Vauvat, veri ja aids

VÄHÄN aikaa sitten oli New York Times -lehden etusivulla tämä traaginen raportti: ”Romaniaa uhkaa epätavallinen lapsiin kohdistuva aids-epidemia, joka on keskittynyt täpötäysiin orpokoteihin ja lastenklinikoille ja jota on levittänyt sellainen vanhanaikainen tapa, että vastasyntyneille tehdään verensiirtoja.” – 8.2.1990.

Joillakuilla romanialaisilla lääkäreillä on ilmeisesti tapana ruiskuttaa pieniä määriä verta vastasyntyneiden napanuoraan siinä toivossa, että tämä ”mikroverensiirto” kiihdyttäisi lapsen kasvua. Tällainen käytäntö osoittautui ällistyttävän tehokkaaksi aidsin levittämiskeinoksi, yhdestä pussista saastunutta verta kun voidaan saada riittävästi annoksia monelle vauvalle.

Maailman terveysjärjestö WHO, joka lähetti hätäapuna ryhmän lääkäreitä Romaniaan, arvioi, että 700 romanialaiselta lapselta on jo löydetty aids-virus, ja lisäksi 50 sairastaa täysin kehittynyttä aidsia. WHO:n aids-ohjelman johtaja kertoi tälle lehdelle, että näiden lasten lukumäärään suhteutettuna aids-tapausten määrä on pahimmasta päästä koko maailmassa.

Äskettäin vallasta syöstyn Ceausescun kaudella Romaniassa ei virallisesti ollut aids-uhkaa. Kaikkia tuon taudin leviämistä koskeneita uutisia käsiteltiin tiukasti valtiosalaisuuksina. Verenluovuttajia ei pantu edes aids-testeihin. Nyt tilanne on muuttunut. Mutta puolentoista vuoden aikana ennen vallankumousta monille romanialaisille lääkäreille ei tullut mieleenkään epäillä aidsia, kun he alkoivat nähdä yhä useampien lasten sairastuvan tauteihin, jotka eivät parantuneet. Eräs heistä kysyikin: ”Jos teille sanotaan, ettei sellaista virusta ole Romaniassa, miksi edes tutkia sitä?”