Öljytuho – mitä se aiheutti eläimille
ÖLJYVAHINKO aiheutti kahden ensimmäisen kuukauden kuluessa murheellisen paljon tuhoa kasvi- ja eläinmaailmassa. New York Times -lehti sanoi Alaskasta tulleessa erikoisraportissaan: ”Tuhon merkit ovat nähtävissä Valdezin lähisaarilla, joilla tuhannet hylkeet paraikaa synnyttävät poikasiaan saastuneille rannoille, aina täältä 500 kilometrin päässä lounaaseen Alaskan niemimaalla sijaitsevan Katmain kansallispuiston perukoille asti, joissa valkopäämerikotkat, ruskeakarhut ja merileijonat saavat kamppailla myrkyttyneen elinympäristön kanssa. Tähän mennessä öljytuho on vaatinut ekologisena veronaan yli 20000 lintua 30:stä eri lajista, 700 merisaukkoa ja 20 valkopäämerikotkaa.” Todellinen lukumäärä saattaa olla viisinkertainen, sanovat vahinkoja laskeskelevat biologit. Useimpia uhreja ei koskaan löydetä.
Katmain kansallispuistossa elää maailman suurin ruskeakarhuyhdyskunta. Viranomaiset ovat huolissaan näistä kookkaista, kolmen metrin korkuisista ja 500 kilon painoisista eläimistä. Ne ovat kuljeskelleet rannoilla syöden öljyn tahrimia lintuja ja kaloja. ”Mitä tulee tapahtumaan näille eläimille öljyn päästessä niiden ravintoketjuun?” viranomaiset kysyvät. Kuolleita kaloja ja lintuja syöneet kotkat tekevät kuolemaa. Odotetaan, että karhuja kuolee ”sitä mukaa kuin myrkyllistä öljyä kerääntyy niiden elimistöön”.
Samanlaista huolta tunnetaan Kenai Fjordsin kansallispuistossa, jonka 400 kilometrin pituisesta itärannikosta öljy on liannut 90 prosenttia. Eräs siellä työskentelevä osavaltion biologi sanoi: ”Parastaikaakin löydän yhä rannalta kuolleita merisaukkoja. Koska valkopäämerikotkat syövät niitä, löydän myös valkopäämerikotkia. Minulla on takanani tohtorintutkinto, ja toimin täällä tutkijana, ja kun katselen näitä öljyyntyneitä lintuja niiden yrittäessä lähteä lentoon, alan itkeä.”
Sadat muutkin voivat itkeä ja tuhansia itkettää. Ihmiset, jotka tuntevat huolta, ahertavat puhdistaakseen öljyn tahrimia lintuja ja saukkoja, joista monet joka tapauksessa heittävät henkensä. Tällaisen työn täytyy olla sydäntä särkevää niistä, jotka ovat huolissaan luonnonvaraisen luomakunnan säilymisestä.
Prinssi Williamin salmen alueella arvioitiin olleen 10000–15000 merisaukkoa. Eräs biologi pelkäsi niiden kaikkien menehtyneen. Eräs toinen biologi oli yhtä mieltä sanoessaan, että ne ”tulevat kaikki häviämään”. Nämä arviot ovat saattaneet osoittautua liian pessimistisiksi, mutta toisten arvioima kolmasosan tuhoutuminen on sekin jo riittävän paha. Joissakin paikoin, joita öljy ei päässyt likaamaan, saukkoja on runsaasti, kun taas öljyn saastuttamilla alueilla niitä on nähty vain muutamia. Todellisuudessa kukaan ei tiedä, kuinka monta tuhatta saukkoa on menehtynyt. Kun merisaukkoja kuolee öljyvahinkoalueella, ne painuvat pohjaan. Minkäänlainen laskeminen ei ole mahdollista, joten arviot lukumäärän vähenemisestä voivat perustua ainoastaan näköhavaintoihin.
Useimpia ihmisiä liikuttaa tuhansien lintujen ja nisäkkäitten kuolema öljytuhojen yhteydessä, mutta he harvoin ajattelevat pieniä ja jopa mikroskooppisen pieniä uhreja, joita on miljoonia, jopa tuhansia miljardeja. Nekin ovat tärkeitä, eikä niiden Luoja unohda niitä. ”Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi. Merikin, suuri ja aava – siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä.” – Psalmi 104:24, 25.
