Skismojen vuosisadat

SANA ”skisma” on määritelty tapahtumaksi, jossa jokin uskonto jakautuu kahdeksi tai useammaksi erilliseksi, itsenäiseksi uskontokunnaksi”.

v. 330: ”Kreikkalaisen ja latinalaisen kristikunnan välinen skisma. – – Konstantinopolin, ’uuden Rooman’, perustaminen (v. 330) ja ’vanhan Rooman’ syrjäyttäminen valtakunnan pääkaupunkina kylvi ne siemenet, joista tuleva kirkollinen kilpailu kreikkalaisen idän ja latinalaisen lännen välillä lähti kasvamaan.” – The Encyclopedia of Religion.

v. 330–867: ”Jos tällaisista tilapäisistä yhteyden katkeamisista tehdään luettelo ajalta, joka ulottuu Konstantinopolin piispanistuimen perustamisesta vuoden 867 suureen skismaan asti, niin luettelosta tulee pelottavan pitkä. – – Näistä 544 vuodesta (v. 323–867) vietti Konstantinopoli peräti 203 vuotta skismaattisessa tilassa [Rooman kanssa kolminaisuutta koskevien teologisten riitojen ja kuvainpalvonnan takia].” – The Catholic Encyclopedia.

v. 867: ”Konstantinopolin piispanistuin ei antanut missään vaiheessa periksi Roomalle niin sanotun Fotioksen skisman aikana. Kun paavi Nikolaus I kiisti Fotioksen korotuksen patriarkan asemaan – – Bysantin patriarkka kieltäytyi taipumasta. – – Nikolaus – – julisti Fotioksen pannaan; seurauksena oli, että Konstantinopolissa pidetty kirkolliskokous (v. 867) julisti vuorostaan Nikolauksen pannaan. Tärkeimpiä kiistanaiheita näiden kahden piispanistuimen välillä olivat kysymykset kirkollisesta ylivallasta, jumalanpalvelusmenoista ja pappiskurista.” – The New Encyclopædia Britannica.

v. 1054: ”IDÄN JA LÄNNEN VÄLINEN SKISMA, tapahtuma, joka joudutti lopullista eroa idän (ortodoksisten) kirkkojen – – ja lännen [roomalaiskatolisen] kirkon välillä.” – The New Encyclopædia Britannica.

v. 1378–1417: ”[SUURI] LÄNSIMAINEN SKISMA – Ajanjakso – – jonka aikana määräysvalta läntisessä kristikunnassa oli jakautunut ensin kahdelle ja myöhemmin kolmelle eri paaville [joista yksi oli Roomassa, toinen Avignonissa (Ranskassa) ja kolmas Pisassa (Italiassa)].” – New Catholic Encyclopedia.

1500-luku: ”Protestanttisen uskonpuhdistuksen yhteydessä – – katolinen kirkko käyttää skisman asemasta useimmiten termiä harhaoppisuus.” – Théo – Nouvelle encyclopédie catholique.

v. 1870: ”Vatikaanin ensimmäinen kirkolliskokous, joka hyväksyi paavin ’erehtymättömyyden’, sai aikaan skisman ’vanhakatolilaisten’ lähtiessä omille teilleen.” – La Croix (Pariisissa ilmestyvä katolinen päivälehti)

v. 1988: Arkkipiispa Lefebvren synnyttämä skisma. Hän ”pani alulle skisman katolisessa kirkossa uhmatessaan paavia ja toisen Vatikaanin kirkolliskokouksen henkeä – – joka pitää protestantteja harhaoppisina, joka näkee ekumenian paholaisen työnä ja joka mieluummin kuolee kirkon yhteydestä erotettuna kuin tekee sovinnon ’modernistisen’ kirkon kanssa.” – Catholic Herald.