Natsien hirmuteot – miksi niiden pitäisi kiinnostaa sinua?
”OLIVATKO natsien hirmuteot täyttä totta? Onko sillä väliä? Miksi niiden pitäisi kiinnostaa minua?” voi joku kysyä.
Yksi syy, miksi asian pitäisi kiinnostaa ihmisiä, on se, että saataisiin varmuus siitä, ettei historia pääse toistumaan. Keskitysleiriltä hengissä selvinnyt Primo Levi sanoo epäilevänsä sitä, että keskitysleirit hyväksyvä ajattelutapa todella on kuollut. Hän kysyy: ”Kuinka paljon siitä on jo tullut ja on parhaillaan tulossa takaisin? Mitä jokainen meistä voi tehdä, jotta tästä maailmasta, joka on täynnä pelonaiheita, saataisiin edes tämä uhka poistetuksi?”
Levi toimii siis monien tulkkina, jotka vakavissaan pohtivat sitä, tulevatko tällaiset kauhut uusiutumaan. Millainen on lähimenneisyyden vastaus? Kauhuteot, kansanmurhat, kidutukset, teloituskomennuskunnat ja ihmisten ”katoaminen” ja ”likvidointi” eri maissa vuoden 1945 jälkeen ovat osoitus siitä, että se ajattelutapa, joka aikoinaan näki keskitysleirit tarpeellisiksi, elää ja vaikuttaa edelleen voimakkaana.
Niin elossasäilyneille kuin myös jälkeenjääneille – vainajien lapsille, sukulaisille ja ystäville – historiallisella todellisuudella on merkitystä. Historia perustuu todellisiin tapahtumiin ja todellisiin ihmisiin. Onko sillä väliä, oliko Jeesus taruolento vai ei? Tai sillä, oliko Napoleon tai Muhammed, islamin profeetta, todellinen vai mielikuvituksen tuotetta? Tietenkin on. Nämä miehet ovat muuttaneet historian kulkua.
Samoin ovat natsien hirmuteot olleet kenties musertavin isku sivistyneen ihmiskunnan itsetunnolle kautta aikojen. Primo Leviä lainataksemme: ”Milloinkaan muulloin ei näin monia ihmishenkiä ole tuhottu näin lyhyessä ajassa ja näin nerokkaalla yhdistelmällä teknistä kekseliäisyyttä, fanaattisuutta ja julmuutta.”
On kuitenkin niitä, jotka epäilevät tällaisten kauhujen todenperäisyyttä. He kysyvät, ovatko natsien hirmuteot historiallinen tosiasia.