Lukijoiden kirjeitä

Vanhempien oikeudet. Haluaisin lääkärinä kertoa ajatukseni kirjoituksesta ”Lääkärit yrittivät ottaa pois tyttäremme.” (22.10.1989) Tämä kirjoitus vain syventää lääkärien ja potilaiden välisiä väärinkäsityksiä ja saa aikaan lukkiutuneen riita-asetelman.

Joissakin tapauksissa veri on ainoa johdonmukainen ja sopiva hoitomuoto ja [Ranskassa] lääkärillä on moraalinen ja lakisääteinen velvollisuus antaa sitä. Jehovan todistajien ei tulisi siksi loukkaantua, jos lääkäri 1) hankkii oikeudenpäätöksen verensiirrolle tai 2) päättää olla hoitamatta potilasta lainkaan. Lääkärit pyytävät, että Jehovan todistajat ottavat kannettavakseen valintansa seuraukset; että he eivät ryhdy marttyyreiksi vaan ilmaisevat kantansa täysin selvästi. Esimerkiksi: ”Kieltäydyn verestä, koska haluan noudattaa Jumalan lakia (en siksi, että pelkään aidsia tai maksatulehdusta).” Lääkärit toivovat, että he toimivat johdonmukaisella ja vastuuntuntoisella tavalla eivätkä yritä pitää moraalisaarnoja.

J. L. P., Ranska

Jehovan todistajat arvostavat lääkäreiden kovaa työtä ja antaumuksellisuutta. Me pyrimme olemaan yhteistyössä heidän kanssaan ja pyydämme vain, että he kunnioittaisivat Raamattuun perustuvaa päätöstämme ’karttaa verta’. (Apostolien teot 15:29) Jehovan todistajat ovat valmiita kohtaamaan tämän uskonnollisen kantansa seuraukset. On kuitenkin näytetty hyvin toteen, että verensiirtoihin liittyy monia vaaroja ja että on olemassa vaihtoehtoisia lääketieteellisiä hoitomuotoja, jotka eivät aseta alttiiksi noille vaaroille. Jos lääkäri ei halua olla yhteistoiminnassa tässä suhteessa, hänen velvollisuutensa on tehdä se potilaalleen selväksi. Kerrotussa tapauksessa lääkäri suostui kunnioittamaan potilaan toiveita, mutta söi sitten sanansa. Näin ollen vanhemmat tunsivat, että heidän täytyi toimia nopeasti. Kirjoitus ei kuitenkaan kannustanut vanhempia pidättäytymään lääkärinhoidosta. Sen sijaan se kannusti vanhempia esittämään lääkärilleen tarkempia kysymyksiä siitä, mitä hän tekisi joissakin nimenomaisissa olosuhteissa. Osoittamalla, että tehokkaita verettömiä hoitomuotoja on usein olemassa, kirjoitus toi esille myös sen, että Raamattuun perustuva kielto ottaa verta elimistöönsä on järkevä, jopa lääketieteelliseltä näkökannalta. – Toimitus.

Mallin ura. Kiitos kirjoituksesta ”Nuoret kysyvät: Mitä on sanottava mallin urasta ja kauneuskilpailuista?” (8.1.1990) Se sai minut todella näkemään aiheeseen liittyvät ansat. Ymmärrän nyt, että olemmepa ulkoisesti kauniita tai emme, meidän hengellisellä kauneudellamme on todellista merkitystä.

S. W., Englanti

Puolan konventit. Sydämelliset kiitokseni siitä, että veitte minut (mielikuvituksessani) Puolan konventteihin. (22.12.1989) Lukiessani kirjoitusta kasvoillani vierivät ilon kyyneleet. Joskus elämän huolet saavat meidät kadottamaan näkyvistämme Jehovan suuren rakkauden. Miten suurenmoista onkaan nähdä, kuinka sellaista rakkautta osoitetaan tosi kristittyjen keskuudessa!

K. D., Yhdysvallat

Tottelemattomat sisarukset. Kiitoksia hyvin paljon kirjoituksesta ”Nuoret kysyvät: Kuinka he saattoivat tehdä tämän minulle?” (8.11.1989) Minullakin on isoveli, joka on jättänyt Jehovan järjestön. Monet kerrat huomaan ajattelevani sitä murhetta ja tuskaa, mitä se on tuottanut vanhemmilleni sekä minulle. Kirjoituksenne rohkaisi minua erittäin paljon. Tajuan nyt, että vaikka vanhemmissani saattaa olla jotain syytä, veljeni ei osoittanut vastakaikua heidän valmennukselleen.

L. R., Yhdysvallat

Fobiat. (8.2.1987) Pidän jatkuvasti käsillä suurenmoista kirjoitusta fobioista. Olen joutunut elämään vuosia paniikkikohtausten kanssa. Mutta saan aina rohkeutta jatkaa eteenpäin, kun luen uudellen kappaleita, jotka puhuivat peräänantamattomuudesta ja Jehovan rukoilemisesta.

M. B., Yhdysvallat