Öljy, joka kemikaalein hajotetaan veteen, painuu lopulta pohjaan. Siellä se myrkyttää pieneliöstöä, eläinplanktonia, joka on alkuna ravintoketjulle, joka ylläpitää erittäin monimutkaisen luonnonvaraisen eläimistön elämää. Sieltä nämä myrkylliset aineet nousevat eliökunnan tikkaita ja päätyvät lopulta ihmiseen itseensä.
Ihminen ei ole kaiken sen yläpuolella. Hän on osa siitä, ja hän on vastuussa siitä. Tämän vastuun hän on saanut Jumalalta, Luojaltaan. ”Vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet”, ilmoitti Jehova ensimmäiselle ihmiselle. Ihminen tehtiin Jumalan kuvaksi sillä tavoin, että hänelle annettiin Jumalan ominaisuuksia: viisautta, voimaa, oikeudenmukaisuutta ja rakkautta. Näiden ominaisuuksien avulla hän kykenisi vaalimaan maapalloa ja sen kasvi- ja eläinkuntaa rakkaudellisesti. Maapallo ja kaikki, mitä siinä oli, annettiin hänen huostaansa, ei ryöstettäväksi eikä turmeltavaksi, vaan sitä varten, että siitä pidettäisiin huolta ja sitä suojeltaisiin. (1. Mooseksen kirja 1:26–28; 2:15) Jehova Jumala on hyvin kiinnostunut luomakunnastaan. Olemmeko me? Meidän pitäisi olla, sillä hän on ilmoittanut, että hän tulee ’saattamaan turmioon ne, jotka turmelevat maan’. – Ilmestys 11:18.
[Tekstiruutu/Kuva s. 10]
Jumalan kiinnostus eläimiä kohtaan
Jumala on kiinnostunut:
’Varpusista – – yksikään niistä ei putoa maahan Isänne tietämättä.’ – Matteus 10:29.
Hän vaatii osoittamaan huomaavaisuutta:
”Kuusi päivää tee työtäsi, mutta lepää seitsemäs päivä, että härkäsi ja aasisi saisivat hengähtää.” – 2. Mooseksen kirja 23:12.
”Älä sido puivan härän suuta.” – 5. Mooseksen kirja 25:4.
”Älä kynnä yhtaikaa härällä ja aasilla.” – 5. Mooseksen kirja 22:10.
”Jos näet vihamiehesi aasin makaavan kuormansa alla, – – auta häntä sitä päästämään.” – 2. Mooseksen kirja 23:5.
”Kuka teistä, jos hänen – – sonninsa putoaa kaivoon, ei heti vedä sitä ylös sapattipäivänä?” – Luukas 14:5.
Hän huolehtii lajien säilymisestä:
”Jos kulkiessasi tapaat – – linnun pesän, – – päästä emo lentämään ja ota vain pojat.” – 5. Mooseksen kirja 22:6, 7.
Hän huolehtii niiden ravinnonsaannista:
”Mitä itsestänsä kasvaa maan levätessä, olkoon teille ruuaksi – – ja metsäeläimille sinun maassasi.” – 3. Mooseksen kirja 25:6, 7.
”Sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.” – Psalmi 104:28.
”Tarkkailkaa kiinteästi taivaan lintuja, – – teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.” – Matteus 6:26.
Hän antaa niille viisautta, jota ne tarvitsevat säilyäkseen hengissä:
”Ne ovat vaistonvaraisesti viisaita: – – ne valmistavat kesällä ruokansa.” – Sananlaskut 30:24, 25; UM.
Hän vaatii osoittamaan sopivaa kunnioitusta:
”Älä keitä vohlaa emänsä maidossa.” – 2. Mooseksen kirja 23:19.
[Lähdemerkintä]
Anchorage Times photo/Al Grillo
[Kuvat s. 8, 9]
Laitimmaisena vasemmalla: Kolmen päivän vanha kirjohylkeenpoikanen
Vasemmalla: Jääkuikka
[Lähdemerkintä]
Anchorage Times photo/Al Grillo
Alla: Merileijonia
Prinssi Williamin salmea