”Ylösalaisin oleva puu”

TÄMÄ on afrikkalaisen apinanleipäpuun lempinimi. Ollessaan lehtien ja kukkien peitossa apinanleipäpuu on kaunis näky. Mutta talvella lyhyet, paljaat oksat pistävät esiin paksusta rungosta, ja ne näyttävät nurin käännetyn puun juurilta.

Pohjois-Botswanassa olevaa apinanleipäpuuryhmää kutsutaan Seitsemäksi sisareksi. Taiteilija-tutkimusmatkailija Thomas Baines teki siitä maalauksen 1800-luvulla. Jos verrataan Bainesin yli sadan vuoden takaa olevaa maalausta puihin nykyään, nähdään hyvin harvoja eroja.

Tämä osoittaa apinanleipäpuun kestävyyden ja pitkäikäisyyden. Arvioidaan, että suurimmat puut ovat tuhansia vuosia vanhoja. Apinanleipäpuu viihtyy Afrikan kuumilla, kuivilla seuduilla, ja sillä on monia elämää ylläpitäviä ominaisuuksia. Hedelmät sisältävät liidunvalkeita siemeniä, jotka maistuvat miedosti happamilta. Norsut syövät mielellään kuorta ja pehmeää puuta, jonka kosteuspitoisuus on suuri. Itse asiassa joskus löydetään sadevesikätköjä oksien koverista liitoskohdista ja puun sisään muodostuneista onkaloista.

Toinen vaikuttava piirre apinanleipäpuussa on sen suunnaton ympärysmitta. Suurimman näistä jättiläisistä kerrotaan olevan Kilimanjarovuoren etelärinteillä Tansaniassa; sillä on ympärysmittaa 28 metriä. Yhtä onttoa apinanleipäpuuta Zimbabwessa käytettiin linja-autokatoksena, ja sen sisään mahtui yli 30 ihmistä.

Tuntuu järjenvastaiselta, että älykkään ihmisen pitäisi elää vain 70 vuotta, kun ”ylösalaisin oleva puu” saattaa elää tuhansia vuosia. Onneksi voimme olla aivan varmoja siitä, että kaiken elävän Luoja tulee täydelleen toteuttamaan lupauksensa, jonka mukaan hänen kansansa päivät tulevat olemaan ”niinkuin puitten päivät”. – Jesaja 65:22; Psalmi 90:10.