Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g88 22/9 s. 21-23
  • Etkö uskalla matkustaa lentokoneessa?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Etkö uskalla matkustaa lentokoneessa?
  • Herätkää! 1988
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Lentopelko yleistä
  • Mistä lentopelko voi johtua?
  • Mitä lentämistä pelkäävä voi tehdä
  • Miksi syöksyin maahan ja lennän jälleen
    Herätkää! 1991
  • Miten turvallisia lentokoneet ovat?
    Herätkää! 1999
  • Turvallista lentomatkaa!
    Herätkää! 1984
  • Pakkolasku!
    Herätkää! 2004
Katso lisää
Herätkää! 1988
g88 22/9 s. 21-23

Etkö uskalla matkustaa lentokoneessa?

”LENNOLLE 210 lähteviä matkustajia pyydetään siirtymään koneeseen.” Useat sadat matkustajat keräilevät vielä viime minuutilla kokoon käsimatkatavaroitaan ja hetkeä aiemmin ostamiaan sanoma- ja aikakauslehtiään. Palan tunne kurkussaan ystävät ja sukulaiset hyvästelevät ja halailevat matkustajia, samalla kun nämä valmistautuvat nousemaan odottelevaan lentokoneeseen.

Muutaman minuutin kuluttua neljän jättimäisen, miestä korkeamman suihkumoottorin käynti tuntuu tasaisena tärinänä koneen sisällä. Käydessään täysillä ne kehittävät yli 100000 hevosvoiman tehon. Koneessa on lastina noin 155000 kiloa polttoainetta, jolla määrällä täyttäisi omakotitalon suurehkon uima-altaan.

Matkustajasillan luota kone rullaa melkoisen hiljaa ja pehmeästi odotuspaikalle, kiitoradan alkupäähän. Odotellessaan lennonjohtotornilta lähtölupaa lentäjät käyvät ohjaamossa tarkistuslistan avulla läpi koko joukon lentokoneen laitteita. Vihdoin lupa tulee: ”Lentovuoro 210, olette valmis lentoonlähtöön.” Ohjaaja työntää kaasukahvoja eteenpäin. ”Me rullaamme.” Koneen lähtökiihdytys painaa matkustajat tiukasti istuimiaan vasten. Pian ohjaaja vetää ohjaussauvaa taaksepäin ja koneen nokka kohoaa. Maa katoaa yhtäkkiä näkyvistä, ja lyhyen ajan kuluttua lentokone on saavuttanut ennalta määrätyn lentokorkeutensa, joka on 11000 metriä, ja 900 kilometrin suuruisen matkanopeutensa. Muutaman lyhyen tunnin kuluttua ovat sadat matkustajat päässeet turvallisesti määränpäähänsä, tuhansien kilometrien päähän.

Silti kaikki ei ole aivan hyvin. Jotkut pelkäävät niin paljon, että he eivät uskalla edes katsella ulos ikkunoista. He vain istuvat paikoilleen jähmettyneenä tuijottaen suoraan eteenpäin. Toiset taas puristavat käsinojiaan hikoilevin käsin, rystyset valkoisina. Heidän sydämensä hakkaa, heidän mahaansa kouristelee. Jotkut tuntevat voimakasta pahoinvointia. Lukemisesta tai kuvien katselusta on vain vähän apua.

Lentopelkoihin on monia erilaisia syitä. Se mikä vaikuttaa yhteen ihmiseen, ei ehkä vaikuta johonkuhun toiseen. Kuka pelkää korkeita paikkoja, veden yllä lentämistä, väenpaljouden keskellä olemista, umpinaisia paikkoja, kuolemaa ja niin edelleen.

Lentopelko yleistä

Sadoilta ihmisiltä kuluu päiväkausia matkustamiseen omalla autolla tai junissa sen takia, että he pelkäävät lentämistä. Yksin Yhdysvalloissa on arvioitu olevan yli 25 miljoonaa lentopelosta kärsivää, eli joka kuudes aikuinen amerikkalainen pelkää lentämistä. Koko maailmaa ajatellen on lentämistä pelkäävien määrä jopa suurempi. On arvioitu, että Yhdysvaltain sisäisessä reittiliikenteessä lentopelon takia jätetään tekemättä 21,2 miljoonaa yksisuuntaista matkaa, joista liikematkojen osuus on 6 miljoonaa matkaa ja yksityismatkojen 15,2 miljoonaa, ja tämä pienentää lentoyhtiöitten taloudellista tulosta 1,6 miljardia dollaria vuodessa.

