiina: Tässä maailman väekkäimmän maan väekkäimmässä kaupungissa on kelvollisten asuntojen hankkiminen sen yli 12 miljoonalle asukkaalle valtava tehtävä. Vaikka valtiovalta tekeekin voitavansa uusien asuntojen rakentamiseksi, silti kaupunkilaisten enemmistö asuu yhä pienissä, 1930- ja 1940-luvuilla rakennetuissa taloissa, jotka muistuttavat leikkimajoja. Talot ovat tiheässä suurina kortteleina, joihin pääsee ainoastaan kapeita kujia pitkin. Monissa näistä taloista ei ole juoksevaa vettä, sisäkeittiötä eikä WC:tä, eikä niissä ole lämmitystä, vaikka talvisin lämpötila voi laskea pakkasen puolelle. Suuremmat rakennukset, joita on entisellä ranskalaisella ja englantilaisella vyöhykkeellä, on yleensä jaettu siten, että yhdelle perheelle on aina yksi huone ja kaikki käyttävät samaa keittiötä ja kylpyhuonetta. Usein tällaisessa huoneessa asuu kolmekin sukupolvea yhdessä.
Asuntokannan parantaminen on kaupungin viranomaisille tärkeysjärjestyksessä päällimmäisiä asioita. On arvioitu, että tällä hetkellä jokaisella asukkaalla on käytettävissään 4–5,5 neliömetriä asuintilaa. Se jää jälkeen valtakunnallisesta tavoitteesta, joka on noin 6 neliömetriä henkeä kohden. Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että Shanghaissa rakennettiin 6000 uutta asuntoa vuonna 1985 ja että vuonna 1986 rakentamiseen käytettiin kokonaista 540 miljoonaa markkaa. Silti kaupungissa jonottaa virallisesti yhä toistasataatuhatta ihmistä uutta asuntoa, ja on mahdotonta sanoa, kuinka moni muu etsii parhaillaan itselleen paikkaa, jota hän voisi sanoa omakseen.
São Paulo, Brasilia: Hökkelikyliä on ilmaantunut joka puolelle. Epätoivoissaan asunnottomat tunkeutuvat yksityisalueille ja tyhjille tonteille ja pystyttävät niille huteria peltimökkejä ja katoksia, ja aivan vieressä voi joskus olla arvokkaan näköisiä koteja ja nykyaikaisia kerrostaloja. Monet perinteiset yhden perheen talot on muutettu hätäapuna yhden huoneen asuntoja sisältäviksi vuokrataloiksi, joissa usein saattaa yli 50 ihmistä käyttää samaa kylpyhuonetta.
Tapahtumat saivat ikävän käänteen viime huhtikuussa, jolloin sotapoliisi mobilisoitiin häätämään maanvaltaajia eräästä São Paulon esikaupungista. Sanomalehti O Estado de S. Paulon mukaan vanhoja ihmisiä piestiin, naisia raastettiin tukasta vetäen ulos majoista ja lapsia työnnettiin kumoon. Hökkeleihin viskatut kyynelkaasupommit aiheuttivat monille pahoja hengitysvaikeuksia.
Niiden, joiden ei ole koskaan tarvinnut elää paikoissa, joita kutsutaan slummeiksi, hökkelikyliksi, köyhälistökortteleiksi tai millä muulla vastaavanlaisella nimellä tahansa, on vaikea kuvitella, miten ankeaa, puutteenalaista ja epätoivoista voi elämä tällaisissa olosuhteissa olla. Silti se on sadoille miljoonille ihmisille jokapäiväistä todellisuutta.