Kun entinen liikennelentäjä kyseli eräiltä pelokkailta lentomatkustajilta, olisivatko he huolissaan, jos joku heidän omaisensa tai läheinen ystävänsä lähtisi lentomatkalle, vastauksena oli melkein aina ei. Eräs lentopelosta kärsiviä kurssittanut neuvoja sanoi eräällä kurssilla: ”Kun kysyn potilailtani: ’Antaisitteko minun nousta lentokoneeseen ensi viikolla?’ he aina vastaavat: ’Ilman muuta.’ Ja kun kysyn heiltä: ’Miksi antaisitte? Eikö teitä huolestuta se, että minä voisin kuolla?’ Tällöin he aina nauravat ja vastaavat: ’Ette te kuole.’” Toinen tällainen neuvoja sanoo: ”Olen toistuvasti kysynyt potilailtani: ’Kuinka monta sellaista ihmistä tunnette, jotka ovat kuolleet lento-onnettomuudessa?’ Tavallisesti eivät ketään. ’Kuinka monta sellaista tunnette, jotka ovat kuolleet auto-onnettomuudessa?’ Useimmiten kaksi tai kolme.”

Mistä lentopelko voi johtua?

Tilastomiehet ja asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että nykyaikainen suihkumatkustajakone on poikkeuksellisen turvallinen kulkuväline. Vakuutusmatemaatikot, joiden tehtävänä on laskea vakuutusriskejä ja vakuutusmaksuja, sanovat, että jos haluaa matkustaa Yhdysvalloissa itärannikolta länsirannikolle, matkustaminen on noin kuusi kertaa turvallisempaa lentokoneessa kuin omalla autolla ajaen. Lentokoneiden miehistöt kiinnittävät herkästi huomiota siihen, että vaarallisin osa matkasta ei ole lento, vaan matka lentokentälle ja sieltä pois.

Mikä saa jotkut pelkäämään lentämistä siitä huolimatta, että matkustajamäärät koko ajan kasvavat lentoliikenteessä? (On arvioitu, että suunnilleen yhtä suuri osa niin miehistä kuin naisistakin kärsii lentopelosta, vaikka monet miehet ovatkin haluttomia myöntämään tätä.) He katsovat, että tiedotusvälineitten ylenmääräiset selostukset lento-onnettomuuksista, joista vielä kerrotaan perättäisinä päivinä aina jotakin uutta, ja monet konekaappaukset ovat aiheuttaneet heille pelkoa lentämistä kohtaan. Samoin tapaukset, joissa tiedetään vältytyn täpärästi koneiden yhteentörmäykseltä ilmassa, ilmatilan ruuhkautuminen lentokoneista ja lennonvalvontahenkilöstön määrän pieneneminen saavat heidän sydämensä pamppailemaan heidän noustessaan lentokoneeseen. Silti tosiasiat ja numerotiedot puhuvat jatkuvasti sen puolesta, että lentokoneet ovat suhteellisen turvallisia kulkuvälineitä.

Mitä lentämistä pelkäävä voi tehdä

Ensiksikin viime vuosina ovat monet suuret lentoyhtiöt koettaneet valistaa lentopelosta kärsiviä lentoliikenteen turvallisuutta koskevissa asioissa. Monissa maailman suurimmista kaupungeista on järjestetty tällaisia ohjaajien, matkustamohenkilöstön ja psykologien johtamia kursseja. Kurssimaksua on kannettu runsaat 800 markkaa oppilasta kohden, ja päälle on tullut vielä kurssin päätöslennolle tarvittavan lipun hinta. Oppitunnit koostuvat kysymys- ja vastausohjelmista, lentokenttään tutustumisesta itse paikalla, jolloin samalla pyritään tunnistamaan pelkoa herättävät asiat, jotta niihin kohdistuva pelko laantuisi, ja lopuksi itse päätöslennosta.

Eräs tällaisilla kursseilla opettanut sanoo: ”Yhdeksänkymmentä prosenttia oppilaistamme on aiemmin lentänyt. Näistä puolet on jättänyt lentämisen pelkonsa takia, ja puolet jatkaa lentämistä, mutta ei nauti siitä. Ainoastaan kymmenen prosenttia kurssilaisista on sellaisia, jotka eivät ole vielä koskaan olleet lennolla.” Saatujen tietojen perusteella nämä kurssit ovat pystyneet auttamaan tuhansia lentopelosta kärsiviä tai pelkonsa takia lentokoneita kaihtaneita tuntemaan olonsa mukavaksi lentokoneessa.

Koska kaikki ne, joiden on ehkä hätätilanteessa pakko käyttää lentokonetta, eivät voi käydä tällaisilla kursseilla, niin seuraavassa on joitakin kurssien vetäjien ohjeita. Mene lentokentälle hyvissä ajoin. Viime hetkellä saapuminen ja koneeseen ryntääminen voivat lisätä ahdistuneisuutta. ”Tavallisesti annan heille sen neuvon, että he eivät istuisi matkustamon takaosassa”, sanoo eräs neuvoja. ”Se tuntuu vähemmän mukavalta, ja lentokone heilahtelee enemmän.” Koneen etuosa heiluu vähemmän, ja siellä on hiljaisempaa. Koska kuitenkin etumaiset istuimet ovat ensimmäisen luokan paikkoja eivätkä monet halua maksaa niiden takia ylimääräistä, on seuraavaksi paras paikka siiven päällä. Jos ikkunasta katseleminen tuottaa vaikeuksia, on parempi olla valitsematta ikkunapaikkaa. ”Istuuduttuasi – – hengitä muutama kerta syvään”, neuvotaan eräässä lentomatkailijan käsikirjassa. ”Jo pelkästään tämä menetelmä on auttanut pahimpiakin epäilijöitä. Sulje sitä tehdessäsi silmäsi. Käänny sisäänpäin saadaksesi sitä voimaa, joka odottaa ammentamistaan. – – Nouse ylös niin pian kuin mahdollista ja venyttele. Kävele vähän matkustamossa.” – The Air Traveler’s Handbook.

”On tärkeää kertoa pelokkaille ihmisille, että alkoholi ei auta”, varoittaa eräs neuvoja. ”1500 metrin korkeudessa vallitsevassa ilmanpaineessa on yksi alkoholiryyppy puolentoista ryypyn veroinen. Lisäksi alkoholi vaikuttaa kuivattavasti hermostoon, kuivattaa limakalvoja, saa heidät tuntemaan olonsa levottomaksi, voi herkistää heitä liikkeessäolon vaikutukselle, voi tehdä heidät sairaiksi ja lopulta vahingoittaa heitä.”

”Jännittyneenä istuminen on pahimpia asioita, mitä ihminen voi tehdä”, sanoo eräs toinen neuvoja. Sen sijaan selän taakse pantu tyyny auttaa rentoutumaan.

Kapteeni alkaa puhua: ”Arvoisat matkustajat. Alamme nyt laskeutua ja olemme kohtapuoliin perillä. Kiitän teitä siitä, että halusitte käyttää lentoyhtiötämme.” Muutaman minuutin kuluttua kuuluu vaimea ääni, joka syntyy laskutelineen ulostyöntymisestä. Ohjaaja on saanut laskeutumisluvan. Kiitorata on suoraan edessäpäin. Lähestymme kiitorataa, ja ohjaaja nostaa hieman koneen nokkaa. Betoninen kiitorata ilmestyy ikkunamme alle – ja pyörät koskettavat kiitorataa. Moottorit ulvovat, sillä ohjaaja on kääntänyt niiden työntövoiman toisin päin koneen vauhdin hidastamiseksi. Lopulta jättimäinen kone pysähtyy terminaalin eteen. Jälleen yksi onnistunut lento.

[Kuvan lähdemerkintä s. 23]

Trans World Airlines photo

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa